Seinäjoella on käytössä oma arviointi- ja laatujärjestelmä, jonka Kansallinen arviointineuvosto (Karvi) on valinnut yhdeksi hyväksi valtakunnalliseksi käytänteeksi. Perusopetuslain 21 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Suunnitelmallinen ja kattava arviointi mahdollistaa toiminnan kehittymisen seurannan. Sen avulla voidaan toteuttaa tarvittavia kehittämis- tai muutostoimenpiteitä.

Seinäjoen perusopetuksessa teetetään lukuvuosittain arviointikyselyjä eri aihepiireistä. Arviointijärjestelmän mukaisia arviointeja toteutetaan eri teemojen osalta kolmen vuoden sykleissä. Kyselystä riippuen vastaajina voivat olla opettajat, oppilaat ja ajoittain myös vanhemmat, sekä koulunkäynninohjaajat ja henkilökohtaiset avustajat. Tarkoituksena on tuottaa tietoa opetuksen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Arviointikyselyiden tulokset toimivat myös koulujen informaatio-ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Arviointikyselyiden keskeiset tulokset käsitellään myös kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Lukuvuosi 2019-2020

Syksyn 2019 arviointikysely – Koulu työyhteisönä; henkilöstö ja johtajuus

”Seinäjoen perusopetuksen henkilöstö on hyvin työhönsä sitoutunutta. Esimiesten lähestyminen koetaan helpoksi, mutta koulun pedagogista johtajuutta voisi myös vahvistaa. Eri ammattiryhmien asemaan työyhteisössä on tärkeä kiinnittää huomiota tasapuolisuuden toteutumiseksi. Perusopetuksen henkilöstön tyytyväisyys työterveyden palveluihin on edelleen laskussa.”

Syksyn 2019 arviointikyselyn aihe oli Koulu työyhteisönä; henkilöstö ja johtajuus. Vastaajina olivat kaikki perusopetuksen opettajat sekä koulunkäynninohjaajat/henkilökohtaiset avustajat. Molemmille ammattiryhmille oli oma kyselynsä. Tarkemmat tiedot vastaajamääristä löydät liitteenä olevasta perusteellisemmasta koosteesta. Kyselyn arviointiasteikko on 0-4.

Syksyn kyselyn tulokset valmistuivat loppuvuodesta ja tulosten julkinen kooste julkaistaan nyt.

Kyselyn tulosten perusteella voidaan tehdä mm. seuraavanlaisia yleisiä nostoja:

  • Opettajat pitävät tärkeänä toisiltaan saamaansa vertaistukea, ja lisäksi opettajat kokevat voivansa hyödyntää työssään erityisosaamistaan. Hyvä niin!
  • Opetushenkilöstö on vahvasti sitoutunut oman koulunsa toimintakulttuurin kehittämiseen
  • Johtajat saavat kokonaisuutena hyvän arvion. Heitä pidetään helposti lähestyttävinä, henkilöstön ehdotuksia huomioivina ja myös vastuun delegointi toimii
  • Ensimmäistä kertaa toteutettu uudenlainen TVA-prosessi (työn vaativuuden arviointi) sujui kouluilla hyvin.

Kehitettävien asioiden osalta voidaan tehdä mm. seuraavanlaisia yleisiä nostoja:

  • Opettajien välistä yhteistyötä voisi vielä lisätä uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti. Yhdessä tekeminen ja opettaminen on tätä päivää. Tässä on yksi mietinnän paikka. Miten kuljetaan kohti yhteisopettajuutta? Hyvällä tiellä jo ollaan, kun 45% vastaajista kokee uuden opetussuunnitelman lisänneen opettajien yhteistyötä.
  • Kouluilla on tärkeä huolehtia tasapuolisesta mahdollisuudesta osallistua täydennyskoulutuksiin. Siihen liittyen on syytä kehittää osaamisen jakamisen käytänteitä kouluilla.
  • Pedagogisen johtajuuden näkyväksi tekeminen ja pedagogisen johtajuuden avaaminen näyttää myös edellyttävän toimenpiteitä.
  • Yhteisesti sovittujen asioiden noudattamisessa on kouluilla mietittävää. Myös siinä on kyse toimintakulttuuriin sitoutumisesta.
  • Huoli työterveyden palveluista on lisääntynyt. Vuoden 2016 kyselystä tyytyväisyys työterveyspalveluihin on edelleen laskenut. Henkilöstö kokee, että työterveyden palveluihin on vaikea päästä. Tavalla tai toisella tyytymättömiä on 32%. Miten tästä eteenpäin?
  • Koulun käytänteitä on tärkeä tutkia ja kehittää avoimin mielin.

Koko kaupungin tasolla mietittäviä kehitettäviä asioita ovat kyselyn perusteella:

  • pedagogisen johtajuuden vahvistaminen ja avaaminen
  • tasa-arvoisen kohtelun lisääminen
  • riittävän palautteen antaminen

Ohjaajakyselyn tuloksissa vertaistukea pidetään tärkeänä, ja ohjaajat ovat sitoutuneita koulun toimintakulttuuriin, ja ohjaajien välinen yhteistyö on hyvää. Ohjaajien kyselyssä nousivat esille mm. seuraavat teemat:

  • haasteellisiin asioihin halutaan lisäkoulutusta.
  • johtamisen avoimuuden kehittämiseen ohjaajat kiinnittivät huomiota
  • säännöllisen palautteen antamisen kehittäminen

Ohjaajien näkökulmasta on hyvä kiinnittää huomiota myös seuraaviin teemoihin:

  • koulun sisäiseen tiedonkulkuun
  • ohjaajien mahdollisuuteen täydennyskoulutukseen
  • verkostoitumismahdollisuuksiin muiden koulujen ohjaajien kanssa
  • kehityskeskusteluiden säännöllisyyteen

On tärkeä huolehtia tiedonkulusta kaikkien koulun ammattiryhmien kesken. Ohjaajien osalta voidaan vahvistaa esimerkiksi vertaismentorointia, mikä palvelee myös verkostoitumisessa. Ryhmiä vertaismentorointiin tarjotaan sekä opettajille että ohjaajille aina syyslukukauden alussa, mutta näihin mukaan lähteminen edellyttää myös omaa aktiivisuutta ja asioiden selvittämistä lähiesimiehen kanssa.

Seinäjoella 20.1.2020 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja

Lukuvuosi 2018-2019

Kevään 2019 arviointikysely – Opetus ja opetusjärjestelyt sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot

”Oppilaisiin liittyvissä asioissa tarvitaan kotien kasvatustukea. Yhdessä yhteistyöllä toimien päästään parempiin tuloksiin. Oppilaiden on tärkeä oppia opiskelun tavoitteiden asettamista. Opettajien on tärkeä lisätä oppilaiden ja kotien tietoisuutta arviointiperusteista sekä vahvistaa erilaisten opetusmenetelmien käyttämistä. Opettajia pidetään reiluina ja kouluilta toivotaan oppilaiden välisiin asioihin liittyen viestintäkanavien kehittämistä.”

Kevään 2019 kyselyn tulokset on julkistettu koulujen tasolla keväällä 2019, ja tulosten julkinen kooste julkaistaan nyt uuden lukuvuoden alkaessa. Vastauksia kyselyyn saatiin hyvin. Vastaajina olivat kaikki perusopetuksen opettajat sekä vuosiluokkien 3,6 ja 8 oppilaat. Kyselyyn vastasi yhteensä 415 opettajaa, missä on merkittävä nousu edelliseen vastaavaan kyselyyn verrattuna. On tärkeää, että arviointikyselyihin vastataan, koska näin saamme tarvittavaa arviointitietoa. Oppilaiden kyselyyn vastasi 1917 oppilasta. Oppilaskyselyyn vastaaminen toteutetaan johdetusti, ja siksi oppilaiden kyselyn vastausprosentti on aina korkea. Kyselyn asteikko on 0-4. Tulos 0 ei ole mukana keskiarvon laskennassa. Silti on tärkeää voida erikseen arvioida, miksi vastaaja ei osaa sanoa kysytystä asiasta mitään.

Opettajien kysely

Opettajien kysely tuo esille, että opetussuunnitelmauudistus on laajentanut oppilasarvioinnin muotoja. Esimerkiksi vertaisarviointia käytetään aiempaa enemmän, mutta arvioinnin muotojen kehittämisessä on vielä tehtävää. Uusi opetussuunnitelma on tuonut arviointikeskustelut (oppilas ja vanhemmat) osaksi koulujen toimintakulttuuria, ja tämäkin osaltaan muuttaa arviointikulttuuria. Edelliseen kyselyyn verrattuna oppilaat tekevät aiempaa enemmän itsearviointeja, ja oppilaiden ideoita hyödynnetään enemmän opetuksessa. Kehitys kulkee oikeaan suuntaan.

Osa opettajista kokee, että he eivät ehdi auttaa oppilaitaan riittävästi oppitunnin aikana. Suhtautuminen opetuksen eriyttämiseen vaihtelee, mutta eriyttämisen taidot voidaan nähdä kyselyn perusteella yhtenä kehittämiskohteena, johon tulee suunnata koulutusresurssia. Opettajista suurin osa osallistuu hyvin täydennyskoulutuksiin. Myös pedagogisen johtamisen osaamista on tärkeä vahvistaa, että koulussa resurssit suunnataan tarpeen mukaisesti.

Oppilaisiin liittyvissä asioissa tarvitaan myös kotien kasvatustukea. Oppilaiden itsenäisen työskentelyn taitoja tulee tukea sekä kotona että koulussa, ja kotien on tärkeä seurata, että oppilaat tekevät kotiläksynsä. Osa oppilaista ei tee läksyjään säännöllisesti. Kyselyn tulosten mukaan opettajat neuvovat oppilaita tavoitteiden asettamisessa ja kertovat arviointiperusteistaan sekä oppilaille että kodeille. Tämä on ollut yhtenä kehittämisen kohteena perusopetuksessa ja sen kehittäminen jatkuu myös alkavana lukuvuotena. Kyselyn tulosten perusteella haastamme myös koteja seuraamaan oppilaan koulutyöskentelyä kotona.

Käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoja myös kehitetään osana koulutyöskentelyä. Osa oppilaista tarvitsee tukea näissä taidoissa, mutta Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallin mukaan toimimalla on jo saatu tuloksia. Positiivista pedagogiikkaa edistetään Seinäjoen perusopetuksessa aktiivisesti. Ajatuksena on, että hyvää lisätään hyvällä.

Oppilaskysely

Oppilaskyselyn perusteella valtaosalla oppilaista on tunne, että he saavat riittävästi apua koulutyöskentelyynsä. Vertaisapua saa myös toisilta oppilailta. Opettajilla on oppilaiden oppimiseen liittyen pedagoginen huoli, mikä on ymmärrettävää. Tavoitteiden asettelua oppilaiden kanssa on kuitenkin tärkeä harjoittaa ja kehittää. Kyselyn perusteella kaikki oppilaat eivät osaa tai huomaa sitä tehdä. Tässä tarvitaan opettajien tukea. Kun oppilas asettaa mahdollisimman selkeästi omat tavoitteensa, on niitä kohti myös helpompi kulkea. Tavoitteen asettelun avulla myös palautteen antaminen saa uutta sisältöä, ja toiset oppilaat voivat antaa vertaisarviona palautetta edistymisestä. Tavoitteiden asettelua tarvitaan myös muun elämän näkökulmasta, ja siksi sitä on tärkeä opetella koulussa. Tässä on yksi keskeinen ohjauksen näkökulma.

Valtaosa oppilaista on saanut tietoa arviointiperusteista, mutta tässä on vielä kehitettävää. Arviointiperusteiden avaaminen oppilaille ja huoltajille on tärkeää. Valtaosa oppilaista kokee saavansa opettajilta kannustusta koulussa, mutta on myös oppilaita, jotka kokevat tilanteen toisin. Kannustuksen antaminen aina, kun se on mahdollista, on tärkeää oppilaan koulumotivaation kannalta. Opettajia kuitenkin pidetään reiluina. Myös kiusaamistilanteisiin puututaan oppilaiden näkökulmasta hyvin, mutta näissä asioissa voidaan olla vielä parempia. Kouluilla on hyvä miettiä huomaamattomia viestintäkanavia, että oppilaiden on helpompi nostaa muutosta vaativia tilanteita esille.

Avoimet palautteet

Kyselyn koosteessa on myös avoimia palautteita yleiselle tasolle koostettuna. Opettajat esimerkiksi toivovat voivansa keskittyä perustyöhön. Yhteiskunnan muuttuessa myös perustyö muuttuu. Tämä koskee yhteiskuntaa laajemmin. Opettajilla on oppituntien lisäksi muuta työaikaa, jolloin näitä yhteiskunnan edellyttämiä tehtäviä hoidetaan. Toki opetukseen liittyvät haasteet ovat kasvaneet, mutta Seinäjoella opetukseen varattua resurssia on hyvin. Tämä tuli ilmeiseksi myös viime vuonna tehdyssä valtakunnallisessa kyselyssä. Vuorovaikutukseen liittyviin asioihin myös toivotaan lisää panostusta, ja tässäkin on mahdollista hyödyntää Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallia.

Oppilaiden avoimissa vastauksissa käy ilmi, että oikeanlaisen osallisuuden vahvistamisessa on työtä. Vain noin puolet avoimista vastauksista ovat rakentavia ehdotuksia. Pidempiä välitunteja toivotaan, ja tämä onkin mahdollista koulupäivän rakennetta muuttamalla. Moni koulu on jo ottanut käyttöön pitkän välitunnin, jolloin myös koulupäivän aikainen aktiivinen liikkuminen mahdollistuu. Opetukseen toivotaan vaihtelevia opetusmenetelmiä. Tämä toive on kohtuullinen ja oikeutettu.

Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille,

Seinäjoella 1.8.2019 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja

Lukuvuosi 2017-2018

Kevään 2018 arviointikysely – Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, sekä oppimisympäristö ja sen turvallisuus

”Kehitettävää riittää, sillä osa tuen muodoista vaatisi koulujen näkökulmasta palveluiden vahvempaa läsnäoloa kouluissa. Koulun arki koetaan turvalliseksi ja pienillä toimenpiteilläkin voisi lisätä koulupihan viihtyisyyttä.”

Tuohon ajatukseen voinee kiteyttää kyselyn keskeiset tulokset.

Kevään 2018 perusopetuksen arviointikyselyn tulokset ovat valmistuneet. Vastauksia saatiin hyvin. Opettajien vastaajamäärät nousivat ilahduttavasti viime vuodesta. Vastauksia antoi 418 opettajaa. Oppilaista kyselyyn vastasi 2680 oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli 913. Tänä keväänä vuorossa ovat olleet oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki sekä oppimisympäristö ja sen turvallisuus. Ensimmäinen kysely toteutettiin perusopetuksen opettajille, ja toinen kysely kohdistui sekä perusopetuksen opettajille että vuosiluokkien 4-7 sekä 9 oppilaille. Koulujen tehtävänä on verrata omia tuloksiaan yhteiseen tulokseen, sekä käsitellä kyselyn tuloksia koulussa. Koulujen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että tuloksia käsitellään koulussa.

Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen kyselyn osalta voidaan nostaa esille seuraavia keskeisiä tuloksia:

  • Opettajien mielestä koulujen oppilashuoltoryhmät/ kasvun ja oppimisen tuen ryhmät toimivat hyvin.
  • Ns. tukipalveluiden osalta koetaan riittämättömyyttä suhteessa olemassa olevaan tarpeeseen, mm. psykologipalveluiden resursseihin kaivataan lisäystä.
  • Yli 59 % vastaajista ovat siivouspalveluiden resurssien riittävyydestä joko täysin eri mieltä (yli 25 %) tai eri mieltä (yli 34 %). Palaute ei kohdistu henkilöstön työntekoon, vaan työntekijöiden määrään.
  • Opettajat kokevat saavansa hyvin konsultaatioapua, mutta kolmasosan mielestä tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin pitäisi pystyä vastaamaan paremmin. Tulevaa lukuvuotta koskien erityispalveluiden koulukohtaisia resursseja onkin jo suunnitelmissa lisätty.

Oppimisympäristö ja sen turvallisuus -kyselyn osalta voidaan nostaa esille seuraavia keskeisiä tuloksia:

  • Kouluruokailun yhteisten käytänteiden kehittämistä on hyvä miettiä kouluilla. Kouluruokailu on myös kasvatus- ja opetustilanne mahdollistaen käytöstapojen opettelua.
  • Erilaisissa luokkahuoneen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä opiskelua on hyvä vahvistaa edelleen.
  • Kouluilla on hyvä miettiä, miten ns. digilaitteita hyödynnetään tehokkaasti opetuksessa.
  • Ihmisten väliset suhteet tulee olla jatkuvan kehittämisen kohteena. Oppilaat ovat hyvin tietoisia, miten tulee menetellä nähdessään kiusaamista. Yhtenä toimenpiteenä kouluilla otetaan myös käyttöön Yhdessä yhteistyöllä –toimintamalli. Tavoitteena on ennaltaehkäisyn vahvistaminen.
  • Kouluilla hallitaan hyvin hätä- ja poistumistilanteet. Arvio on samansuuntainen sekä opettajilla että oppilailla.
  • Koulupihan viihtyisyyttä voi parantaa pienilläkin hankinnoilla.

Avoimia vastauksia ei julkaista julkisessa nettikoosteessa, mutta koosteessa on luettavissa joitakin näkökulmia nostoina. Varsinaiset avoimet vastaukset on tarkoitettu koulujen toiminnan sisäiseen kehittämiseen.

Seinäjoella 1.6.2018 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja