Natura 2000 -alueet

Seinäjoella on kuusi Natura 2000 -aluetta. Osa alueista sisältää luonnonsuojelualueita:

  • Ylistaro, Nättypii FI0800103. 38 ha (hehtaaria).
  • Ylistaro, Pelman metsä FI0800153, 12 ha
  • Nurmo, Lapua, Peränevanholma FI0800087. 506 ha.
  • Nurmo, Paukaneva FI0800035. 583 ha.
    Paukanevan Natura 2000 -alueeseen sisältää seuraavat luonnonsuojelualueet: Paukaneva RN:o 13:31. 2,9 ha, Tiensivu RN:o 5:134. 6,5 ha, Luukko RN:o 9:65. 7,8 ha ja Alaluukko RN:o 9:108. 7,2 ha.
  • Peräseinäjoki, Jalasjärvi, Haukilamminneva FI0800030. 1061 ha, Haukilammenneva Natura 2000 -alue sisältää yhden luonnonsuojelualueen: Kihniä, Hietala 1:153. 2,7 ha
  • Peräseinäjoki, Alavus, Virrat, Pirjatanneva FI0800028. 606 ha.
    Pirjatannevan Natura 2000 -alue sisältää yhden luonnonsuojelualueen: Hirsimäki I RN:o 18:11. 13,6 ha.

Luonnonsuojelualueet

Luonnonsuojelualuemerkki Kattilavuoren luonnonsuojelualueella.

Seinäjoen luonnonsuojelualueet perustamisjärjestyksessä:

  • Raatoneva, 2018, 100,7 ha (hehtaaria). Honkaholma 6:322.
    Suojelualueella on rahkarämettä, sararämettä, lyhytkorsinevaa, tupasvillarämettä ja rahkarämeojikoita. Alueella on useita 1–2 hehtaaria saarekkeita, joilla kasvaa vanhaa puustoa. Suon luhtalaikut lisäävät luontoarvoja. Suo on linnuille tärkeä alue.
  • Rottominneva, 2017. 15,139 ha. Vilhosto 8:86.
    Suojelualuetta ei ole ojitettu. Suojelualueeseen kuuluu myös 200 metriä suon ja kivennäismaan vaihettumisvyöhykettä, jolla kasvaa paikoin erittäin uhanalaista tupasvillakorpea. Rauhoitusalueen suotyyppejä ovat rahkaräme, rimpineva, minerotrofinen lyhytkorsineva, ombtrofinen lyhytkorsineva, tupasvillakorpi ja tupasvillaräme.
  • Varpulan ja Hirvijärven altaiden vesialueet, 2013. 275,36 ha. Alanurmo: Suppelo 27:0 (määräala), Kallio 6:28 (määräala), Kuusisto 6:91 (määräala), Männikkö 6:116 (määräala), Synkkäsalo 7:15 (määräala), Nurmo: Kurjenmaa 20:124 (määräala), Hietavesi 10:259(määräala).
    Koska allasalueen luonto on monimuotoista, kohtaavat eteläinen ja pohjoinen lintulajisto tekojärvien alueella. Vuonna 2010 Hirvijärven alueella on todettu pesivän 110 lintulajia.
  • Roomionniemi, 2013. 53 ha. Suppelo 27:0 (määräala).
    Roomionniemi on Varpulan ja Hirvijärven allasalueen tärkein asumaton alue. Merikotka ja maakotka sekä satunnaisesti kiljukotka ovat käyttäneet Roomionniemeä levähdysalueena.
  • Iso-Teerineva, 2013. 49,1 ha. Suppelo 27:0 (määräala).
    Iso-Teerinneva on ekologinen käytävä altaalta itään Suppelonnevalle, joka on osa Peränevanholman Natura 2000 -aluetta. Iso-Teerineva on ikivanha teerien soidinsuo.
  • Aunes, 2013. 3,25 ha. Pikkalanpalsta 8:271 (määräala).
  • Isosaari ja Hoikkasaari, 2013. 12,24 ha. Salo 1:408 (määräala), Kantola 1:407 (määräala), Rintajouppi II 1:535 (määräala), Voimankoski 1:148 (määräala)
    Isosaari ja Hoikkasaari ovat puustoltaan melko luonnontilaisia tuoreita kangasmetsiä. Alueen eläimistö on poikkeuksellisen rikas.
  • Routakallion vanha metsä, 2013. 10 ha. Routakallio 8:22 (määräala).
    Routakallion vanha metsä on pääosin sekapuustoista tuoretta kangasmetsää. Metsän lajistoa ovat muun muassa liito-orava, palokärki, pohjantikka, pyy, metso ja varpuspöllö.
  • Hautakylän vanha metsä, 2013. 4,3 ha. Katila 12:125 (määräala).
    Hautakylän metsä on puustoltaan vanhaa, tuoretta ja paikoin lehtomaista kangasmetsää. Paikkaa luonnehtivat yli 100-vuotiaat kuuset ja runsas maapuusto. Metsä sijaitsee ”Lakeuden luontopolun” varrella.
  • Sikakankaan kämmekkämetsä, 2013. 2,5 ha. Keskijouppila 3:521 (määräala).
    Sikakankaan metsä on rehevää, osin lehtomaista tuoreen kankaan sekametsää. Alueella kasvavat muun muassa sananjalka, tähtitalvikki, mäntykukka ja neljä kämmekkälajia: valkolehdokki, herttakaksikko, harajuuri ja maariankämmekkä.
  • Rimmin luonnonsuojelualue, 2012. 10,77 ha. Koura, Kouran hiekka- ja sora-alue 9:82.
    Luonnonsuojelualue on vanhaa hiekan ottoaluetta, minkä vuoksi alueella on hiekkapohjaisia lampia. Pienet lammet ovat maisemoituneet luonnontilaisen kaltaisiksi pienvesistöiksi.
  • Kurkunmäki, 2009. 14,8 ha. Ruha, Luoma RN:o 3:86.
    Kurkunmäki on luonnontilaisen kaltaista mäntymetsää, jonka puusto on noin 100-vuotiasta. Itäosan ojitettu suo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan (Suppelonneva SSO100287).
  • Kattilavuori ja Kattilaneva, 1999. 60 ha. Kyrkösjärven eteläisen altaan länsipuoli, Paavola RN:o 27:15, Petäjämäki RN:o 7:59, Myllymäki RN:o 7:14, Laitala RN:o 6:175 ja Turvesuo RN:o 6:152.
    Kattilavuoren metsä koostuu erityyppisistä kangasmetsistä, joiden valtapuusto on paikoin hyvin järeää. Alue on maakunnallisesti arvokasta vanhaa metsää, joka näyttää luonnontilaiselta. Kattilavuoren huippu on karua avokalliota. Kattilaneva on pääosin puustoista rahka- ja tupasvillarämettä.
  • Törnävä, Kruutipuisto, 1948. 2,4 ha
    Kruutipuisto sijaitsee Seinäjoen rannalla ja on osa Törnävän kartanon puistoa. Alueeseen liittyy historiallisia muistoja. Kruutipuisto on pääosin lehtomaista kangasmetsää, jonka puusto on vanhaa kuusikkoa.

Luonnonmuistomerkit

Luonnonmuistomerkistä kertova kyltti Lääninsairaalan punatammien luona.

Seinäjoelle on perustettu 14 luonnonmuistomerkkiä vuosina 1968–1987, joista jäljellä on 10 luonnonmuistomerkkiä. Suurin osa luonnonmuistomerkeistä on yksityisissä pihoissa. Yksityisiin pihoihin ei saa mennä ilman lupaa, siksi kaikkia luonnonmuistomerkkejä ei voi käydä katsomassa. Tyypillinen luonnonmuistomerkki on puu, joka on ollut erityinen rauhoitushakemuksen tekijälle. Luonnonmuistomerkit saattavat menettää parhaat tunnusmerkkinsä vanhetessaan. Alla on lueteltu olemassa olevat ja kaikille vähintään yleiseltä tieltä nähtävissä olevat kohteet:

Jaakonmäen kiviaidat, os. Ampujaintie, Ylistaro, 1986 (näkyy tieltä)
Jarrumiehenkadun mänty, os. Jarrumiehenkatu 4, Seinäjoki, 1976 (näkyy tieltä)
Koukkarin käärmekuusi, Koukkarin kuntorata, Peräseinäjoki, 1982
Kyrkösjärven luontopolun luonnonmuistomerkit 1987:
Kattilavuoren drumliini
Kyrkösvuoren käärmekuusi
Kyrkösvuoren tuulenpesäkuusi
Kyrkösvuoren lohkare
Luoman männyt, 3 mäntyä os. Virtaintie 331, Peräseinäjoki, 1982 (näkyvät tieltä)
Vanhan lääninsairaalan punatammet, os. Keskuskatu 32, Seinäjoki, 1989
Saunakujan mänty, os. Saunakuja 1, Seinäjoki (näkyy tieltä)