Toiminnallisuus näkyy vahvoina kirjauksina vasussa ja eopsissa. Lapsi oppii parhaiten leikkien, liikkuen, tutkien, tehden ja kokien yhdessä kavereiden sekä kasvattajien kanssa. Oppimisympäristöjen tulee houkutella lasta aktiivisuuteen ja tukea lapsen luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua. Kasvattajien on mahdollistettava lapsen monipuolinen toiminnallisuus niin sisällä kuin ulkonakin ja ohjattava häntä välttämään yhtäjaksoista istumista. Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti lapsen vireystilaan, keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen. Toiminnallinen pedagogiikka, jossa on huomioitu lapsen mielenkiinnon kohteet, antaa lapselle elämyksiä ja näin vahvistaa lapsen motivaatiota ja intoa oppia uutta.

Toiminnallisessa oppimisessa kasvattajat joko vievät liikkeen oppisisältöön tai oppisisällön liikkeeseen. Kun viedään liike oppisisältöön, tärkeää on oppimisen tukeminen liikkeen avulla. Tällaista toiminnallista oppimista tapahtuu esim. harjoiteltaessa numeroita tehden niitä omalla keholla, yhdessä kaverin kanssa tai ryhmänä, tai kun tutustutaan kevään kasveihin kävelyretkellä lähipuistoon. Kun oppisisältö viedään liikkeeseen, opetellaan esim. kirjaimia tuttujen liikuntaharjoitteiden tai leikkien avulla. O-kirjainta opitaan, kun harjoitellaan kuperkeikkaa, tai X-kirjainta harjoiteltaessa kärrynpyörää. Tuttua ’maa-meri-laiva’ –leikkiä voidaan leikkiä muuttamalla se vaikka ’P-K-R’ –leikiksi; Kasvattaja sanoo sanan ja lapset liikkuvat sovitulla tavalla sen kirjaimen luo millä sana alkaa.