Arviointikyselyt

Seinäjoella on käytössä oma arviointi- ja laatujärjestelmä, jonka Kansallinen arviointineuvosto (Karvi) on valinnut yhdeksi hyväksi valtakunnalliseksi käytänteeksi. Perusopetuslain 21 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Suunnitelmallinen ja kattava arviointi mahdollistaa toiminnan kehittymisen seurannan. Sen avulla voidaan toteuttaa tarvittavia kehittämis- tai muutostoimenpiteitä.

Seinäjoen perusopetuksessa teetetään lukuvuosittain arviointikyselyjä eri aihepiireistä. Arviointijärjestelmän mukaisia arviointeja toteutetaan eri teemojen osalta kolmen vuoden sykleissä. Kyselystä riippuen vastaajina voivat olla opettajat, oppilaat ja ajoittain myös vanhemmat, sekä koulunkäynninohjaajat ja henkilökohtaiset avustajat. Tarkoituksena on tuottaa tietoa opetuksen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Arviointikyselyiden tulokset toimivat myös koulujen informaatio-ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Arviointikyselyiden keskeiset tulokset käsitellään myös kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Lukuvuosi 2021-2022

Seinäjoen perusopetuksen arviointikysely kevät 2022

Kevään 2022 arviointikyselyn aiheina olivat Opetus ja opetusjärjestelyt sekä Käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot. Kevään 2022 kyselyyn yhdistettiin poikkeuksellisesti pandemiatilannetta koskeva osio. Kyselyt suunnattiin kaikille opettajille sekä 3., 6. ja 8. luokan oppilaille. Molemmat kyselyt olivat yhtenäisiä opettajille ja oppilaille, sisältäen kuitenkin eri näkökulmia ja osittain erilaisia kysymyksiä eri vastaajaryhmille.

Opettajien kysely

Opetussuunnitelma on ollut jo useamman vuoden käytössä ja opettajat kokevat omaksuneensa sen toimintakulttuurin ja arvioinnin uudistumisen hyvin. Opettajia haastavat erityisesti opetuksen eriyttämiseen ja ajan riittävyyteen liittyvät tekijät. Yleisesti ottaen opettajat kuitenkin kokevat positiivisena työssä onnistumisen.

Opettajat harjoittelevat säännöllisesti oppilaidensa kanssa itsenäisen työskentelyn taitoja sekä ohjaavat läksyjen tekemisessä ja kokeisiin valmistautumisessa. Uudistuneen opetussuunnitelman myötä on keskusteltu itseohjautuvuudesta, jota tulee opettaa ja harjoitella siinä missä muitakin taitoja. Tässä prosessissa ollaankin hyvällä tiellä.

Käyttäytymisen arviointia ja kurinpitotoimenpiteiden tarvetta opettajat ovat arvioineet myönteisessä valossa. Sen sijaan oppilaiden käyttäytymisen sekä toisiaan että koulun aikuisia kohtaan on arvioitu huonontuneen. Täten myös keskustelujen ja kiusaamisten selvittelyjen tarve on hieman lisääntynyt.

Yleisesti ottaen kyselystä välittyy myönteinen vaikutelma opetusryhmien toiminnasta. Yhteistyötaitoja harjoitellaan säännöllisesti koulun arjessa. Suurimmalla osalla oppilaista on opettajien näkökulmasta myös kaverisuhteet kohdillaan, mutta osa opettajista on myös oppilaiden kaverisuhteista huolissaan. Jokaiseen lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemukseen onkin suhtauduttava vakavasti ja asiaa pohdittava esim. opiskeluhuollon näkökulmasta.

Oppilaiden kysely

Oppilaat kokevat saavansa riittävästi apua ja tukea opettajilta oppituntien aikana, mutta oppimisen tavoitteiden asettamisessa moni kokee tarvitsevansa vielä tukea. Oppilaiden osallistaminen erilaisiin koulun asioihin kiinnostaa oppilaita ja onkin ajankohtaisesti tärkeä kehittämisen kohde.

Oppilaiden sosiaaliset suhteet ovat koronatilanteen vuoksi olleet koetuksella, mutta lähes 84% vastanneista oppilaista kertoi, että koulusta löytyy ainakin yksi hyvä kaveri. Luku on ilahduttavan suuri ja noudattelee opettajien kyselyn tuloksia.

Myös oppilaat arvioivat opetusryhmiensä oppilaiden käyttäytymistä ja sääntöjen noudattamista kriittisesti. Kuitenkin esimerkiksi hyvien käytöstapojen arvioitiin jopa parantuneen. Kiusaamistilanteet selvitetään opettajien johdolla ja opettajien koettiin kohtelevan oppilaita reilusti. Koulujen hyvää tunnelmaa ja ilmapiiriä oppilaat arvioivat opettajia kriittisemmin. Ilmapiiriin panostaminen onkin tärkeä asia koulujen tasolla, sillä sen vaikutukset ulottuvat myös oppimiseen.

Opetus ja opetusjärjestelyt poikkeustilanteen aikana

Opettajat ymmärrettävästi kokevat poikkeusajan järjestelyt ja niiden vaikutukset normaalioloja raskaampina. Suurimman osan lukuvuotta karanteenijärjestelyt osuivat vuorotellen eri kouluihin ja luokkiin. Niistä luovuttiin vasta hieman ennen tähän kyselyyn vastaamista.

Oppilaiden suhtautuminen korona-ajan poikkeuksellisiin järjestelyihin vaikuttaa melko positiiviselta. Huomioitavaa on toki, että nuorimpien vastaajien eli kolmasluokkalaisten lähes koko kouluaika on ollut poikkeusjärjestelyä maaliskuusta 2020 saakka heidän ollessaan ensimmäisellä luokalla. Alakoululaisten kokemus oli yläkoululaisia muutoinkin positiivisempi, mutta ala- ja yläkoululaisten välillä ei ollut merkittäviä eroja väittämien keskiarvoissa.

Hyvinvointiin on syytä panostaa ja tulevina lukuvuosina perusopetuksen teemavuodet keskittyvätkin tähän aihepiiriin.

Seinäjoella 29.6.2022 Marika Ojala, vs. perusopetusjohtaja

Lukuvuosi 2020-2021

Seinäjoen perusopetuksen arviointikysely kevät 2021

Kevään 2021 arviointikyselyn aiheina olivat Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki sekä Oppimisympäristö ja sen turvallisuus. Ensimmäinen kysely oli tarkoitettu opettajille ja jälkimmäinen kysely sekä opettajille että luokkien 4-9 oppilaille, sisältäen kuitenkin eri näkökulmia kysymyksiin. Kyselystä on poimittu tälle sivustolle muutama keskeinen nosto ja tuloksiin voi laajemmin perehtyä arviointikyselyn tuloksien kautta .

Tukipalvelut ja oppimista edesauttavat asiat

Tulosten mukaan koulujen opiskeluhuolto toimii hyvin. Kaikkien tukipalveluiden osalta tarve on kuitenkin kasvanut edelliseen kyselyyn nähden. Erityisopetuksen tarve koetaan kasvaneeksi ja varmasti myös koronapandemian pitkittyminen on lisännyt tukipalveluiden tarvetta.

Opettajat tunnistavat hyvin erilaiset oppimisen tuen tarpeet ja yleisen tuen riittävyys on kohtalaisen hyvä. Kuitenkin edelliseen kyselyyn nähden yhä enenevässä määrin koetaan haasteita tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin vastaamisessa oman koulun tasolla.

Opetusvälineet, tietotekniikan käyttö ja koulun tilat

Opetus on kyselyn mukaan ottanut digiloikkaa vuoden 2018 kyselyyn verrattuna. Laitteita on hyvin saatavilla ja niitä käytetään enemmän, mutta edelleen osa opettajista, että oppilaista olivat sitä mieltä, että laitteita voisi käyttää vielä enemmän.

Opettajat kokevat saavansa hyvin apua TVT-asioissa ja kouluilla onkin ollut apuna sekä koulujen omia digitutoreita, että perusopetuksen TVT-tukihenkilöitä. Kouluilla on aloitettu myös TVT-osaamismerkkien käyttäminen osana opetusta. TVT-osaamisen lisäksi myös uuden opetussuunnitelman mukaisesti myös monipuolisten oppimisympäristöjen käyttämistä kannustetaan kehittämään kouluilla.

Ihmisten väliset suhteet ja osallisuus koulussa

Ihmisten väliset suhteet ja toisten tukeminen näyttäytyvät positiivisina kouluilla. Yhdessä yhteistyöllä toimintamalli antaa selkeän mallin selvittää kiusaamistilanteita. Toimintamalliin kuuluvaa hyvän fiiliksen luomista on vastausten perusteella sen sijaan hyvä edelleen kehittää.

Kouluilla on käytössään Seinäjoen peruskoulujen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman materiaaleja näiden asioiden käsittelyn tueksi. Tulevana lukuvuonna alkava lapsiparlamentti on myös koko perusopetuksen kattava kehittämistoimenpide tällä saralla.

Koulupiha ja turvallisuus

Opettajien kokemus koulupihojen turvallisuudesta ja viihtyisyydestä on mennyt hieman aiempaa heikompaan suuntaan. Avoimissa vastauksissa tämä nousi vahvasti esiin myös oppilaiden osalta kehittämiskohteena. Koulujen yleiseen turvallisuuteen liittyvät asiat näyttäytyvät positiivisesti kyselyssä. Poistumistilanteita erilaisten hätätilanteiden varalta harjoitellaan kuitenkin säännöllisesti.

Perusopetuksen arviointikyselyiden toteutus:
Marika Ojala Apulaisrehtori
Perusopetuksen kehittämisvastaava, arviointi- ja laatutyö
Marttilan koulu
050 5179867 | marika.ojala@seinajoki.fi

Koronakysely lukuvuoden 2020-2021 sujumisesta, kevät 2021

Seinäjoen perusopetus kartoitti haastavan lukuvuoden opetusjärjestelyjen sujumista peruskouluissa keväällä 2021. Sähköisiin kyselylomakkeisiin vastattiin anonyymisti. Alakoulun 4.-6.-luokkalaisille oli oma kyselynsä ja yläkoululaisille omansa. Huoltajakysely oli suunnattu sekä ala- että yläkoululaisen huoltajalle, ja siihen oli mahdollista vastata useamman kerran. Opettajille oli myös oma kyselynsä. Seinäjoen perusopetus saa opetusjärjestelyjen kyselyistä tärkeää tietoa opetuksen järjestämisestä, kehittämisestä ja oppimisen yleisestä sujumisesta poikkeuksellisina aikoina.

Poikkeuksena perusopetuksen muihin arviointikyselyihin tästä kyselystä ei tule koulukohtaisia tuloksia.  Kyselyn tuloksiin voi tarkemmin perehtyä kyselystä laaditun koosteen avulla. 

Tukiopetukset ja jakotunnit tarpeellisia oppilaiden oppimisen puutteiden paikkaamiseen poikkeusolojen jälkeen, arvioivat sekä oppilaat että opettajat 

Opintojen sujuminen

Sekä ala- että yläkoulujen oppilaat arvioivat opintojen sujuneen lukuvuoden aikana hyvin. Opetukseen liittyvistä asioista on saatu riittävästi tietoa, myös mahdollisen etäopetusjakson aikana. Oppimisen tukea, ohjausta ja ohjeita on saatu hyvin, alakoululaisista vastanneista oppilaista näin vastaa 81% ja yläkoululaisistakin 70%. Myös perusopetusikäisten oppilaiden huoltajat kertovat opintojen sujuneen erinomaisesti (38%) ja hyvin (50%).

Hieman yli kolmasosa kyselyyn vastanneista perusopetuksen oppilaista on saanut tukiopetusta tai osa-aikaista, laaja-alaista erityisopetusta lukuvuoden aikana. Kymmenisen prosenttia koululaisista arvioi, että viime kevään 2020 poikkeusolojen jälkeen oppimisessa on ollut hankaluutta tai pulmia.

Opettajista 83 prosenttia vastanneista arvioi, että oppilaat ovat pystyneet keskittymään koulunkäyntiin hyvin tai erinomaisesti. Erilaisia oppimisen puutteita viime kevään jälkeen arvioi kuitenkin havainneensa noin 60% vastanneista opettajista. Tukiopetusta kertoo antaneensa 88 prosenttia. Oppimisen tuen osalta viime lukuvuoden mahdollisia puutteita paikaten noin puolet huoltajista arvioi sitä olleen riittävästi, lisäksi tässä kysymyksessä ”en osaa sanoa”- vastausvaihtoehdon on valinnut varsin moni huoltaja.  Parikymmentä prosenttia vastanneista opettajista on toteuttanut sekä lähi- että etäopetusta vähintään kerran lukuvuoden aikana.

Hienosti on selvitty ja jaksettu opiskella, opettaa ja välittää toisista koko pitkä lukuvuosi, jolloin kaikki ihmiset ovat joutuneet venymään suuntaan tai toiseen (huoltaja)

Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyön näkökulmasta on ilahduttavaa, että sekä ala- että yläkoulun oppilaista yli kymmenen prosenttia kertoo edelleen keskustelleensa huoltajiensa kanssa tavallista enemmän oppimisesta, koulutehtävistä ja arvioinnista. Perusopetuksen oppilaat vastaavat myös saaneensa henkilökohtaista palautetta oppimisestaan aiempaa enemmän, yläkouluikäisistä henkilökohtaista palautetta kertoo kuluvan lukuvuoden aikana saaneensa 76%. Kyselyyn vastanneet huoltajatkin tunnistavat keskustelleensa oppimisesta, koulunkäynnistä ja arvioinnista edelleen enemmän (16%).

Huoltajien näkemyksen mukaan kodin ja koulun yhteistyö on sujunut erinomaisesti ja hyvin, näin kertoo yhteensä 83% vastanneista. Perusopetuksen ja lapsen oman koulun tiedottaminen saa kiitosta myös tänä lukuvuonna, vaihtoehdot ”sujunut erinomaisesti tai hyvin” on valinnut yhteensä 94 prosenttia vastanneista.

Opettajien näkemyksenä kodin ja koulun yhteistyöhön sekä oman koulun ja perusopetuksen yhteiseen tiedottamiseen ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä.

Oppilailla on ollut selvästi enemmän haasteita tänä vuonna kaverisuhteissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä (opettaja)

Opiskeluhuolto

Opiskeluhuollon tukeen alakoululaisista puolet on vastannut, ettei siihen ole ollut tarvetta (55%). Noin 10% kertoo, että olisi mielestään tarvinnut opiskeluhuollon tukea enemmän. Opiskeluhuollon tuen osalta siihen ei ole ollut yläkouluikäisten mielestä tarvetta (48%). Tukea on ollut tarjolla, mutta noin 7% vastaajista ilmoittaa, että sitä on ollut liian vähän.

Huoltajista 86% vastaa, että opiskeluhuollon tuelle ei ole ollut tarvetta lukuvuoden aikana. Noin 9 prosenttia vastaajista kuitenkin ilmoittaa, että opiskeluhuollon tuen tarve olisi kasvanut. Opiskeluhuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon resurssit mietityttävät sekä huoltajia että opettajia. Vajaa puolet opettajista kertoo havainneensa oppilaiden hyvinvoinnin heikentyneen kevään 2020 poikkeusolojen jälkeen.

Terveiset kaikille opettajille: on hienoa miten te jaksatte tsempata, auttaa ja kysellä kuulumisia vaikka viime keväänä kaikki sai kokea ison digi-hypyn. Eli tuhannet kiitokset siitä että olette jaksaneet, vaikka se ei ole välttämättä aina ollut helppoa! (yläkoulun oppilas)

Toiveet ja kehittämisideat

Alakouluikäisistä puolet opiskelisi mieluiten pelkästään lähiopetuksessa. Avoimissa vastauksissa koululta toivotaan mm. valinnaisuutta ja luovaa toimintaa, koululta saatavia tietokoneita ja muita älylaitteita, ryhmätöitä sekä ulkona oppimista. Monissa vastauksissa kiitetään opettajia ja heidän antamaansa tukea.

Yläkoulun oppilaiden avoimissa vastauksissa kiitellään myös opettajia ja koulujen henkilökuntaa. Lisäksi kaivataan mm.  ”spesiaalijuttuja”, eli erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia sekä oppilaiden yksilöllistä huomioimista.

Huoltajien avoimissa vastauksissa mm. suppeammat tutustumismahdollisuudet vaikkapa uuteen kouluun ovat luonnollisesti harmittaneet. Kouluilta toivotaan selkeää tiedottamista niin mahdollisista altistustilanteista kuin etäopetuksen järjestämisestä. Kouluterveydenhuollon resurssit mietityttävät jonkin verran. Useat huoltajat toivovat positiivista palautetta omasta lapsestaan vielä nykyistäkin enemmän. Koulujen henkilökuntaa ja opettajia kiitetään jaksamisesta, venymisestä ja tsemppaamisesta haastavassa tilanteessa.

Opettajien avoimissa vastauksissa toivotaan, että raskaan, lomautuksiakin sisältäneen lukuvuoden jälkeen voitaisiin palata normaalioloihin. Opettajat arvioivat omien etäopetuksen järjestämisen valmiudet hyväksi, ja vastaajista noin 2/3 on osallistunut lukuvuoden aikana etäopetuskäytäntöjä tukevaan koulutukseen.  Lisäresursseja haluttaisiin erityisesti opiskeluhuoltoon. Koronatuella palkattujen resurssiohjaajien työtä ja työpanosta kiitellään useassa viestissä.

Kyselyn toteutus:
Henna Malila
Koulunjohtaja
Perusopetuksen kehittämisvastaava (koulutukset, resurssit ja vuosisuunnitelmat)
Kirja-Matin koulu
044 4700354  | henna.malila@seinajoki.fi

Lukuvuosi 2019-2020

Seinäjoen perusopetuksen arviointikysely kevät 2020

Kevään 2020 arviointikyselyn aiheena oli Kodin ja koulun yhteistyö, koulutyytyväisyys. Kysely toteutettiin talviloman 2020 jälkeen. Erityistä tässä kouluvuodessa on ollut Helmi-viestintäjärjestelmän hitaus joulu- ja tammikuussa, kaupungin ilmoittamat säästötarpeet ja korona-pandemian puhkeaminen. Huoltajien kysely oli auki suunnitellusti kaksi viikkoa. Siihen ei koulujen sulkeutuminen koronan takia ehtinyt vaikuttaa. Oppilas- ja opettajakysely oli auki kolme viikkoa, mutta viimeisen viikon aikana maan hallitus määräsi koulut suljettavaksi keskiviikkona 18.3.2020. Tämä sulkeminen pienensi vastaajien määrää oppilas- ja opettajakyselyssä jonkin verran.  

Kunkin koulun omat tulokset ovat rehtorin saatavilla opetuspalveluiden Intrassa. Rehtorin tehtävänä on käydä läpi oman koulunsa tulokset omalla koulullaan. Julkisessa mediakoosteessa tuloksia käsitellään yleisesti eri vastaajaryhmien (opettajat, luokkien 4,6 ja 8 oppilaat sekä huoltajat)  näkökulmasta.

Opettajakysely

”Yhteistyö kotien kanssa toimii, mutta osalla oppilaista on haasteita koulutehtävien ja kokeisiin valmistautumisen osalta. Tässä on yksi yhteisen kehittämisen paikka.”

Opettajakyselyn perusteella voidaan todeta opettajien näkemyksenä, että yhteistyön huoltajien kanssa koetaan toimivan hyvin. Opettajat myös mielestään tiedottavat huoltajia hyvin. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja on pääsääntöisesti pidetty hyvinä ja kohtaamiset ovat olleet yhteistä hyvää rakentavia. Helmijärjestelmän loppuvuoteen osuva hitaus näkyy opettajien vastauksissa. Helmijärjestelmä ei ole riittävällä tavalla tukenut kodin ja koulun yhteistyötä. Joissakin kohdin, kuten kiusaamistilanteisen selvittelyssä, matala arvio on hyvä asia. Tällöin selviteltävää ei ole ollut paljon. Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallia pidetään hyödyllisenä ongelmien ratkaisemisessa. Kun kokonaistuloksia verrataan aiempiin vastaaviin kyselyihin ovat tulokset samansuuntaisia. Ajan riittävyys on haaste, ja toisaalta positiivista, että tarve selvittää kiusaamistilanteita ei ole noussut edelliseen kyselyyn verrattuna. Kasvatuskumppanuus kotien kanssa koetaan kaiken kaikkiaan tärkeäksi.

Opettajat nostavat kuitenkin esille, että osalla oppilaista on haastetta huolehtia läksyistään ja valmistautua kokeisiin. On huomattava, että tämä tulos oli siis jo ennen koronaa. Toki edelliseen kyselyyn verrattuna on tapahtunut pientä kehitystä, ja tässä voi olla osuutensa tiedonkulun varmistumisessa Helmimerkintöjen avulla. Oppilaiden koulunkäynnin tukemisessa näyttää olevan yhteisen kehittämisen paikka. Ehkä korona osaltaan on opettanut, että oppilaat tarvitsevat koulunkäynnin tukea myös kotona.

Oppilaskysely

”Oppilaat saavat mielestään hyvin tukea ja neuvoja koulunkäyntiin. Myös kiusaamisesta uskalletaan kertoa opettajille ja vanhemmille. Kiusaaminen on vähäistä, mutta yksinäisyyteen ja kiusaamiseen puuttumisen tulee olla tehtävälistan kärjessä opetuksen ohella. Sosiaalinen media ei ole vienyt tilaa merkittävästi ystävyyssuhteiden hoitamiselta. Kavereita tavataan myös kasvokkain.”

Oppilaskyselyn perusteella koulussa on turvallista olla ja pääsääntöisesti oppilaille maksutonta kouluruokaa arvostetaan. Oppilaat saavat mielestään hyvin tukea ja neuvoja koulunkäyntiin. Ilahduttavaa on, että varsin suuri joukko oppilaista uskaltaa kertoa aikuisille, opettajalle tai vanhemmille, jos itseä tai toista oppilasta koulussa kiusataan. Oppilaiden kyselyn perusteella kiusaaminen on vähäistä.  Tässäkin mitä ilmeisimmin tuloksissa näkyy Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallin toimivuus koulujen hyvän fiiliksen ylläpitämisessä. Oppilaskyselyyn vastasi yli 1400 oppilasta, joten tuloksia voidaan pitää vastanneiden vuosiluokkien perusteella luotettavina. Edelleen kuitenkin on oppilaita, joiden tilanne vaatii toimenpiteitä. Yksinäisyyteen ja kiusaamiseen puuttumisen tulee olla koulujen tehtävälistan kärjessä opetuksen ohella.

Suurin osa oppilaista noudattaa mielestään hyvin mielestään hyvin koulun sääntöjä ja huolehtii läksyistään. Kokeisiin valmistautumisessa löytyisi jo parannettavaa monella oppilaalla. Valtaosa oppilaista tajuaa, että panostamalla enemmän koulutyöhön myös arvosanat nousisivat. Tämä tieto voinee toimia myös opettajille vinkkinä, että oppilaiden kanssa on tärkeää opetella tavoitteiden asettamista, mutta myös sitä, miten niihin päästään. Valtaosa oppilaista arvioi koulun toimintaa hyvin positiivisesti. Oppilaat kokevat voittopuolisesti, että heidän ideoitaan ja ehdotuksiaan huomioidaan koulussa. Hälyttävää sen sijaan on, että moni oppilas lähtee kouluun ilman aamupalaa. Myös koululounaalla ruokaa syödään osin valikoiden, ja tämä vaikuttaa jaksamiseen koulupäivän aikana. Tässä tarvittaisiin monen eri toimijan yhteistyötä. Kysely ilmensi myös osan oppilaiden yksinäisyyttä vapaa-ajalla. Iso kysymys on, miten nämä oppilaat jäljitetään koulussa, että heitä voidaan auttaa ja tukea. Positiivista puolestaan on, että edelliseen kyselyyn verrattuna sosiaalinen media ei ole vienyt merkittävästi tilaa ystävyyssuhteiden hoitamiselta. Ystäviä tavataan myös kasvokkain.

Huoltajakysely

”Koulun vanhempaintapaamisia ja arviointikeskusteluita pidetään tärkeänä. Lasten/nuorten koulunkäynnin seuraaminen Helmen kautta on lisääntynyt. Myös vanhemmat nostavat lasten/nuorten yksinäisyyden esille. Koulujen arviointikeskustelut ja vanhempaintapaamiset mahdollistavat näiden teemojen esille ottamisen. Myös kodit toivovat kasvatuskumppanuutta läksyjen ja kokeiden osalta. Kodeilla on positiivinen käsitys koulujen tunnelmasta.”

Huoltajien näkemyksiä kysytään Seinäjoen perusopetuksessa kolmen vuoden välein. Kyselyssä he voivat arvioida kodin ja koulun yhteistyötä, tyytyväisyyttä koulun toimintaan ja lapsensa koulunkäyntiä. Kysely oli nyt suunnattu huoltajille, joiden lapset olivat luokilla 4, 6 ja 8. Koosteessa on sekä alakoulun että yläkoulun huoltajien vastaukset yhdessä. Vastauksia tuli kaikkiaan noin 730. Kärkisijoilla 1-2 olivat aivan samat asiat kuin kolme vuotta sitten. Lapsen/nuoren vanhempaintapaamista tai arviointikeskustelua pidetään hyvin tärkeänä luokan vanhempainillan lisäksi. Vanhemmat myös seuraavat yhä enemmän Helmen kautta tulevia lapsensa koulunkäyntiä koskevia palautteita  ja merkintöjä, mikä on todella hyvä asia. Helmi on koulujen päätiedottamiskanava kotien suuntaan. Merkille pantavaa on, että myös vanhempien mielestä lapset/nuoret kokevat pääosin olonsa turvalliseksi koulussa. Kiusaamiseen liittyvissä vastauksissa oli pientä nousua tahalliseen kiusaamiseen liittyen, eli tehtävää on edelleen myös Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallin prosesseihin liittyen. Helmi-oppilashallintojärjestelmää koskeva tulos saattaa liittyä myös siihen, että Helmi toimi tammi-helmikuussa 2020 poikkeuksellisen hitaasti.

Lasten yksinäisyys on vakava asia ja siihen pitää löytää ratkaisuja. Huoltajista noin 9 % on sitä mieltä, että heidän lapsellaan on liian vähän ystäviä. Nämä perheet ja lapset on tärkeä tunnistaa. Henkilökohtaiset tapaamiset ja esim. arviointikeskustelut antavat tähän mahdollisuuden. Näitä tilaisuuksia pitää hyödyntää ja miettiä ratkaisuja kotien kanssa. Sinänsä yhteistyö ja tiedottaminen koulun ja kodin välillä saa kiitosta. Koulut ovat huoltajien mukaan hoitaneet tiedottamista ja yhteistyötä hyvin. Huoltajat luottavat kouluun myös mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Myös opetuksen sisältöjen, tavoitteiden ja arvioinnin perusteiden tiedottamisessa onnistutaan jo melko hyvin, mutta siinä löytyy vielä parannettavaa.

Lapsen koulunkäyntiin liittyen vastaukset kertovat, että kouluissa on onnistuttu. Läksyjen lukemiseen ja kokeisiin valmistautumiseen liittyen myös kodit toivovat, että lasten toimintaan saataisiin parannusta. Tässä voi olla yhteisen kehittämisen paikka, kun yli 13% vanhemmista kertoo, ettei oman lapsen koulumotivaatio ole hyvä. Kasvatuskumppanuus on tässä avainasemassa ja yhteisten toimintatapojen löytäminen sekä myös toiminnallisten menetelmien vahvistaminen opetuksessa. Lähtökohtaisesti vanhemmat ovat tyytyväisiä koulujen ilmapiiriin, toimintatapoihin ja opettajiin.

Näkemysten eroista

Laajemmasta yhteenvedosta voit lukea tarkemmin, miten opettajien, oppilaiden ja huoltajien näkemykset kohtaavat toistensa näkemykset. Tiivistetysti voidaan todeta, että positiivisin näkemys koulun sääntöjen noudattamisessa on huoltajilla. Vastausten perusteella kasvatuskumppanuutta tarvitaan läksyistä huolehtimiseen ja kokeisiin valmistautumiseen. Näissä asioissa kaikki vastaajat ovat samoilla linjoilla. Kaikilla vastaajaryhmillä tuntuu myös olevan positiivinen ja samansuuntainen käsitys kouluviihtyvyydestä ja koulujen tunnelmasta. Tätä toimintakulttuurin kehittämistä kannattaa jatkaa samansuuntaisesti.

Yleisellä tasolla julkaistuihin kyselyn avoimiin palautteisiin voit tutustua laajemman kyselyn kautta.

Seinäjoen perusopetuksen kysely etäopetusjärjestelyiden sujuvuudesta (korona) keväällä 2020

Seinäjoen perusopetus kysyi oppilailta, huoltajilta ja opettajilta etäopetusjärjestelyjen sujuvuudesta. Tässä koosteessa on nostoja laajemmasta kyselystä, johon voi tutustua tarkemmin erillisen linkin kautta.

Kyselyihin vastattiin anonyymisti 20.5. – 29.5. 2020 välisenä aikana. Opettajien kysely oli avoinna 3.6. asti. Huoltajille oli tarjolla kaksi eri kyselyä joko alakoululaisen tai yläkoululaisen näkökulmasta. Huoltajakyselyihin oli mahdollista vastata useamman kerran, jos perheessä oli useampi perusopetusikäinen lapsi. Näin oli mahdollista antaa palautetta sekä alakoulun että yläkoulun näkökulmasta. Kysely toteutettiin varsin nopealla aikataululla, mutta vastauksia saatiin ilahduttavan paljon. Myös avoimiin kysymyksiin on vastattu varsin aktiivisesti. Avoimet palautteet käsitellään rehtoreiden kanssa.

Vastauksiin on kirjattu paljon kiitosta kouluille opettajia nimeltäkin mainiten, ja toki niistä löytyy myös paljon ideoita sekä erilaisia kehittämiskohteita poikkeusolojen opetusjärjestelyihin. Seinäjoen perusopetus saa poikkeusolojen opetusjärjestelyjen kyselyistä tärkeää tietoa etäopetuksen järjestämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Poikkeuksena perusopetuksen muihin arviointikyselyihin tästä kyselystä ei tule koulukohtaisia tuloksia.  Oppilaiden vastausten määrään vaikuttaa, että myöhäisestä keväästä johtuen vastaaminen toteutettiin myös oppilaiden osalta omalla ajalla kotona.

Alakoulun 4.-6. luokkien oppilaat, 190 vastausta

Alakoulujen oppilaiden etäopiskelu sujui pääosin vähintäänkin hyvin. Omaa luokanopettajaa tavoitettiin riittävästi. Muut heitä opettavat eivät olleet ihan yhtä hyvin tavoitettavissa. Pääosin tehtävien määrä koettiin hyväksi (64%), mutta osalla oli pulmaa palautusaikataulujen kanssa. Yksinäisyys ja väsymys ovat  lisääntyneet, mutta silti jopa 13% ilmoitti hyvinvointinsa parantuneen. Osalla oppilaista etäopetus näyttää sopivan erityisen hyvin. Kodin tuen merkitys oppimisessa on kasvanut, mutta erityiselle opiskeluhuollon tuelle oppilaat eivät ole kokeneet tarvetta.

Yläkoulun 7.-10. luokkien oppilaat, 433 vastausta

Myös yläkoulujen oppilaiden etäopiskelu sujui pääosin vähintäänkin hyvin. Opetukseen liittyvistä asioista on saatu tietoa hyvin, mutta tyydyttävään arvioon päätyy kuitenkin noin 20 % oppilaista. Luokanohjaajaan ja muihin aineenopettajiin on saanut yhteyttä ja itse opiskeluun on saanut oppimisen tukea. Myös yläkoululaisten osalta kodin tuen merkitys opinnoissa on kasvanut. Yläkouluikäisistä jopa 16% kokee hyvinvointinsa parantuneen etäopiskelussa, eivätkä oppilaat ole kokeneet erityistä tarvetta erityiselle opiskeluhuollon tuelle. Silti myös yläkouluikäiset kokevat yksinäisyyden ja väsymyksen lisääntyneen. Kolmasosa yläkouluikäisistä valitsisi opiskelumuodokseen hybridimallin, jossa osa opetuksesta olisi etäyhteydellä ja osa koulussa. 40% vastaajista valitsee lähiopetuksen ensisijaiseksi. 57% oppilaista oli silti sitä mieltä, että tehtäviä oli liikaa.

Englanninkielinen huoltajakysely (7 vastausta)

Vastaajien määrä on sen verran pieni, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Kuitenkin voi mainita, että vastaajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä opetusjärjestelyihin, tiedottamiseen ja opintojen etenemiseen etäopetusjakson aikana. Avoimissa vastauksissa kiitellään kovasti opettajien työpanosta.

Alakouluikäisten huoltajat (1524 vastausta)

Valtaosa huoltajista kertoo opintojen sujuneen vähintään hyvin, samoin kodin ja koulun yhteistyön. Lapsen omaan opettajaan on saatu riittävästi yhteyttä, mutta muiden lasta opettavien opettajien  yhteyttä toivottiin lisää. Alakouluikäisten vanhempien mielestä tehtäviä oli sopivasti (77%). Opiskeluhuollon osalta osa koki tarpeen lisääntyneen ja osa vähentyneen. Koulunkäynnistä keskusteltiin kotona huomattavasti enemmän. Oppilaan henkilökohtaisen palautteen määrässä oli kasvua koronan myötä. Perusopetuksen ja koulun tiedottaminen saa kiitosta (89%).

Yläkouluikäisten huoltajat (660 vastausta)

Huoltajien arvion mukaan yläkouluikäisten opinnot olivat sujuneet valtaosan mielestä vähintään hyvin, 29% mielestä jopa erinomaisesti. Myös kodin ja koulun yhteistyö sujui valtaosan mielestä vähintään hyvin. Myös huoltajien arvion mukaan osan oppilaista hyvinvointi parani etäopetuksen myötä. Pieni osa ilmoittaa opiskeluhuollon tarpeen kasvaneen. Yläkouluikäisten kanssa huoltajat olivat keskustelleet merkittävässä määrin enemmän (61%). Myös huoltajista 40% mielestä tehtäviä oli liikaa. 50% mielestä kuitenkin sopiva määrä. Yläkoulun opettajien yhteydenottoja toivottiin enemmän. Perusopetuksen ja koulun tiedottaminen saa kiitosta (79%).

Opettajat (196 vastausta)

Työtilanne on ollut poikkeuksellisen vaativa opettajille. Vain 1 % vastaajista on toteuttanut pelkästään opettajan normaaliolojen työtehtävää eli lähiopetusta. Positiivista on, että 70% vastaajista arvioi oppilaat ovat pystyneet keskittymään poikkeusoloissa opiskeluun vähintään hyvin. Etäopetus opittiin kokemaan yllättävänkin luontevana tapana toimia, mutta työtä se on aiheuttanut huomattavasti enemmän. Tämä on näkynyt myös opettajien väsymyksenä. Opettajien näkemyksen (24%) mukaan oppilaiden hyvinvointi on heikentynyt oppilailla. Entisellään se on pysynyt noin 60% mielestä. Myös kodin ja koulun yhteistyö on toiminut hyvin. Myös opettajat ovat pääosin tyytyväisiä perusopetuksen ja oman koulun tiedottamiseen.

Yhteenveto:

Etäopiskelu sujui pääosin hyvin. Joidenkin oppilaiden opiskelutilannetta etäopetus jopa helpotti, koska oppilaat ovat erilaisia. Opettajat hoitivat työnsä todella hyvin poikkeustilanteessa, mutta on tärkeä muistaa kaikki opettamansa ryhmät, ei vain omaa luokkaa. Myös kodit hoitivat hienosti oman osuutensa, mikä näkyy erityisesti oppilaiden vastauksista. Kouluasioista keskustelu lisääntyi etäopetuksessa ja tästä toimintakulttuurista on hyvä pitää kiinni jatkossakin, vaikka opiskeltaisiin koulussa lähiopetuksessa. Tehtävien määrään on hyvä kiinnittää huomiota. Vaikuttaa siltä, että varsinkin yläkoulussa opettajien olisi hyvä katsoa tehtävien kokonaisuutta, ei vain kunkin opettajan oman aineensa näkökulmasta. Tämä palaute oli yhteneväinen sekä yläkouujen oppilaiden että huoltajien vastauksissa. Alakoulussa työmäärä oli kohdillaan. Osin siihen vaikuttaa se, että luokanopettaja pystyy katsomaan oppilaan kokonaistyön määrää.

Oppilaiden yksinäisyys nousi esille myös tässä kyselyssä, eikä yksinäisyyden kokemus tässä poikkeustilanteessa ole mitenkään yllättävä. Koulujen ja kotien on kuitenkin yhteistyössä huolehdittava ja mietittävä, miten yhteisöllisyyttä voidaan lisätä ja vahvistaa osana koulujen ja kotien toimintakulttuuria.

Syksyn 2019 arviointikysely – Koulu työyhteisönä; henkilöstö ja johtajuus

”Seinäjoen perusopetuksen henkilöstö on hyvin työhönsä sitoutunutta. Esimiesten lähestyminen koetaan helpoksi, mutta koulun pedagogista johtajuutta voisi myös vahvistaa. Eri ammattiryhmien asemaan työyhteisössä on tärkeä kiinnittää huomiota tasapuolisuuden toteutumiseksi. Perusopetuksen henkilöstön tyytyväisyys työterveyden palveluihin on edelleen laskussa.”

Syksyn 2019 arviointikyselyn aihe oli Koulu työyhteisönä; henkilöstö ja johtajuus. Vastaajina olivat kaikki perusopetuksen opettajat sekä koulunkäynninohjaajat/henkilökohtaiset avustajat. Molemmille ammattiryhmille oli oma kyselynsä. Tarkemmat tiedot vastaajamääristä löydät liitteenä olevasta perusteellisemmasta koosteesta. Kyselyn arviointiasteikko on 0-4.

Syksyn kyselyn tulokset valmistuivat loppuvuodesta ja tulosten julkinen kooste julkaistaan nyt.

Kyselyn tulosten perusteella voidaan tehdä mm. seuraavanlaisia yleisiä nostoja:

• Opettajat pitävät tärkeänä toisiltaan saamaansa vertaistukea, ja lisäksi opettajat kokevat voivansa hyödyntää työssään erityisosaamistaan. Hyvä niin!
• Opetushenkilöstö on vahvasti sitoutunut oman koulunsa toimintakulttuurin kehittämiseen
• Johtajat saavat kokonaisuutena hyvän arvion. Heitä pidetään helposti lähestyttävinä, henkilöstön ehdotuksia huomioivina ja myös vastuun delegointi toimii
• Ensimmäistä kertaa toteutettu uudenlainen TVA-prosessi (työn vaativuuden arviointi) sujui kouluilla hyvin.

Kehitettävien asioiden osalta voidaan tehdä mm. seuraavanlaisia yleisiä nostoja:

• Opettajien välistä yhteistyötä voisi vielä lisätä uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti. Yhdessä tekeminen ja opettaminen on tätä päivää. Tässä on yksi mietinnän paikka. Miten kuljetaan kohti yhteisopettajuutta? Hyvällä tiellä jo ollaan, kun 45% vastaajista kokee uuden opetussuunnitelman lisänneen opettajien yhteistyötä.
• Kouluilla on tärkeä huolehtia tasapuolisesta mahdollisuudesta osallistua täydennyskoulutuksiin. Siihen liittyen on syytä kehittää osaamisen jakamisen käytänteitä kouluilla.
• Pedagogisen johtajuuden näkyväksi tekeminen ja pedagogisen johtajuuden avaaminen näyttää myös edellyttävän toimenpiteitä.
• Yhteisesti sovittujen asioiden noudattamisessa on kouluilla mietittävää. Myös siinä on kyse toimintakulttuuriin sitoutumisesta.
• Huoli työterveyden palveluista on lisääntynyt. Vuoden 2016 kyselystä tyytyväisyys työterveyspalveluihin on edelleen laskenut. Henkilöstö kokee, että työterveyden palveluihin on vaikea päästä. Tavalla tai toisella tyytymättömiä on 32%. Miten tästä eteenpäin?
• Koulun käytänteitä on tärkeä tutkia ja kehittää avoimin mielin.

Koko kaupungin tasolla mietittäviä kehitettäviä asioita ovat kyselyn perusteella:

• pedagogisen johtajuuden vahvistaminen ja avaaminen
• tasa-arvoisen kohtelun lisääminen
• riittävän palautteen antaminen

Ohjaajakyselyn tuloksissa vertaistukea pidetään tärkeänä, ja ohjaajat ovat sitoutuneita koulun toimintakulttuuriin, ja ohjaajien välinen yhteistyö on hyvää. Ohjaajien kyselyssä nousivat esille mm. seuraavat teemat:

• haasteellisiin asioihin halutaan lisäkoulutusta.
• johtamisen avoimuuden kehittämiseen ohjaajat kiinnittivät huomiota
• säännöllisen palautteen antamisen kehittäminen

Ohjaajien näkökulmasta on hyvä kiinnittää huomiota myös seuraaviin teemoihin:

• koulun sisäiseen tiedonkulkuun
• ohjaajien mahdollisuuteen täydennyskoulutukseen
• verkostoitumismahdollisuuksiin muiden koulujen ohjaajien kanssa
• kehityskeskusteluiden säännöllisyyteen

On tärkeä huolehtia tiedonkulusta kaikkien koulun ammattiryhmien kesken. Ohjaajien osalta voidaan vahvistaa esimerkiksi vertaismentorointia, mikä palvelee myös verkostoitumisessa. Ryhmiä vertaismentorointiin tarjotaan sekä opettajille että ohjaajille aina syyslukukauden alussa, mutta näihin mukaan lähteminen edellyttää myös omaa aktiivisuutta ja asioiden selvittämistä lähiesimiehen kanssa.

Seinäjoella 20.1.2020 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja

Lukuvuosi 2018-2019

Kevään 2019 arviointikysely – Opetus ja opetusjärjestelyt sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot

”Oppilaisiin liittyvissä asioissa tarvitaan kotien kasvatustukea. Yhdessä yhteistyöllä toimien päästään parempiin tuloksiin. Oppilaiden on tärkeä oppia opiskelun tavoitteiden asettamista. Opettajien on tärkeä lisätä oppilaiden ja kotien tietoisuutta arviointiperusteista sekä vahvistaa erilaisten opetusmenetelmien käyttämistä. Opettajia pidetään reiluina ja kouluilta toivotaan oppilaiden välisiin asioihin liittyen viestintäkanavien kehittämistä.”

Kevään 2019 kyselyn tulokset on julkistettu koulujen tasolla keväällä 2019, ja tulosten julkinen kooste julkaistaan nyt uuden lukuvuoden alkaessa. Vastauksia kyselyyn saatiin hyvin. Vastaajina olivat kaikki perusopetuksen opettajat sekä vuosiluokkien 3,6 ja 8 oppilaat. Kyselyyn vastasi yhteensä 415 opettajaa, missä on merkittävä nousu edelliseen vastaavaan kyselyyn verrattuna. On tärkeää, että arviointikyselyihin vastataan, koska näin saamme tarvittavaa arviointitietoa. Oppilaiden kyselyyn vastasi 1917 oppilasta. Oppilaskyselyyn vastaaminen toteutetaan johdetusti, ja siksi oppilaiden kyselyn vastausprosentti on aina korkea. Kyselyn asteikko on 0-4. Tulos 0 ei ole mukana keskiarvon laskennassa. Silti on tärkeää voida erikseen arvioida, miksi vastaaja ei osaa sanoa kysytystä asiasta mitään.

Opettajien kysely

Opettajien kysely tuo esille, että opetussuunnitelmauudistus on laajentanut oppilasarvioinnin muotoja. Esimerkiksi vertaisarviointia käytetään aiempaa enemmän, mutta arvioinnin muotojen kehittämisessä on vielä tehtävää. Uusi opetussuunnitelma on tuonut arviointikeskustelut (oppilas ja vanhemmat) osaksi koulujen toimintakulttuuria, ja tämäkin osaltaan muuttaa arviointikulttuuria. Edelliseen kyselyyn verrattuna oppilaat tekevät aiempaa enemmän itsearviointeja, ja oppilaiden ideoita hyödynnetään enemmän opetuksessa. Kehitys kulkee oikeaan suuntaan.

Osa opettajista kokee, että he eivät ehdi auttaa oppilaitaan riittävästi oppitunnin aikana. Suhtautuminen opetuksen eriyttämiseen vaihtelee, mutta eriyttämisen taidot voidaan nähdä kyselyn perusteella yhtenä kehittämiskohteena, johon tulee suunnata koulutusresurssia. Opettajista suurin osa osallistuu hyvin täydennyskoulutuksiin. Myös pedagogisen johtamisen osaamista on tärkeä vahvistaa, että koulussa resurssit suunnataan tarpeen mukaisesti.

Oppilaisiin liittyvissä asioissa tarvitaan myös kotien kasvatustukea. Oppilaiden itsenäisen työskentelyn taitoja tulee tukea sekä kotona että koulussa, ja kotien on tärkeä seurata, että oppilaat tekevät kotiläksynsä. Osa oppilaista ei tee läksyjään säännöllisesti. Kyselyn tulosten mukaan opettajat neuvovat oppilaita tavoitteiden asettamisessa ja kertovat arviointiperusteistaan sekä oppilaille että kodeille. Tämä on ollut yhtenä kehittämisen kohteena perusopetuksessa ja sen kehittäminen jatkuu myös alkavana lukuvuotena. Kyselyn tulosten perusteella haastamme myös koteja seuraamaan oppilaan koulutyöskentelyä kotona.

Käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoja myös kehitetään osana koulutyöskentelyä. Osa oppilaista tarvitsee tukea näissä taidoissa, mutta Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallin mukaan toimimalla on jo saatu tuloksia. Positiivista pedagogiikkaa edistetään Seinäjoen perusopetuksessa aktiivisesti. Ajatuksena on, että hyvää lisätään hyvällä.

Oppilaskysely

Oppilaskyselyn perusteella valtaosalla oppilaista on tunne, että he saavat riittävästi apua koulutyöskentelyynsä. Vertaisapua saa myös toisilta oppilailta. Opettajilla on oppilaiden oppimiseen liittyen pedagoginen huoli, mikä on ymmärrettävää. Tavoitteiden asettelua oppilaiden kanssa on kuitenkin tärkeä harjoittaa ja kehittää. Kyselyn perusteella kaikki oppilaat eivät osaa tai huomaa sitä tehdä. Tässä tarvitaan opettajien tukea. Kun oppilas asettaa mahdollisimman selkeästi omat tavoitteensa, on niitä kohti myös helpompi kulkea. Tavoitteen asettelun avulla myös palautteen antaminen saa uutta sisältöä, ja toiset oppilaat voivat antaa vertaisarviona palautetta edistymisestä. Tavoitteiden asettelua tarvitaan myös muun elämän näkökulmasta, ja siksi sitä on tärkeä opetella koulussa. Tässä on yksi keskeinen ohjauksen näkökulma.

Valtaosa oppilaista on saanut tietoa arviointiperusteista, mutta tässä on vielä kehitettävää. Arviointiperusteiden avaaminen oppilaille ja huoltajille on tärkeää. Valtaosa oppilaista kokee saavansa opettajilta kannustusta koulussa, mutta on myös oppilaita, jotka kokevat tilanteen toisin. Kannustuksen antaminen aina, kun se on mahdollista, on tärkeää oppilaan koulumotivaation kannalta. Opettajia kuitenkin pidetään reiluina. Myös kiusaamistilanteisiin puututaan oppilaiden näkökulmasta hyvin, mutta näissä asioissa voidaan olla vielä parempia. Kouluilla on hyvä miettiä huomaamattomia viestintäkanavia, että oppilaiden on helpompi nostaa muutosta vaativia tilanteita esille.

Avoimet palautteet

Kyselyn koosteessa on myös avoimia palautteita yleiselle tasolle koostettuna. Opettajat esimerkiksi toivovat voivansa keskittyä perustyöhön. Yhteiskunnan muuttuessa myös perustyö muuttuu. Tämä koskee yhteiskuntaa laajemmin. Opettajilla on oppituntien lisäksi muuta työaikaa, jolloin näitä yhteiskunnan edellyttämiä tehtäviä hoidetaan. Toki opetukseen liittyvät haasteet ovat kasvaneet, mutta Seinäjoella opetukseen varattua resurssia on hyvin. Tämä tuli ilmeiseksi myös viime vuonna tehdyssä valtakunnallisessa kyselyssä. Vuorovaikutukseen liittyviin asioihin myös toivotaan lisää panostusta, ja tässäkin on mahdollista hyödyntää Yhdessä yhteistyöllä –toimintamallia.

Oppilaiden avoimissa vastauksissa käy ilmi, että oikeanlaisen osallisuuden vahvistamisessa on työtä. Vain noin puolet avoimista vastauksista ovat rakentavia ehdotuksia. Pidempiä välitunteja toivotaan, ja tämä onkin mahdollista koulupäivän rakennetta muuttamalla. Moni koulu on jo ottanut käyttöön pitkän välitunnin, jolloin myös koulupäivän aikainen aktiivinen liikkuminen mahdollistuu. Opetukseen toivotaan vaihtelevia opetusmenetelmiä. Tämä toive on kohtuullinen ja oikeutettu.

Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille,

Seinäjoella 1.8.2019 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja

Lukuvuosi 2017-2018

Kevään 2018 arviointikysely – Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, sekä oppimisympäristö ja sen turvallisuus

”Kehitettävää riittää, sillä osa tuen muodoista vaatisi koulujen näkökulmasta palveluiden vahvempaa läsnäoloa kouluissa. Koulun arki koetaan turvalliseksi ja pienillä toimenpiteilläkin voisi lisätä koulupihan viihtyisyyttä.”

Tuohon ajatukseen voinee kiteyttää kyselyn keskeiset tulokset.

Kevään 2018 perusopetuksen arviointikyselyn tulokset ovat valmistuneet. Vastauksia saatiin hyvin. Opettajien vastaajamäärät nousivat ilahduttavasti viime vuodesta. Vastauksia antoi 418 opettajaa. Oppilaista kyselyyn vastasi 2680 oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli 913. Tänä keväänä vuorossa ovat olleet oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki sekä oppimisympäristö ja sen turvallisuus. Ensimmäinen kysely toteutettiin perusopetuksen opettajille, ja toinen kysely kohdistui sekä perusopetuksen opettajille että vuosiluokkien 4-7 sekä 9 oppilaille. Koulujen tehtävänä on verrata omia tuloksiaan yhteiseen tulokseen, sekä käsitellä kyselyn tuloksia koulussa. Koulujen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että tuloksia käsitellään koulussa.

Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen kyselyn osalta voidaan nostaa esille seuraavia keskeisiä tuloksia:

• Opettajien mielestä koulujen oppilashuoltoryhmät/ kasvun ja oppimisen tuen ryhmät toimivat hyvin.
• Ns. tukipalveluiden osalta koetaan riittämättömyyttä suhteessa olemassa olevaan tarpeeseen, mm. psykologipalveluiden resursseihin kaivataan lisäystä.
• Yli 59 % vastaajista ovat siivouspalveluiden resurssien riittävyydestä joko täysin eri mieltä (yli 25 %) tai eri mieltä (yli 34 %). Palaute ei kohdistu henkilöstön työntekoon, vaan työntekijöiden määrään.
• Opettajat kokevat saavansa hyvin konsultaatioapua, mutta kolmasosan mielestä tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin pitäisi pystyä vastaamaan paremmin. Tulevaa lukuvuotta koskien erityispalveluiden koulukohtaisia resursseja onkin jo suunnitelmissa lisätty.

Oppimisympäristö ja sen turvallisuus -kyselyn osalta voidaan nostaa esille seuraavia keskeisiä tuloksia:

• Kouluruokailun yhteisten käytänteiden kehittämistä on hyvä miettiä kouluilla. Kouluruokailu on myös kasvatus- ja opetustilanne mahdollistaen käytöstapojen opettelua.
• Erilaisissa luokkahuoneen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä opiskelua on hyvä vahvistaa edelleen.
• Kouluilla on hyvä miettiä, miten ns. digilaitteita hyödynnetään tehokkaasti opetuksessa.
• Ihmisten väliset suhteet tulee olla jatkuvan kehittämisen kohteena. Oppilaat ovat hyvin tietoisia, miten tulee menetellä nähdessään kiusaamista. Yhtenä toimenpiteenä kouluilla otetaan myös käyttöön Yhdessä yhteistyöllä –toimintamalli. Tavoitteena on ennaltaehkäisyn vahvistaminen.
• Kouluilla hallitaan hyvin hätä- ja poistumistilanteet. Arvio on samansuuntainen sekä opettajilla että oppilailla.
• Koulupihan viihtyisyyttä voi parantaa pienilläkin hankinnoilla.

Avoimia vastauksia ei julkaista julkisessa nettikoosteessa, mutta koosteessa on luettavissa joitakin näkökulmia nostoina. Varsinaiset avoimet vastaukset on tarkoitettu koulujen toiminnan sisäiseen kehittämiseen.

Seinäjoella 1.6.2018 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja