Seinäjoella on käytössä oma arviointi- ja laatujärjestelmä, jonka Kansallinen arviointineuvosto (Karvi) on valinnut yhdeksi hyväksi valtakunnalliseksi käytänteeksi. Perusopetuslain 21 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Suunnitelmallinen ja kattava arviointi mahdollistaa toiminnan kehittymisen seurannan. Sen avulla voidaan toteuttaa tarvittavia kehittämis- tai muutostoimenpiteitä.

Seinäjoen perusopetuksessa teetetään lukuvuosittain arviointikyselyjä eri aihepiireistä. Arviointijärjestelmän mukaisia arviointeja toteutetaan eri teemojen osalta kolmen vuoden sykleissä. Kyselystä riippuen vastaajina voivat olla opettajat, oppilaat ja ajoittain myös vanhemmat, sekä koulunkäynninohjaajat ja henkilökohtaiset avustajat. Tarkoituksena on tuottaa tietoa opetuksen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Arviointikyselyiden tulokset toimivat myös koulujen informaatio-ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Arviointikyselyiden keskeiset tulokset käsitellään myös kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Lukuvuosi 2019-2020

Seinäjoen perusopetuksen arviointikysely kevät 2020

Kevään 2020 arviointikyselyn aiheena oli Kodin ja koulun yhteistyö, koulutyytyväisyys. Kysely toteutettiin talviloman 2020 jälkeen. Erityistä tässä kouluvuodessa on ollut Helmi-viestintäjärjestelmän hitaus joulu- ja tammikuussa, kaupungin ilmoittamat säästötarpeet ja korona-pandemian puhkeaminen. Huoltajien kysely oli auki suunnitellusti kaksi viikkoa. Siihen ei koulujen sulkeutuminen koronan takia ehtinyt vaikuttaa. Oppilas- ja opettajakysely oli auki kolme viikkoa, mutta viimeisen viikon aikana maan hallitus määräsi koulut suljettavaksi keskiviikkona 18.3.2020. Tämä sulkeminen pienensi vastaajien määrää oppilas- ja opettajakyselyssä jonkin verran.  

Kunkin koulun omat tulokset ovat rehtorin saatavilla opetuspalveluiden Intrassa. Rehtorin tehtävänä on käydä läpi oman koulunsa tulokset omalla koulullaan. Julkisessa mediakoosteessa tuloksia käsitellään yleisesti eri vastaajaryhmien (opettajat, luokkien 4,6 ja 8 oppilaat sekä huoltajat)  näkökulmasta.

Opettajakysely

” Yhteistyö kotien kanssa toimii, mutta osalla oppilaista on haasteita koulutehtävien ja kokeisiin valmistautumisen osalta. Tässä on yksi yhteisen kehittämisen paikka.”

Opettajakyselyn perusteella voidaan todeta opettajien näkemyksenä, että yhteistyön huoltajien kanssa koetaan toimivan hyvin. Opettajat myös mielestään tiedottavat huoltajia hyvin. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja on pääsääntöisesti pidetty hyvinä ja kohtaamiset ovat olleet yhteistä hyvää rakentavia. Helmijärjestelmän loppuvuoteen osuva hitaus näkyy opettajien vastauksissa. Helmijärjestelmä ei ole riittävällä tavalla tukenut kodin ja koulun yhteistyötä. Joissakin kohdin, kuten kiusaamistilanteisen selvittelyssä, matala arvio on hyvä asia. Tällöin selviteltävää ei ole ollut paljon. Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallia pidetään hyödyllisenä ongelmien ratkaisemisessa. Kun kokonaistuloksia verrataan aiempiin vastaaviin kyselyihin ovat tulokset samansuuntaisia. Ajan riittävyys on haaste, ja toisaalta positiivista, että tarve selvittää kiusaamistilanteita ei ole noussut edelliseen kyselyyn verrattuna. Kasvatuskumppanuus kotien kanssa koetaan kaiken kaikkiaan tärkeäksi.

Opettajat nostavat kuitenkin esille, että osalla oppilaista on haastetta huolehtia läksyistään ja valmistautua kokeisiin. On huomattava, että tämä tulos oli siis jo ennen koronaa. Toki edelliseen kyselyyn verrattuna on tapahtunut pientä kehitystä, ja tässä voi olla osuutensa tiedonkulun varmistumisessa Helmimerkintöjen avulla. Oppilaiden koulunkäynnin tukemisessa näyttää olevan yhteisen kehittämisen paikka. Ehkä korona osaltaan on opettanut, että oppilaat tarvitsevat koulunkäynnin tukea myös kotona.

Oppilaskysely

” Oppilaat saavat mielestään hyvin tukea ja neuvoja koulunkäyntiin. Myös kiusaamisesta uskalletaan kertoa opettajille ja vanhemmille. Kiusaaminen on vähäistä, mutta yksinäisyyteen ja kiusaamiseen puuttumisen tulee olla tehtävälistan kärjessä opetuksen ohella. Sosiaalinen media ei ole vienyt tilaa merkittävästi ystävyyssuhteiden hoitamiselta. Kavereita tavataan myös kasvokkain.”

Oppilaskyselyn perusteella koulussa on turvallista olla ja pääsääntöisesti oppilaille maksutonta kouluruokaa arvostetaan. Oppilaat saavat mielestään hyvin tukea ja neuvoja koulunkäyntiin. Ilahduttavaa on, että varsin suuri joukko oppilaista uskaltaa kertoa aikuisille, opettajalle tai vanhemmille, jos itseä tai toista oppilasta koulussa kiusataan. Oppilaiden kyselyn perusteella kiusaaminen on vähäistä.  Tässäkin mitä ilmeisimmin tuloksissa näkyy Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallin toimivuus koulujen hyvän fiiliksen ylläpitämisessä. Oppilaskyselyyn vastasi yli 1400 oppilasta, joten tuloksia voidaan pitää vastanneiden vuosiluokkien perusteella luotettavina. Edelleen kuitenkin on oppilaita, joiden tilanne vaatii toimenpiteitä. Yksinäisyyteen ja kiusaamiseen puuttumisen tulee olla koulujen tehtävälistan kärjessä opetuksen ohella.

Suurin osa oppilaista noudattaa mielestään hyvin mielestään hyvin koulun sääntöjä ja huolehtii läksyistään. Kokeisiin valmistautumisessa löytyisi jo parannettavaa monella oppilaalla. Valtaosa oppilaista tajuaa, että panostamalla enemmän koulutyöhön myös arvosanat nousisivat. Tämä tieto voinee toimia myös opettajille vinkkinä, että oppilaiden kanssa on tärkeää opetella tavoitteiden asettamista, mutta myös sitä, miten niihin päästään. Valtaosa oppilaista arvioi koulun toimintaa hyvin positiivisesti. Oppilaat kokevat voittopuolisesti, että heidän ideoitaan ja ehdotuksiaan huomioidaan koulussa. Hälyttävää sen sijaan on, että moni oppilas lähtee kouluun ilman aamupalaa. Myös koululounaalla ruokaa syödään osin valikoiden, ja tämä vaikuttaa jaksamiseen koulupäivän aikana. Tässä tarvittaisiin monen eri toimijan yhteistyötä. Kysely ilmensi myös osan oppilaiden yksinäisyyttä vapaa-ajalla. Iso kysymys on, miten nämä oppilaat jäljitetään koulussa, että heitä voidaan auttaa ja tukea. Positiivista puolestaan on, että edelliseen kyselyyn verrattuna sosiaalinen media ei ole vienyt merkittävästi tilaa ystävyyssuhteiden hoitamiselta. Ystäviä tavataan myös kasvokkain.

Huoltajakysely

” Koulun vanhempaintapaamisia ja arviointikeskusteluita pidetään tärkeänä. Lasten/nuorten koulunkäynnin seuraaminen Helmen kautta on lisääntynyt. Myös vanhemmat nostavat lasten/nuorten yksinäisyyden esille. Koulujen arviointikeskustelut ja vanhempaintapaamiset mahdollistavat näiden teemojen esille ottamisen. Myös kodit toivovat kasvatuskumppanuutta läksyjen ja kokeiden osalta. Kodeilla on positiivinen käsitys koulujen tunnelmasta.”

Huoltajien näkemyksiä kysytään Seinäjoen perusopetuksessa kolmen vuoden välein. Kyselyssä he voivat arvioida kodin ja koulun yhteistyötä, tyytyväisyyttä koulun toimintaan ja lapsensa koulunkäyntiä. Kysely oli nyt suunnattu huoltajille, joiden lapset olivat luokilla 4, 6 ja 8. Koosteessa on sekä alakoulun että yläkoulun huoltajien vastaukset yhdessä. Vastauksia tuli kaikkiaan noin 730. Kärkisijoilla 1-2 olivat aivan samat asiat kuin kolme vuotta sitten. Lapsen/nuoren vanhempaintapaamista tai arviointikeskustelua pidetään hyvin tärkeänä luokan vanhempainillan lisäksi. Vanhemmat myös seuraavat yhä enemmän Helmen kautta tulevia lapsensa koulunkäyntiä koskevia palautteita  ja merkintöjä, mikä on todella hyvä asia. Helmi on koulujen päätiedottamiskanava kotien suuntaan. Merkille pantavaa on, että myös vanhempien mielestä lapset/nuoret kokevat pääosin olonsa turvalliseksi koulussa. Kiusaamiseen liittyvissä vastauksissa oli pientä nousua tahalliseen kiusaamiseen liittyen, eli tehtävää on edelleen myös Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallin prosesseihin liittyen. Helmi-oppilashallintojärjestelmää koskeva tulos saattaa liittyä myös siihen, että Helmi toimi tammi-helmikuussa 2020 poikkeuksellisen hitaasti.

Lasten yksinäisyys on vakava asia ja siihen pitää löytää ratkaisuja. Huoltajista noin 9 % on sitä mieltä, että heidän lapsellaan on liian vähän ystäviä. Nämä perheet ja lapset on tärkeä tunnistaa. Henkilökohtaiset tapaamiset ja esim. arviointikeskustelut antavat tähän mahdollisuuden. Näitä tilaisuuksia pitää hyödyntää ja miettiä ratkaisuja kotien kanssa. Sinänsä yhteistyö ja tiedottaminen koulun ja kodin välillä saa kiitosta. Koulut ovat huoltajien mukaan hoitaneet tiedottamista ja yhteistyötä hyvin. Huoltajat luottavat kouluun myös mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Myös opetuksen sisältöjen, tavoitteiden ja arvioinnin perusteiden tiedottamisessa onnistutaan jo melko hyvin, mutta siinä löytyy vielä parannettavaa.

Lapsen koulunkäyntiin liittyen vastaukset kertovat, että kouluissa on onnistuttu. Läksyjen lukemiseen ja kokeisiin valmistautumiseen liittyen myös kodit toivovat, että lasten toimintaan saataisiin parannusta. Tässä voi olla yhteisen kehittämisen paikka, kun yli 13% vanhemmista kertoo, ettei oman lapsen koulumotivaatio ole hyvä. Kasvatuskumppanuus on tässä avainasemassa ja yhteisten toimintatapojen löytäminen sekä myös toiminnallisten menetelmien vahvistaminen opetuksessa. Lähtökohtaisesti vanhemmat ovat tyytyväisiä koulujen ilmapiiriin, toimintatapoihin ja opettajiin.

Näkemysten eroista

Laajemmasta yhteenvedosta voit lukea tarkemmin, miten opettajien, oppilaiden ja huoltajien näkemykset kohtaavat toistensa näkemykset. Tiivistetysti voidaan todeta, että positiivisin näkemys koulun sääntöjen noudattamisessa on huoltajilla. Vastausten perusteella kasvatuskumppanuutta tarvitaan läksyistä huolehtimiseen ja kokeisiin valmistautumiseen. Näissä asioissa kaikki vastaajat ovat samoilla linjoilla. Kaikilla vastaajaryhmillä tuntuu myös olevan positiivinen ja samansuuntainen käsitys kouluviihtyvyydestä ja koulujen tunnelmasta. Tätä toimintakulttuurin kehittämistä kannattaa jatkaa samansuuntaisesti.

Yleisellä tasolla julkaistuihin kyselyn avoimiin palautteisiin voit tutustua laajemman kyselyn kautta.

Seinäjoen perusopetuksen kysely etäopetusjärjestelyiden sujuvuudesta (korona) keväällä 2020

Seinäjoen perusopetus kysyi oppilailta, huoltajilta ja opettajilta etäopetusjärjestelyjen sujuvuudesta. Tässä koosteessa on nostoja laajemmasta kyselystä, johon voi tutustua tarkemmin erillisen linkin kautta.

Kyselyihin vastattiin anonyymisti 20.5. – 29.5. 2020 välisenä aikana. Opettajien kysely oli avoinna 3.6. asti. Huoltajille oli tarjolla kaksi eri kyselyä joko alakoululaisen tai yläkoululaisen näkökulmasta. Huoltajakyselyihin oli mahdollista vastata useamman kerran, jos perheessä oli useampi perusopetusikäinen lapsi. Näin oli mahdollista antaa palautetta sekä alakoulun että yläkoulun näkökulmasta. Kysely toteutettiin varsin nopealla aikataululla, mutta vastauksia saatiin ilahduttavan paljon. Myös avoimiin kysymyksiin on vastattu varsin aktiivisesti. Avoimet palautteet käsitellään rehtoreiden kanssa.

Vastauksiin on kirjattu paljon kiitosta kouluille opettajia nimeltäkin mainiten, ja toki niistä löytyy myös paljon ideoita sekä erilaisia kehittämiskohteita poikkeusolojen opetusjärjestelyihin. Seinäjoen perusopetus saa poikkeusolojen opetusjärjestelyjen kyselyistä tärkeää tietoa etäopetuksen järjestämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Poikkeuksena perusopetuksen muihin arviointikyselyihin tästä kyselystä ei tule koulukohtaisia tuloksia.  Oppilaiden vastausten määrään vaikuttaa, että myöhäisestä keväästä johtuen vastaaminen toteutettiin myös oppilaiden osalta omalla ajalla kotona.

Alakoulun 4.-6. luokkien oppilaat, 190 vastausta

Alakoulujen oppilaiden etäopiskelu sujui pääosin vähintäänkin hyvin. Omaa luokanopettajaa tavoitettiin riittävästi. Muut heitä opettavat eivät olleet ihan yhtä hyvin tavoitettavissa. Pääosin tehtävien määrä koettiin hyväksi (64%), mutta osalla oli pulmaa palautusaikataulujen kanssa. Yksinäisyys ja väsymys ovat  lisääntyneet, mutta silti jopa 13% ilmoitti hyvinvointinsa parantuneen. Osalla oppilaista etäopetus näyttää sopivan erityisen hyvin. Kodin tuen merkitys oppimisessa on kasvanut, mutta erityiselle opiskeluhuollon tuelle oppilaat eivät ole kokeneet tarvetta.

Yläkoulun 7.-10. luokkien oppilaat, 433 vastausta

Myös yläkoulujen oppilaiden etäopiskelu sujui pääosin vähintäänkin hyvin. Opetukseen liittyvistä asioista on saatu tietoa hyvin, mutta tyydyttävään arvioon päätyy kuitenkin noin 20 % oppilaista. Luokanohjaajaan ja muihin aineenopettajiin on saanut yhteyttä ja itse opiskeluun on saanut oppimisen tukea. Myös yläkoululaisten osalta kodin tuen merkitys opinnoissa on kasvanut. Yläkouluikäisistä jopa 16% kokee hyvinvointinsa parantuneen etäopiskelussa, eivätkä oppilaat ole kokeneet erityistä tarvetta erityiselle opiskeluhuollon tuelle. Silti myös yläkouluikäiset kokevat yksinäisyyden ja väsymyksen lisääntyneen. Kolmasosa yläkouluikäisistä valitsisi opiskelumuodokseen hybridimallin, jossa osa opetuksesta olisi etäyhteydellä ja osa koulussa. 40% vastaajista valitsee lähiopetuksen ensisijaiseksi. 57% oppilaista oli silti sitä mieltä, että tehtäviä oli liikaa.

Englanninkielinen huoltajakysely (7 vastausta)

Vastaajien määrä on sen verran pieni, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Kuitenkin voi mainita, että vastaajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä opetusjärjestelyihin, tiedottamiseen ja opintojen etenemiseen etäopetusjakson aikana. Avoimissa vastauksissa kiitellään kovasti opettajien työpanosta.

Alakouluikäisten huoltajat (1524 vastausta)

Valtaosa huoltajista kertoo opintojen sujuneen vähintään hyvin, samoin kodin ja koulun yhteistyön. Lapsen omaan opettajaan on saatu riittävästi yhteyttä, mutta muiden lasta opettavien opettajien  yhteyttä toivottiin lisää. Alakouluikäisten vanhempien mielestä tehtäviä oli sopivasti (77%). Opiskeluhuollon osalta osa koki tarpeen lisääntyneen ja osa vähentyneen. Koulunkäynnistä keskusteltiin kotona huomattavasti enemmän. Oppilaan henkilökohtaisen palautteen määrässä oli kasvua koronan myötä. Perusopetuksen ja koulun tiedottaminen saa kiitosta (89%).

Yläkouluikäisten huoltajat (660 vastausta)

Huoltajien arvion mukaan yläkouluikäisten opinnot olivat sujuneet valtaosan mielestä vähintään hyvin, 29% mielestä jopa erinomaisesti. Myös kodin ja koulun yhteistyö sujui valtaosan mielestä vähintään hyvin. Myös huoltajien arvion mukaan osan oppilaista hyvinvointi parani etäopetuksen myötä. Pieni osa ilmoittaa opiskeluhuollon tarpeen kasvaneen. Yläkouluikäisten kanssa huoltajat olivat keskustelleet merkittävässä määrin enemmän (61%). Myös huoltajista 40% mielestä tehtäviä oli liikaa. 50% mielestä kuitenkin sopiva määrä. Yläkoulun opettajien yhteydenottoja toivottiin enemmän. Perusopetuksen ja koulun tiedottaminen saa kiitosta (79%).

Opettajat (196 vastausta)

Työtilanne on ollut poikkeuksellisen vaativa opettajille. Vain 1 % vastaajista on toteuttanut pelkästään opettajan normaaliolojen työtehtävää eli lähiopetusta. Positiivista on, että 70% vastaajista arvioi oppilaat ovat pystyneet keskittymään poikkeusoloissa opiskeluun vähintään hyvin. Etäopetus opittiin kokemaan yllättävänkin luontevana tapana toimia, mutta työtä se on aiheuttanut huomattavasti enemmän. Tämä on näkynyt myös opettajien väsymyksenä. Opettajien näkemyksen (24%) mukaan oppilaiden hyvinvointi on heikentynyt oppilailla. Entisellään se on pysynyt noin 60% mielestä. Myös kodin ja koulun yhteistyö on toiminut hyvin. Myös opettajat ovat pääosin tyytyväisiä perusopetuksen ja oman koulun tiedottamiseen.

Yhteenveto:

Etäopiskelu sujui pääosin hyvin. Joidenkin oppilaiden opiskelutilannetta etäopetus jopa helpotti, koska oppilaat ovat erilaisia. Opettajat hoitivat työnsä todella hyvin poikkeustilanteessa, mutta on tärkeä muistaa kaikki opettamansa ryhmät, ei vain omaa luokkaa. Myös kodit hoitivat hienosti oman osuutensa, mikä näkyy erityisesti oppilaiden vastauksista. Kouluasioista keskustelu lisääntyi etäopetuksessa ja tästä toimintakulttuurista on hyvä pitää kiinni jatkossakin, vaikka opiskeltaisiin koulussa lähiopetuksessa. Tehtävien määrään on hyvä kiinnittää huomiota. Vaikuttaa siltä, että varsinkin yläkoulussa opettajien olisi hyvä katsoa tehtävien kokonaisuutta, ei vain kunkin opettajan oman aineensa näkökulmasta. Tämä palaute oli yhteneväinen sekä yläkouujen oppilaiden että huoltajien vastauksissa. Alakoulussa työmäärä oli kohdillaan. Osin siihen vaikuttaa se, että luokanopettaja pystyy katsomaan oppilaan kokonaistyön määrää.

Oppilaiden yksinäisyys nousi esille myös tässä kyselyssä, eikä yksinäisyyden kokemus tässä poikkeustilanteessa ole mitenkään yllättävä. Koulujen ja kotien on kuitenkin yhteistyössä huolehdittava ja mietittävä, miten yhteisöllisyyttä voidaan lisätä ja vahvistaa osana koulujen ja kotien toimintakulttuuria.

Syksyn 2019 arviointikysely – Koulu työyhteisönä; henkilöstö ja johtajuus

”Seinäjoen perusopetuksen henkilöstö on hyvin työhönsä sitoutunutta. Esimiesten lähestyminen koetaan helpoksi, mutta koulun pedagogista johtajuutta voisi myös vahvistaa. Eri ammattiryhmien asemaan työyhteisössä on tärkeä kiinnittää huomiota tasapuolisuuden toteutumiseksi. Perusopetuksen henkilöstön tyytyväisyys työterveyden palveluihin on edelleen laskussa.”

Syksyn 2019 arviointikyselyn aihe oli Koulu työyhteisönä; henkilöstö ja johtajuus. Vastaajina olivat kaikki perusopetuksen opettajat sekä koulunkäynninohjaajat/henkilökohtaiset avustajat. Molemmille ammattiryhmille oli oma kyselynsä. Tarkemmat tiedot vastaajamääristä löydät liitteenä olevasta perusteellisemmasta koosteesta. Kyselyn arviointiasteikko on 0-4.

Syksyn kyselyn tulokset valmistuivat loppuvuodesta ja tulosten julkinen kooste julkaistaan nyt.

Kyselyn tulosten perusteella voidaan tehdä mm. seuraavanlaisia yleisiä nostoja:

  • Opettajat pitävät tärkeänä toisiltaan saamaansa vertaistukea, ja lisäksi opettajat kokevat voivansa hyödyntää työssään erityisosaamistaan. Hyvä niin!
  • Opetushenkilöstö on vahvasti sitoutunut oman koulunsa toimintakulttuurin kehittämiseen
  • Johtajat saavat kokonaisuutena hyvän arvion. Heitä pidetään helposti lähestyttävinä, henkilöstön ehdotuksia huomioivina ja myös vastuun delegointi toimii
  • Ensimmäistä kertaa toteutettu uudenlainen TVA-prosessi (työn vaativuuden arviointi) sujui kouluilla hyvin.

Kehitettävien asioiden osalta voidaan tehdä mm. seuraavanlaisia yleisiä nostoja:

  • Opettajien välistä yhteistyötä voisi vielä lisätä uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti. Yhdessä tekeminen ja opettaminen on tätä päivää. Tässä on yksi mietinnän paikka. Miten kuljetaan kohti yhteisopettajuutta? Hyvällä tiellä jo ollaan, kun 45% vastaajista kokee uuden opetussuunnitelman lisänneen opettajien yhteistyötä.
  • Kouluilla on tärkeä huolehtia tasapuolisesta mahdollisuudesta osallistua täydennyskoulutuksiin. Siihen liittyen on syytä kehittää osaamisen jakamisen käytänteitä kouluilla.
  • Pedagogisen johtajuuden näkyväksi tekeminen ja pedagogisen johtajuuden avaaminen näyttää myös edellyttävän toimenpiteitä.
  • Yhteisesti sovittujen asioiden noudattamisessa on kouluilla mietittävää. Myös siinä on kyse toimintakulttuuriin sitoutumisesta.
  • Huoli työterveyden palveluista on lisääntynyt. Vuoden 2016 kyselystä tyytyväisyys työterveyspalveluihin on edelleen laskenut. Henkilöstö kokee, että työterveyden palveluihin on vaikea päästä. Tavalla tai toisella tyytymättömiä on 32%. Miten tästä eteenpäin?
  • Koulun käytänteitä on tärkeä tutkia ja kehittää avoimin mielin.

Koko kaupungin tasolla mietittäviä kehitettäviä asioita ovat kyselyn perusteella:

  • pedagogisen johtajuuden vahvistaminen ja avaaminen
  • tasa-arvoisen kohtelun lisääminen
  • riittävän palautteen antaminen

Ohjaajakyselyn tuloksissa vertaistukea pidetään tärkeänä, ja ohjaajat ovat sitoutuneita koulun toimintakulttuuriin, ja ohjaajien välinen yhteistyö on hyvää. Ohjaajien kyselyssä nousivat esille mm. seuraavat teemat:

  • haasteellisiin asioihin halutaan lisäkoulutusta.
  • johtamisen avoimuuden kehittämiseen ohjaajat kiinnittivät huomiota
  • säännöllisen palautteen antamisen kehittäminen

Ohjaajien näkökulmasta on hyvä kiinnittää huomiota myös seuraaviin teemoihin:

  • koulun sisäiseen tiedonkulkuun
  • ohjaajien mahdollisuuteen täydennyskoulutukseen
  • verkostoitumismahdollisuuksiin muiden koulujen ohjaajien kanssa
  • kehityskeskusteluiden säännöllisyyteen

On tärkeä huolehtia tiedonkulusta kaikkien koulun ammattiryhmien kesken. Ohjaajien osalta voidaan vahvistaa esimerkiksi vertaismentorointia, mikä palvelee myös verkostoitumisessa. Ryhmiä vertaismentorointiin tarjotaan sekä opettajille että ohjaajille aina syyslukukauden alussa, mutta näihin mukaan lähteminen edellyttää myös omaa aktiivisuutta ja asioiden selvittämistä lähiesimiehen kanssa.

Seinäjoella 20.1.2020 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja

Lukuvuosi 2018-2019

Kevään 2019 arviointikysely – Opetus ja opetusjärjestelyt sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot

”Oppilaisiin liittyvissä asioissa tarvitaan kotien kasvatustukea. Yhdessä yhteistyöllä toimien päästään parempiin tuloksiin. Oppilaiden on tärkeä oppia opiskelun tavoitteiden asettamista. Opettajien on tärkeä lisätä oppilaiden ja kotien tietoisuutta arviointiperusteista sekä vahvistaa erilaisten opetusmenetelmien käyttämistä. Opettajia pidetään reiluina ja kouluilta toivotaan oppilaiden välisiin asioihin liittyen viestintäkanavien kehittämistä.”

Kevään 2019 kyselyn tulokset on julkistettu koulujen tasolla keväällä 2019, ja tulosten julkinen kooste julkaistaan nyt uuden lukuvuoden alkaessa. Vastauksia kyselyyn saatiin hyvin. Vastaajina olivat kaikki perusopetuksen opettajat sekä vuosiluokkien 3,6 ja 8 oppilaat. Kyselyyn vastasi yhteensä 415 opettajaa, missä on merkittävä nousu edelliseen vastaavaan kyselyyn verrattuna. On tärkeää, että arviointikyselyihin vastataan, koska näin saamme tarvittavaa arviointitietoa. Oppilaiden kyselyyn vastasi 1917 oppilasta. Oppilaskyselyyn vastaaminen toteutetaan johdetusti, ja siksi oppilaiden kyselyn vastausprosentti on aina korkea. Kyselyn asteikko on 0-4. Tulos 0 ei ole mukana keskiarvon laskennassa. Silti on tärkeää voida erikseen arvioida, miksi vastaaja ei osaa sanoa kysytystä asiasta mitään.

Opettajien kysely

Opettajien kysely tuo esille, että opetussuunnitelmauudistus on laajentanut oppilasarvioinnin muotoja. Esimerkiksi vertaisarviointia käytetään aiempaa enemmän, mutta arvioinnin muotojen kehittämisessä on vielä tehtävää. Uusi opetussuunnitelma on tuonut arviointikeskustelut (oppilas ja vanhemmat) osaksi koulujen toimintakulttuuria, ja tämäkin osaltaan muuttaa arviointikulttuuria. Edelliseen kyselyyn verrattuna oppilaat tekevät aiempaa enemmän itsearviointeja, ja oppilaiden ideoita hyödynnetään enemmän opetuksessa. Kehitys kulkee oikeaan suuntaan.

Osa opettajista kokee, että he eivät ehdi auttaa oppilaitaan riittävästi oppitunnin aikana. Suhtautuminen opetuksen eriyttämiseen vaihtelee, mutta eriyttämisen taidot voidaan nähdä kyselyn perusteella yhtenä kehittämiskohteena, johon tulee suunnata koulutusresurssia. Opettajista suurin osa osallistuu hyvin täydennyskoulutuksiin. Myös pedagogisen johtamisen osaamista on tärkeä vahvistaa, että koulussa resurssit suunnataan tarpeen mukaisesti.

Oppilaisiin liittyvissä asioissa tarvitaan myös kotien kasvatustukea. Oppilaiden itsenäisen työskentelyn taitoja tulee tukea sekä kotona että koulussa, ja kotien on tärkeä seurata, että oppilaat tekevät kotiläksynsä. Osa oppilaista ei tee läksyjään säännöllisesti. Kyselyn tulosten mukaan opettajat neuvovat oppilaita tavoitteiden asettamisessa ja kertovat arviointiperusteistaan sekä oppilaille että kodeille. Tämä on ollut yhtenä kehittämisen kohteena perusopetuksessa ja sen kehittäminen jatkuu myös alkavana lukuvuotena. Kyselyn tulosten perusteella haastamme myös koteja seuraamaan oppilaan koulutyöskentelyä kotona.

Käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoja myös kehitetään osana koulutyöskentelyä. Osa oppilaista tarvitsee tukea näissä taidoissa, mutta Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallin mukaan toimimalla on jo saatu tuloksia. Positiivista pedagogiikkaa edistetään Seinäjoen perusopetuksessa aktiivisesti. Ajatuksena on, että hyvää lisätään hyvällä.

Oppilaskysely

Oppilaskyselyn perusteella valtaosalla oppilaista on tunne, että he saavat riittävästi apua koulutyöskentelyynsä. Vertaisapua saa myös toisilta oppilailta. Opettajilla on oppilaiden oppimiseen liittyen pedagoginen huoli, mikä on ymmärrettävää. Tavoitteiden asettelua oppilaiden kanssa on kuitenkin tärkeä harjoittaa ja kehittää. Kyselyn perusteella kaikki oppilaat eivät osaa tai huomaa sitä tehdä. Tässä tarvitaan opettajien tukea. Kun oppilas asettaa mahdollisimman selkeästi omat tavoitteensa, on niitä kohti myös helpompi kulkea. Tavoitteen asettelun avulla myös palautteen antaminen saa uutta sisältöä, ja toiset oppilaat voivat antaa vertaisarviona palautetta edistymisestä. Tavoitteiden asettelua tarvitaan myös muun elämän näkökulmasta, ja siksi sitä on tärkeä opetella koulussa. Tässä on yksi keskeinen ohjauksen näkökulma.

Valtaosa oppilaista on saanut tietoa arviointiperusteista, mutta tässä on vielä kehitettävää. Arviointiperusteiden avaaminen oppilaille ja huoltajille on tärkeää. Valtaosa oppilaista kokee saavansa opettajilta kannustusta koulussa, mutta on myös oppilaita, jotka kokevat tilanteen toisin. Kannustuksen antaminen aina, kun se on mahdollista, on tärkeää oppilaan koulumotivaation kannalta. Opettajia kuitenkin pidetään reiluina. Myös kiusaamistilanteisiin puututaan oppilaiden näkökulmasta hyvin, mutta näissä asioissa voidaan olla vielä parempia. Kouluilla on hyvä miettiä huomaamattomia viestintäkanavia, että oppilaiden on helpompi nostaa muutosta vaativia tilanteita esille.

Avoimet palautteet

Kyselyn koosteessa on myös avoimia palautteita yleiselle tasolle koostettuna. Opettajat esimerkiksi toivovat voivansa keskittyä perustyöhön. Yhteiskunnan muuttuessa myös perustyö muuttuu. Tämä koskee yhteiskuntaa laajemmin. Opettajilla on oppituntien lisäksi muuta työaikaa, jolloin näitä yhteiskunnan edellyttämiä tehtäviä hoidetaan. Toki opetukseen liittyvät haasteet ovat kasvaneet, mutta Seinäjoella opetukseen varattua resurssia on hyvin. Tämä tuli ilmeiseksi myös viime vuonna tehdyssä valtakunnallisessa kyselyssä. Vuorovaikutukseen liittyviin asioihin myös toivotaan lisää panostusta, ja tässäkin on mahdollista hyödyntää Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallia.

Oppilaiden avoimissa vastauksissa käy ilmi, että oikeanlaisen osallisuuden vahvistamisessa on työtä. Vain noin puolet avoimista vastauksista ovat rakentavia ehdotuksia. Pidempiä välitunteja toivotaan, ja tämä onkin mahdollista koulupäivän rakennetta muuttamalla. Moni koulu on jo ottanut käyttöön pitkän välitunnin, jolloin myös koulupäivän aikainen aktiivinen liikkuminen mahdollistuu. Opetukseen toivotaan vaihtelevia opetusmenetelmiä. Tämä toive on kohtuullinen ja oikeutettu.

Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille,

Seinäjoella 1.8.2019 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja

Lukuvuosi 2017-2018

Kevään 2018 arviointikysely – Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, sekä oppimisympäristö ja sen turvallisuus

”Kehitettävää riittää, sillä osa tuen muodoista vaatisi koulujen näkökulmasta palveluiden vahvempaa läsnäoloa kouluissa. Koulun arki koetaan turvalliseksi ja pienillä toimenpiteilläkin voisi lisätä koulupihan viihtyisyyttä.”

Tuohon ajatukseen voinee kiteyttää kyselyn keskeiset tulokset.

Kevään 2018 perusopetuksen arviointikyselyn tulokset ovat valmistuneet. Vastauksia saatiin hyvin. Opettajien vastaajamäärät nousivat ilahduttavasti viime vuodesta. Vastauksia antoi 418 opettajaa. Oppilaista kyselyyn vastasi 2680 oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli 913. Tänä keväänä vuorossa ovat olleet oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki sekä oppimisympäristö ja sen turvallisuus. Ensimmäinen kysely toteutettiin perusopetuksen opettajille, ja toinen kysely kohdistui sekä perusopetuksen opettajille että vuosiluokkien 4-7 sekä 9 oppilaille. Koulujen tehtävänä on verrata omia tuloksiaan yhteiseen tulokseen, sekä käsitellä kyselyn tuloksia koulussa. Koulujen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että tuloksia käsitellään koulussa.

Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen kyselyn osalta voidaan nostaa esille seuraavia keskeisiä tuloksia:

  • Opettajien mielestä koulujen oppilashuoltoryhmät/ kasvun ja oppimisen tuen ryhmät toimivat hyvin.
  • Ns. tukipalveluiden osalta koetaan riittämättömyyttä suhteessa olemassa olevaan tarpeeseen, mm. psykologipalveluiden resursseihin kaivataan lisäystä.
  • Yli 59 % vastaajista ovat siivouspalveluiden resurssien riittävyydestä joko täysin eri mieltä (yli 25 %) tai eri mieltä (yli 34 %). Palaute ei kohdistu henkilöstön työntekoon, vaan työntekijöiden määrään.
  • Opettajat kokevat saavansa hyvin konsultaatioapua, mutta kolmasosan mielestä tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin pitäisi pystyä vastaamaan paremmin. Tulevaa lukuvuotta koskien erityispalveluiden koulukohtaisia resursseja onkin jo suunnitelmissa lisätty.

Oppimisympäristö ja sen turvallisuus -kyselyn osalta voidaan nostaa esille seuraavia keskeisiä tuloksia:

  • Kouluruokailun yhteisten käytänteiden kehittämistä on hyvä miettiä kouluilla. Kouluruokailu on myös kasvatus- ja opetustilanne mahdollistaen käytöstapojen opettelua.
  • Erilaisissa luokkahuoneen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä opiskelua on hyvä vahvistaa edelleen.
  • Kouluilla on hyvä miettiä, miten ns. digilaitteita hyödynnetään tehokkaasti opetuksessa.
  • Ihmisten väliset suhteet tulee olla jatkuvan kehittämisen kohteena. Oppilaat ovat hyvin tietoisia, miten tulee menetellä nähdessään kiusaamista. Yhtenä toimenpiteenä kouluilla otetaan myös käyttöön Yhdessä yhteistyöllä –toimintamalli. Tavoitteena on ennaltaehkäisyn vahvistaminen.
  • Kouluilla hallitaan hyvin hätä- ja poistumistilanteet. Arvio on samansuuntainen sekä opettajilla että oppilailla.
  • Koulupihan viihtyisyyttä voi parantaa pienilläkin hankinnoilla.

Avoimia vastauksia ei julkaista julkisessa nettikoosteessa, mutta koosteessa on luettavissa joitakin näkökulmia nostoina. Varsinaiset avoimet vastaukset on tarkoitettu koulujen toiminnan sisäiseen kehittämiseen.

Seinäjoella 1.6.2018 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja