Ruokalistat
Koulujen ja päiväkotien ruokalistat löytyvät täältä. Ruokalistasuunnittelua ohjaa valtakunnalliset ravitsemussuositukset ja ohjeistukset sekä huomioidaan juhlapyhät ja erilaiset teemapäivät.
Kotimaista ruokaa lautasella
Seinäjoen ruokapalveluissa tarjoiltava ruoka valmistetaan pääosin kotimaisista raaka-aineista. Käyttämistämme elintarvikkeista noin 80 prosenttia on kotimaisia. Kotimaisia tuotteita ovat esimerkiksi perunat, hiutaleet, makaroni, lisäkekaura, pakastejuurekset, leipä, kananmunat, maito ja liha. Myös vihannekset ja juurekset ovat suurimman osan vuodesta kotimaisia.
Hyödynnämme paikallisia ja lähialueella tuotettuja raaka-aineita aina, kun se on mahdollista. Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Lapuan Leipä, Atria, Valio ja Tukkutalo Heinonen. Perunoita hankitaan esimerkiksi Jaakkolan Perunalta, Kotirannan Vihannekselta ja Timo-Jaakko Salokankaalta. Salaatit ja muut vihannekset tulevat muun muassa Tamsin Puutarhalta, Vihreä Keijulta, Finnen Puutarhalta sekä useilta alueen viljelijöiltä. Kurkkuja ja tomaatteja hankitaan esimerkiksi Närpiön Vihannekselta ja Botnia Vihannekselta.
12+1 yleistä kysymystä koulu- ja päiväkotiruuasta
1. Miksi koulu- ja päiväkotiruoassa on E-koodeja?
Elintarviketeollisuuden valmistamat tuotteet sisältävät E-koodillisia ainesosia, jotka parantavat tuoteturvallisuutta, parantavat rakennetta ja väriä sekä säilyvyyttä. Ruokapalvelut eivät lisää ruokaan erikseen lisäaineita, vaan ne tulevat käytettävien raaka-aineiden mukana samalla tavoin kuin kotitalouksissakin. Ruokapalveluissa käytetään pääosin samoja raaka-aineita kuin kotikeittiöissä, mutta ammattikeittiöissä tuotteiden ainesosat ilmoitetaan ainesosatarkkuudella. Esimerkiksi nakkikastikkeen nakkipalan tuotesisältö sisältää e-koodeja, josta ne siirtyvät nakkikastikkeen ainesosaluetteloon asiakkaan nähtäväksi.
E-koodit ovat Euroopan unionin hyväksymien elintarvikelisäaineiden tunnuksia. Ne kertovat, että aine on arvioitu turvalliseksi käyttää elintarvikkeissa.
2. Miksi lapsella on joskus nälkä koulupäivän jälkeen?
On normaalia, että lapsella on nälkä koulupäivän jälkeen, koska koululounas nautitaan aina ennen klo 12.00. Kasvava lapsi tarvitsee kokoonsa nähden paljon energiaa tasaisesti päivän aikana. Koululounas kattaa vain noin kolmasosan päivän energiantarpeesta, iltapäivän välipala kotona tulee tarpeeseen ennen päivällistä.
https://neuvokasperhe.fi/artikkeli/ateriarytmi-lapsiperheissa
3. Miksi koulussa ja päiväkodissa tarjotaan kasvisruokaa?
Kasvisruoka on osa ravitsemussuositusten mukaista ja monipuolista ruokavaliota. Sen tarkoituksena on lisätä kasvisten käyttöä, tarjota vaihtoehtoja erilaisiin ruokavalioihin sekä tutustuttaa lapsia uusiin makuihin.
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio
4. Miksi lihaa ei ole ruokalistalla joka päivä?
Tarkoituksena on tutustuttaa lapset erilaisiin ruokiin, raaka-aineisiin ja makuihin. Ruokalistan tulee olla ravitsemussuositusten mukainen ja monipuolinen. Siksi viikon aikana tarjotaan sekä liha-, kala-, kana- ja kasvis- aterioita. Vaihtelu auttaa turvaamaan ravintoaineiden saannin ja tukee ruokakasvatusta.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tietoa-kouluruokailusta
5. Miksi tarjolla ei ole pelkästään lähiruokaa?
Kouluruokailussa käytetään mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettuja raaka-aineita. Esimerkiksi perunoita hankitaan paikallisilta tuottajilta ja salaatteja sekä vihanneksia alueen viljelijöiltä. Kaikkia tuotteita ei kuitenkaan ole saatavilla paikallisesti ympäri vuoden riittäviä määriä. Lisäksi julkisissa hankinnoissa toimittajia ei voida valita pelkästään maantieteellisen sijainnin perusteella, vaan täytyy noudattaa hankintalain syrjimättömyyden periaatetta. Lisäksi lähiruoan käyttöä rajoittaa logistiikka ja tuotteiden jalostusaste, mutta myös saatavuus: on vaikea saada esimerkiksi paloiteltua leipää tuoreena kaikkiin kohteisiin yhtä aikaa.
https://www.minilex.fi/a/hankintamenettelyn-vaatimukset-tasapuolisuus-ja-syrjim%C3%A4tt%C3%B6myys
6. Mihin nuoret voivat vaikuttaa kouluruokailussa?
Oppilaat voivat vaikuttaa kouluruokailuun antamalla palautetta, osallistumalla kyselyihin sekä toimimalla oppilas- tai ruokaraadeissa, joissa kouluruokailusta käydään vuoropuhelua ja kehittämistä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Kaikkia toiveita ei voida toteuttaa sellaisenaan, mutta palautetta hyödynnetään ruokalistojen ja palvelun kehittämisessä. Kouluruokailua ohjaavat monet lait, asetukset ja suositukset, lakisääteisiä osia siitä ei voida muokata.
7. Miksi kouluruoka voi aiheuttaa vatsavaivoja?
Ruokalistalla on paljon erilaisia ruokia, eikä yhtä yhteistä vatsavaivoja aiheuttavaa raaka-ainetta ole. Esimerkiksi herneet, kaalit ja täysjyväviljat voivat aiheuttaa osalle ihmisistä turvotusta. Myös ruokailutavalla on merkitystä. Kiireinen syöminen, heikko pureskelu ja ilman nieleminen voivat aiheuttaa vatsaan epämiellyttävää tunnetta. Lisäksi koulupäivän aikainen pitkä paikallaan istuminen voi lisätä oireita joillakin oppilailla.
8. Miksi perunat ovat joskus ”kumiperunoita”?
Peruna on yksinkertainen tuote, mutta vuodenajalla on suuri vaikutus rakenteeseen: syynä on tärkkelyksen jakautuminen ja määrä perunassa. Tuore uusiperuna on vesipitoisempi ja esimerkiksi perunamuusi ei onnistu uudesta perunasta. Juuri nostetussa syysperunassa puolestaan tärkkelys on jakautunut epätasaisesti ja sillä on vaikutus kypsymiseen.
Perunan laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten perunalajike, satokausi, varastointi sekä kypsennys. Suurissa valmistusmäärissä vaihtelua voi joskus esiintyä. Ruokailija voi vaikuttaa perunan laatuun myös itse; sulkea tarjoiluastian kannen ollessaan oman vuoronsa viimeinen, jotta perunan pinta ei nahkoitu astian jäädessä avoimeksi odottamaan seuraavia.
9. Miksi kouluruoka ei voi olla pelkästään lasten suosikkeja?
Kouluruokailun tehtävä ei ole ainoastaan pitää nälkää loitolla, vaan myös tukea lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia sekä tutustuttaa erilaisiin asioihin. Kouluruokailulla onkin lain määrittelemiä kasvatuksellisia, ravitsemuksellisia ja kulttuurisia tavoitteita.
Kouluruokailu on osa ravitsemus- ja ruokakasvatusta: samalla kun harjoitellaan ruokailutapoja ja ruoan ottamista, omaksutaan kouluruokailussa myös monipuolisen aterian mallia. Kouluruokailun tulee lain velvoittamana tutustuttaa ruokailijoita erilaisiin ruokiin, ruokakulttuuriin ja raaka-aineisiin. Kouluruokailu opettaa myös sosiaalisia taitoja, on hyvä opetella myös syömään ruokaa, joka ei ole lempiruokaa.
Ravitsemuksen näkökulmasta pelkistä lempiherkuista ei saataisi riittävästi proteiinia, kuitua, vitamiineja eikä kivennäisaineita. Kouluruokailun ravitsemusnäkökulmaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset.
10. Miksi ruokalistalla ei ole voita, miksi juodaan rasvatonta maitoa?
Suomessa ravitsemussuositukset ohjaavat lain tapaan koulu- ja päiväkotiruokailua. Leivän päällä käytetään kasvirasvapohjaisia levitteitä, koska niiden rasvan laatu vastaa paremmin ravitsemussuosituksia. Kasviöljypohjaiset rasvat sisältävät enemmän pehmeitä rasvoja, jotka ovat terveyden kannalta suotuisampia kuin voin sisältämät kovat rasvat. Ravitsemussuositukset ohjaavat samasta syystä myös rasvattoman maidon tai maitovalmisteiden tarjoamiseen.
11. Miksi ruokaa valmistetaan keskitetysti?
Ruoan valmistaminen on aina käsityötä ja vaatii paljon käsiä ja osaamista. Ruoan valmistusta on keskitetty isommille valmistuskeittiöille tuotteen tasalaatuisuuden ja osaamisen ja käsiparien keskittämisen vuoksi. Ruoka valmistetaan siis yhä käsityönä, mutta isommissa erissä keskitetysti.
Kuljettaminen valmistuskeittiöltä palvelukeittiöön ei itsessään ruoan laatua heikennä, vaan lämpimänä säilytys pitkän aikaa. Ruoka on juuri tästä syystä nykyään useimmiten kylmänä kuljetettua ja esivalmistettua ja se kypsennetään valmiiksi tarjoilukohteessa.
12. Miksi kouluruoan maustaminen on kielletty?
Maustamista ei ole kielletty, suolapitoisuutta sen sijaan rajataan esimerkiksi ravitsemussuosituksissa. Tuotteissa pyritään melko mietoon makumaailmaan: mausteita kun voi lisätä itse, mutta ei poistaa. Useimmissa kouluissa ruokasaleissa on maustepöytä, josta ruokaan voi lisätä mausteita oman makunsa mukaisesti. Ikävä kyllä joskus maustepöytä joudutaan poistamaan ilkivallan takia.
Bonuskysymys Miksi tarjotaan puuroa lounaalla?
Puurolounas on ravitsemussuositusten mukainen ateria, joka sisältää keskeisiä lapsen kasvuun ja hyvinvointiin tarvittavia ravintoaineita. Maitoon valmistettu manna-, riisi- tai ohrapuuro tarjoaa energiaa, hiilihydraatteja, proteiinia sekä tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Puuro on myös helposti sulava ja monille lapsille mieluinen ruoka.
Lounaalla puuron kanssa tarjottava marjakiisseli täydentää ateriaa ja lisää sen energiasisältöä. Lisäksi aterialla on tarjolla ruokajuoma ja tarvittaessa näkkileipää tai leipää lisukkeineen. Kokonaisuutena puurolounas tukee lasten kylläisyyttä, jaksamista ja oppimista päivän aikana.
Puurolounasta tarjotaan osana monipuolista ruokalistaa vain harvoin, noin viiden viikon välein. Syksyisin ja keväisin puurolounas on ruokalistalla yhteensä neljä kertaa. Kyseessä on yksi ateria muiden vaihtelevien lounasvaihtoehtojen joukossa, eikä se heikennä ruokavalion kokonaisravitsemuksellista laatua.
Ruokapalveluiden tavoitteena on tarjota ravitsemussuositusten mukaisia, turvallisia ja maistuvia aterioita, jotka tukevat lasten hyvinvointia ja kasvua. Puurolounas on osa tätä kokonaisuutta.