Seinäjoella on käytössä oma arviointi- ja laatujärjestelmä, jonka Kansallinen arviointineuvosto (Karvi) on valinnut yhdeksi hyväksi valtakunnalliseksi käytänteeksi. Perusopetuslain 21 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Suunnitelmallinen ja kattava arviointi mahdollistaa toiminnan kehittymisen seurannan. Sen avulla voidaan toteuttaa tarvittavia kehittämis- tai muutostoimenpiteitä.

Seinäjoen perusopetuksessa teetetään lukuvuosittain arviointikyselyjä eri aihepiireistä. Arviointijärjestelmän mukaisia arviointeja toteutetaan eri teemojen osalta kolmen vuoden sykleissä. Kyselystä riippuen vastaajina voivat olla opettajat, oppilaat ja ajoittain myös vanhemmat, sekä koulunkäynninohjaajat ja henkilökohtaiset avustajat. Tarkoituksena on tuottaa tietoa opetuksen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Arviointikyselyiden tulokset toimivat myös koulujen informaatio-ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Arviointikyselyiden keskeiset tulokset käsitellään myös kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Seinäjoen perusopetuksen arviointikysely kevät 2022

Kevään 2022 arviointikyselyn aiheina olivat Opetus ja opetusjärjestelyt sekä Käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot. Kevään 2022 kyselyyn yhdistettiin poikkeuksellisesti pandemiatilannetta koskeva osio. Kyselyt suunnattiin kaikille opettajille sekä 3., 6. ja 8. luokan oppilaille. Molemmat kyselyt olivat yhtenäisiä opettajille ja oppilaille, sisältäen kuitenkin eri näkökulmia ja osittain erilaisia kysymyksiä eri vastaajaryhmille.

Opettajien kysely

Opetussuunnitelma on ollut jo useamman vuoden käytössä ja opettajat kokevat omaksuneensa sen toimintakulttuurin ja arvioinnin uudistumisen hyvin. Opettajia haastavat erityisesti opetuksen eriyttämiseen ja ajan riittävyyteen liittyvät tekijät. Yleisesti ottaen opettajat kuitenkin kokevat positiivisena työssä onnistumisen.

Opettajat harjoittelevat säännöllisesti oppilaidensa kanssa itsenäisen työskentelyn taitoja sekä ohjaavat läksyjen tekemisessä ja kokeisiin valmistautumisessa. Uudistuneen opetussuunnitelman myötä on keskusteltu itseohjautuvuudesta, jota tulee opettaa ja harjoitella siinä missä muitakin taitoja. Tässä prosessissa ollaankin hyvällä tiellä.

Käyttäytymisen arviointia ja kurinpitotoimenpiteiden tarvetta opettajat ovat arvioineet myönteisessä valossa. Sen sijaan oppilaiden käyttäytymisen sekä toisiaan että koulun aikuisia kohtaan on arvioitu huonontuneen. Täten myös keskustelujen ja kiusaamisten selvittelyjen tarve on hieman lisääntynyt.

Yleisesti ottaen kyselystä välittyy myönteinen vaikutelma opetusryhmien toiminnasta. Yhteistyötaitoja harjoitellaan säännöllisesti koulun arjessa. Suurimmalla osalla oppilaista on opettajien näkökulmasta myös kaverisuhteet kohdillaan, mutta osa opettajista on myös oppilaiden kaverisuhteista huolissaan. Jokaiseen lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemukseen onkin suhtauduttava vakavasti ja asiaa pohdittava esim. opiskeluhuollon näkökulmasta.

Oppilaiden kysely

Oppilaat kokevat saavansa riittävästi apua ja tukea opettajilta oppituntien aikana, mutta oppimisen tavoitteiden asettamisessa moni kokee tarvitsevansa vielä tukea. Oppilaiden osallistaminen erilaisiin koulun asioihin kiinnostaa oppilaita ja onkin ajankohtaisesti tärkeä kehittämisen kohde.

Oppilaiden sosiaaliset suhteet ovat koronatilanteen vuoksi olleet koetuksella, mutta lähes 84% vastanneista oppilaista kertoi, että koulusta löytyy ainakin yksi hyvä kaveri. Luku on ilahduttavan suuri ja noudattelee opettajien kyselyn tuloksia.

Myös oppilaat arvioivat opetusryhmiensä oppilaiden käyttäytymistä ja sääntöjen noudattamista kriittisesti. Kuitenkin esimerkiksi hyvien käytöstapojen arvioitiin jopa parantuneen. Kiusaamistilanteet selvitetään opettajien johdolla ja opettajien koettiin kohtelevan oppilaita reilusti. Koulujen hyvää tunnelmaa ja ilmapiiriä oppilaat arvioivat opettajia kriittisemmin. Ilmapiiriin panostaminen onkin tärkeä asia koulujen tasolla, sillä sen vaikutukset ulottuvat myös oppimiseen.

Opetus ja opetusjärjestelyt poikkeustilanteen aikana

Opettajat ymmärrettävästi kokevat poikkeusajan järjestelyt ja niiden vaikutukset normaalioloja raskaampina. Suurimman osan lukuvuotta karanteenijärjestelyt osuivat vuorotellen eri kouluihin ja luokkiin. Niistä luovuttiin vasta hieman ennen tähän kyselyyn vastaamista.

Oppilaiden suhtautuminen korona-ajan poikkeuksellisiin järjestelyihin vaikuttaa melko positiiviselta. Huomioitavaa on toki, että nuorimpien vastaajien eli kolmasluokkalaisten lähes koko kouluaika on ollut poikkeusjärjestelyä maaliskuusta 2020 saakka heidän ollessaan ensimmäisellä luokalla. Alakoululaisten kokemus oli yläkoululaisia muutoinkin positiivisempi, mutta ala- ja yläkoululaisten välillä ei ollut merkittäviä eroja väittämien keskiarvoissa.

Hyvinvointiin on syytä panostaa ja tulevina lukuvuosina perusopetuksen teemavuodet keskittyvätkin tähän aihepiiriin.

Seinäjoella 29.6.2022 Marika Ojala, vs. perusopetusjohtaja