Datakeskukset

Datakeskuksia rakennetaan, jotta digitaaliset palvelut voivat toimia. Ne sisältävät suuren määrän tehokkaita tietokoneita (palvelimia), jotka tallentavat, käsittelevät ja siirtävät tietoa ympäri vuorokauden.

Datakeskukset mahdollistavat esimerkiksi verkko-, video- ja pilvipalvelut sekä tekoälyn ja tutkimuksen laskennan. Datakeskus tallentaa dataa, kuten kuvia, videoita, asiakirjoja ja varmuuskopioita. 

Datakeskuksia tarvitaan lukuisten digitaalisten palveluiden taustalla, esimerkiksi pankki- ja viranomaisasioinnissa, terveydenhuollon palveluissa, sähköpostin ja pilvitallennuksen käytössä sekä viihdepalveluissa, kuten Netflixissä tai YouTubessa. Aina kun käytämme näitä palveluita, tieto kulkee jonkun datakeskuksen kautta.

Datakeskustoimijat hakeutuvat paikkoihin, joissa sähkön hinta on kohtuullista ja sähkön käytön päästöt alhaiset. Suomen viileä ilmasto mahdollistaa datakeskusten edullisen ilmajäähdytyksen, jossa ei käytetä jäähdytysvettä. Suomessa voidaan myös hyödyntää datakeskusten hukkalämpö kaupunkien lämmityksessä.

Datakeskusten kehitys edellyttää kohtuullista hinnoittelua ja pääsyä sähköverkkoon sekä luotettavaa infrastruktuuria ja yhteyksiä muuhun maailmaan. 

Digitalisaation vuoksi datakeskuksia rakennetaan siis joka tapauksessa, ja on hyvä että niitä rakennetaan Suomeen. Energiainvestointien ja työllisyysvaikutusten lisäksi voimme EU:ssa ja Suomessa vaikuttaa tietoturvaan, huolto- ja toimintavarmuuteen sekä verkkoyhteyksiin. Riittävä datakeskuskapasiteetti Suomessa takaa mahdollisuuden kriittisten julkisten tietovarantojen säilyttämisen Suomen rajojen sisäpuolella (Lähde: Valtioneuvoston julkaisuja 2025 Datakeskusten kansallinen tiekartta).

Seinäjoen datakeskus rakennetaan tekoälyn ja suurteholaskennan (High Performance Computing, HPC) tarpeisiin. Suurteholaskenta tarkoittaa erittäin tehokkaisiin ja vaativiin laskentatehtäviin tarkoitettua tietojenkäsittelyä, jota tehdään supertietokoneilla. Esimerkiksi säätiedotukset tarvitsevat suurteholaskentaa.

Myös suomalaiset yritykset ja julkinen sektori käyttävät vastaavia palveluita, ja tulevaisuudessa tarve kasvaa mm. tekoälyn lisääntymisen takia.

Seinäjoelle ja Seinäjoen asukkaille hyödyt ovat samanlaisia kuin koko Suomelle.

Datakeskukset:

• Tuovat investointeja Seinäjoelle. 
• Tuovat kaupungille tuloja maanmyynnistä.
• Luovat työpaikkoja rakentamisen aikana ja toiminnan aikana.
• Lisäävät verotuloja.
• Lisäävät kysyntää ja investointihalukkuutta puhtaalle sähköntuotannolle.
• Datakeskuksen hukkalämpöä voidaan käyttää kaukolämmössä. Tämä vähentää polttamalla tuotetun lämmön tarvetta. Seinäjoella neuvottelut hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämpöverkossa ovat parhaillaan käynnissä.  

Kun datakeskuksia rakennetaan Suomeen, myös suomalaisten tiedot ja datapalveluiden käyttö tulevat enenevässä määrin olemaan Suomessa.

Datakeskukset ostavat palveluita ja voivat synnyttää osaamis- ja energiainnovaatioita, vaikka datakeskus ei automaattisesti tuo tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Suomeen. 

Datakeskus voi mahdollistaa ympärilleen uuden ekosysteemin teollisuutta ja työpaikkoja. Pure on ilmaissut halukkuutensa luoda alan koulutuspolkuja yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Sedun kanssa. 

Sivuvirtojen, kuten hukkalämmön, käytöllä voidaan myös saavuttaa hyötyjä teollisuudessa ja palvelualoilla, kuten ruoantuotannossa tai esimerkiksi maauimalan lämmityksessä.

Seinäjoelle ja Seinäjoen asukkaille mahdolliset haitat ovat samanlaisia kuin teollisuuslaitosten haitat yleisesti.

Datakeskusten haasteet yleisesti:

• Kuluttaa paljon sähköä ja voi lisätä painetta sähköverkkoon riippuen datakeskuksen sijoittumisalueesta.
• Rakentaminen vie maa-alueita ja muuttaa maisemaa.
• Jäähdytyslaitteet ja varavoimageneraattorit voivat aiheuttaa melua. 
• Rakentamisella voi olla vaikutuksia luontoon ja vesistöihin.
  (Lähde: Valtioneuvoston julkaisuja 2025 Datakeskusten kansallinen tiekartta).

Tällä alueella tuotetaan paljon sähköä ja myös sähköverkossa on kapasiteettia uusille investoinneille, joten Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa ovat hyviä alueita datakeskuksen sijoittumiselle.

Pure DC on kansainvälinen datakeskusyhtiö, joka suunnittelee, rakentaa, omistaa ja operoi datakeskuksia. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Isossa-Britanniassa, ja sillä on hankkeita Euroopassa, Lähi-idässä ja Aasiassa.

Pure DC toimii hankkeissaan pitkäjänteisenä omistajana ja vastaa datakeskustensa koko elinkaaresta suunnittelusta käyttöön. Nyt tehty investointi on suurin brittiläisen yrityksen investointi Suomeen. Investoinnin rahoittamiseen osallistuvat merkittävät eurooppalaiset pankit sekä rahoituslaitokset. Puren pääomistaja on kansainvälinen rahastoyhtiö Oaktree, jonka omistaa kansainvälinen rahoitusyhtiö Brookfield.

Pure DC:n tavoitteena on rakentaa energiatehokkaita datakeskuksia ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Se on sitoutunut tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin, uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian hyödyntämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen. Lisäksi Pure DC korostaa yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa ja pyrkii siihen, että sen hankkeet tuovat alueille pitkäaikaista osaamista, työpaikkoja ja muuta paikallista hyötyä.

https://puredc.com/

Seinäjoen Energian rooli hankkeessa on mahdollistaa alueelle tarvittava infrastruktuuri ja hyödykkeet, eli vesi ja sähkönsiirto. Seinäjoen Energia toimii hankkeessa yleisten sopimusehtojen ja hinnastojen mukaan aivan kuten muidenkin asiakkaiden kanssa.

Seinäjoen Energian sähköverkkoyhtiö Seiverkot toimittaa Seinäjoen datakeskukselle sähköliittymän ja mahdollistaa sähkönsiirron datakeskukselle. Seiverkot rakentaa datakeskuskiinteistölle sähköaseman.

Seinäjoen Energia toimittaa datakeskukselle vesi- ja viemäriliittymät sekä hoitaa veden jakelun ja viemäröinnin. Datakeskukselle toimitetaan samaa talousvettä, jota toimitetaan muihinkin kiinteistöihin.

Seinäjoen datakeskus vastaa kaikista sähköverkon muutos- ja vahvistuskustannuksista. Vesihuollon osalta tarvittavat investoinnit alueella on tehty jo aikaisemmin, ja veden osalta datakeskukselle toimitetaan enää vain tarvittavat liittymät.

SDC Project Ventures on kehitysyhtiö, jossa on mukana kokeneita kansainvälisen datakeskustoiminnan ammattilaisia ja alueellisia yrittäjiä. 

SDC kehittää yhdessä Pure DC:n kanssa hanketta ja osaltaan vastaa myös siitä, että alueelliset tarpeet tulevat huomioiduksi ja että alueellisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua hankkeeseen.

Suomen datakeskukset kuluttivat vuonna 2024 noin 1,6 terawattituntia, eli hieman alle 2 prosenttia Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta. Arvio vuodelle 2030 on 5–6 terawattituntia, eli noin 3–4 prosenttia kokonaiskulutuksesta (Lähde: Valtioneuvoston julkaisuja 2025 Datakeskusten kansallinen tiekartta).

Seinäjoen datakeskuksen suunniteltu teho on 110 MW. Datakeskus ei käytä sähköä heti käynnistyttyään tämän verran, vaan prosessien virittäminen vie aikaa useamman vuoden, ja datakeskus saavuttaa tavoitetehon vasta myöhemmin.

Koko Seinäjoen sähkönkulutus on noin 0,5 TWh. Uusi rakennettava datakeskus noin kaksinkertaistaa Seinäjoen nykyisen sähkönkulutuksen.

Aivan aluksi on hyvä huomioida, mistä jokaisen meistä sähkölasku koostuu:

•         sähköenergian hinnasta
•         sähkönsiirron hinnasta eli verkkopalvelumaksusta
•         sähköverosta (joka muodostuu sähkön valmistevero-osuudesta ja huoltovarmuusmaksusta)
•         arvonlisäverosta (25,5 %)

Sähköenergian myyjän eli sähköä myyvän sähköyhtiön voi kilpailuttaa ja valita vapaasti. Sen sijaan sähkönsiirtoyhtiö määräytyy asuinpaikan mukaan, ja sitä ei voi kilpailuttaa.

Seinäjoelle rakenteilla oleva datakeskus ei kasvata Seinäjoen asukkaiden sähkölaskua. Datakeskus ei myöskään vaikuta Seinäjoen Energian sähkönmyyntihintoihin, sillä Seinäjoen Energia ei myy sähköenergiaa Seinäjoen datakeskukselle.

Sähköenergian myyntihinta ei määräydy paikallisesti tai pelkästään Suomen tasolla, vaan Suomi kuuluu laajempaan pohjoismaiseen sähkömarkkinaan. Lisäksi sähkön hintaan vaikuttavat monet eri tekijät yksittäisten investointien sijaan. Sähkön hintaan vaikuttavat muun muassa kysyntä ja tarjonta, sääolosuhteet, tuotantokustannukset, sähkön siirtoyhteydet naapurimaihin, vallitseva maailmantilanne sekä poliittiset tekijät ja sääntely. Suomessa pörssisähkön hinta on viime vuosina heilahdellut voimakkaasti, ja siihen on vaikuttanut erityisesti sääriippuvainen tuotanto, kuten tuulivoima.

Seiverkkojen siirrettävän sähköenergian määrä saattaa jopa kaksinkertaistua datakeskuksen vuoksi tulevaisuudessa. Tämä voi mahdollistaa nykyisten Seiverkkojen sähkön siirtomaksujen (verkkopalvelumaksu) alentamisen Seiverkkojen asiakkaille sekä Seiverkkojen liikevaihdon kasvun siirrettävän sähköenergian määrän lisääntyessä. Siirrettävä sähköenergian määrä ei kuitenkaan kasva heti datakeskuksen käynnistyttyä, vaan useamman vuoden kuluessa.

Sähköenergian hinta noudattelee sähkömarkkinoiden kehitystä. Eurooppalaisessa vertailussa Suomessa sähkön hinta on ollut hyvin kohtuullinen ja näyttäisi siltä, että näin olisi myös jatkossa. 

Suomessa sähkön kulutus on ollut laskussa viime vuodet pääosin teollisuuden laskevan kysynnän vuoksi. Suomen sähkönkulutus tuleekin joka tapauksessa kasvamaan sekä datakeskusinvestointien että yhteiskunnan muun sähköistymisen takia tulevaisuudessa. Suomalaisten sähkölaskuun vaikuttaa se, saadaanko uutta sähköntuotantoa rakennettua lisää vastaamaan kasvavaa sähkönkulutusta. Ilman uutta sähköntuotantoa on mahdollista, että sähkön hinnat nousevat Suomessa.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan uusiutuvaa sähköntuotantoa voidaan lisätä samaan aikaan, kun sähkön kulutus Suomessa kasvaa. Uusiutuvan sähköntuotannon rakentaminen voikin saada lisävauhtia varmoista datakeskusinvestoinneista. Tämän hetken näkymien perusteella sähköä riittää myös tulevaisuudessa.

Sähköä tuotetaan Suomessa monipuolisesti. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, puupolttoaineet ja tuulivoima. Suomi toimii osana pohjoismaista sähkömarkkinaa. Suomi on vuositasolla lähes täysin sähköomavarainen, mutta esimerkiksi tuulettomina pakkaspäivinä sähköä voidaan tuoda Suomeen Ruotsista ja Norjasta naapurimaiden siirtoyhteyksien kautta.

Koska uusiutuvan energian osuus sähköverkossa kasvaa voimakkaasti, se lisää tarvetta nopeasti säädettävälle ja joustavalle sähköntuotannolle, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tuulettomina ja kylminä päivinä. Esimerkkejä säädettävästä ja joustavasta sähköntuotannosta ovat vesivoima, kaasumoottorilaitokset ja sähköakut.

Yhteiskunnan sähköistyminen ja sääriippuvaisen sähköntuotannon (tuulivoima, aurinkovoima) kasvu voivat tuoda haasteita sähkön riittävyydelle tulevaisuudessa kylminä ja tuulettomina ajanjaksoina. Tällaisissa tilanteissa tärkeässä roolissa on sähkön joustava kulutus, eli kulutuksen vähentäminen silloin, kun sähköä on saatavilla niukasti. Seinäjoelle rakennettava datakeskus on ottanut tämän huomioon toiminnassaan ja pystyy osallistumaan sähkön joustavaan käyttöön. Sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä tarvitaan myös lisää nopeasti säädettävää ja joustavaa sähköntuotantoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tuulettomina pakkaspäivinä. 

Sähkö riittää myös talvella Suomessa, jos sähkön tuotantolaitokset toimivat, uusiutuvat tuotantomuodot tukevat sähkön perustuotantoa, sähkön siirtoyhteydet toimivat ja niitä rakennetaan lisää sekä lisätään sähkön tuotantoa monipuolisesti. 

Pure ostaa sähkönsä sähkömarkkinoilta merkittäviltä sähköntuottajilta. Lisäksi Pure voi tehdä suoria sähkösopimuksia yksittäisten sähköntuottajien kanssa.

Datakeskuksessa käytetään suljetun kierron vesijäähdytysjärjestelmää. Sen toimintaperiaate on sama kuin esimerkiksi kotitalouden keskuslämmitysjärjestelmässä: kun järjestelmä on kerran täytetty, sitä ei tarvitse jatkuvasti täyttää uudelleen. Tämä tarkoittaa, että palvelinten jäähdyttämiseen konesaleissa tai datakeskuksen toimintaan ei käytetä vuositasolla lainkaan vettä.

Seinäjoen datakeskuksen vedenkulutus on siten vähäistä ja vastaa suuruusluokaltaan toimistorakennuksen vedenkulutusta. Vettä käytetään lähinnä henkilökunnan suihkuissa ja WC-tiloissa sekä keittiötiloissa.

Datakeskukset käyttävät sähköä muun muassa jäähdyttämiseen ja järjestelmien ylläpitoon, ja sähkö muuttuu käytön aikana lämmöksi. Suomessa datakeskusten toiminnasta syntyvää hukkalämpöä on hyödynnetty esimerkiksi kaukolämpöverkoissa.

Datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämistä Seinäjoen kaukolämpöverkossa on tutkittu ja selvitetty. Kaukolämmön osalta neuvottelut hukkalämmön hyödyntämisestä ovat käynnissä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. 

Seinäjoen datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen olisi lisä Seinäjoen Energian monipuoliseen lämmöntuotantovalikoimaan. Hukkalämmön hyödyntäminen on esimerkki polttoon perustumattomista lämmön tuotantomuodoista.

Seinäjoella on rakentamislupavaiheessa kaksi muutakin datakeskuskokonaisuutta samalle Kivennevan alueelle.

Datakeskustonteilla on kysyntää hyvillä sähköinfra-alueilla koko Suomessa. Myös Seinäjoelle on tullut yhteydenottoja muiltakin yrityksiltä kuin Purelta. Keskustelut ovat tässä vaiheessa alustavia ja luottamuksellisia.

Kaupunki kaavoittaa omistamiaan maa-alueita yrityskäyttöön, ja jotkut alueet soveltuvat myös datakeskuskäyttöön. Mahdollisia tulevaisuuden datakeskusalueita ovat nykyisen datakeskusalueen ympäristö sekä Roveksen ja Rahkolan alue. Rahkolan asemakaavoitusta on aloitettu, mutta se on vielä varhaisessa vaiheessa.

Pure DC toimii datakeskusoperaattorina vastaavalla tavalla kuin teletoiminnassa teleoperaattorit (kuten Elisa ja Telia), eikä luovuta asiakkaidensa tietoja. Asiakkaiden tiedot ovat luottamuksellisia ja näiltä osin asiakkaiden yksityisyyden suoja on tärkeässä roolissa.

Kuten hanketoimijoiden julkaisemista tiedoista selviää, hankkeen rahoittamiseen ovat osallistuneet johtavat eurooppalaiset pankit ja instituutiot. Tämä osaltaan varmentaa hankkeen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja osoittaa, että hankkeissa on mukana vakavaraisia ja suomalaisten näkökulmasta luotettavia toimijoita.

Datakeskuskiinteistön tontin omistaa Pure DC:n hallinnassa ja omistuksessa oleva yhtiö Pure DC (FIN01) Projects Oy. Kaupunki myi tontin Purelle lähes 3,9 miljoonalla eurolla huhtikuussa 2026.

Datakeskuksen ensimmäinen vaihe maksaa valmistuttuaan kiinteistöveroa arviolta noin 0,5 miljoona euroa/vuosi. Kiinteistöveron määrän määrittää verohallinto rakennusten ja tontin perusteella. Veron määrä riippuu rakennuksen koosta, varustelutasosta ja käyttömuodosta.

Suuren maa-alueen omistus ja hallinta on datakeskustoiminnan laajuuden, toiminnan turvallisuuden ja luotettavuuden kannalta tärkeää. Datakeskustoiminta koostuu alueelle sijoitettavista rakennuksista, datahalleista, niihin liitettävästä varavoimasta, sähköasemista ja teleliikenneyhteyksiin kuuluvista yhteyspisteistä ja teletiloista. 

Nyt rakenteilla oleva datakeskus rakennetaan noin 22 hehtaarin alueelle.

Datakeskuksen suunnittelussa ympäristövaikutusten arviointi ja haittavaikutuksia vähentävät toimenpiteet ovat erittäin merkittävässä roolissa.

Toimijan on pyydettävä YVA-viranomaiselta lausunto ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta, ja todennäköisesti sellaista edellytetään myös jatkoa ajatellen. Lain mukaisessa prosessissa selvitetään kattavasti kaikki mahdolliset ympäristövaikutukset sosiaalisiin vaikutuksiin asti.

Meluvaikutukset liittyvät pääasiassa jäähdytysjärjestelmiin ja varageneraattoreihin. Merkittävin meluvaikutus aiheutuu varageneraattoreista, joita saatetaan tarvita poikkeustilanteissa. Jäähdytysjärjestelmien ääni puolestaan kuuluu datakeskuksen normaaliin toimintaan.

Rakentamislupavaiheessa vaaditaan meluselvitykset ja ratkaisut niihin, meluvallit, -seinät sekä suojaava puusto. Erityisesti kohteisiin, jotka ovat lähempänä asutusta, vaaditaan melusuojaukset ja käyttöönoton jälkeen melumittaukset. Hulevesisuunnitelmat ovat myös rakentamisluvan ehtona.

Myös maa-ainesten poiskuljettamisella ympäristövaikutuksia, ja niiden hyödyntäminen on suunniteltava erittäin hyvin. Ensisijaisesti maata on hyödynnettävä esimerkiksi muussa maarakentamisessa. Muutoin niiden läjittämiseen tarvittaisiin isot maankaatopaikoiksi varatut alueet.

Datakeskukset kiihdyttävät osaltaan investointeja uusiutuvaan energiaan ja sähköverkkoon, mikä palvelee vihreän siirtymän toteutumista. Monet uusiutuvan energian investoinnit edellyttävät esimerkiksi datakeskusten kaltaisia käyttökohteita, jotta investoinnit voidaan toteuttaa. Sähkön tuotantoa voidaan lisätä, kun siihen on tunnistettu käyttötarkoitus.

Asemakaavoituksen yhteydessä on tehty selvitykset, kuten esimerkiksi luontoselvitys ja hulevesiselvitys. Datakeskustoimija on täydentänyt näitä myös omilla selvityksillään. Mm. melumallinnukset on tehty rakentamislupavaiheessa, jolloin on osattu suunnitella tarvittavat melunsuojaustoimenpiteet ympäristöhäiriön välttämiseksi. 

Lupa- ja valvontavirasto on lausunnossaan todennut, että hankkeeseen ei tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia.

Hankkeen mahdollisesti laajentuessa Lupa- ja valvontavirasto arvioi ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden uudelleen.

Datakeskushanke on valmisteltu yhteistyössä viranomaisten ja valtionhallinnon kanssa ja varmistettu Suomen lainsäädännön mukaiset edellytykset tietoturvan ja kyberturvallisuuden osalta.

Valtionhallinto, viranomaiset ja EU selvittävät isojen yrityskauppojen vaikutuksia tarvittaessa. Nykyinen lainsäädäntö ja tarkempi valvonta parantavat julkista luotettavuutta. Seinäjoen kaupungilla ei ole mahdollisuutta rajoittaa yrityksen mahdollista edelleen myyntiä.

Seinäjoen datakeskuksen investointi on laajuudeltaan niin merkittävä, että tällaisia voivat tehdä ainoastaan suuret investointiyhtiöt. Kuten julkisuudessa on mainittu, Seinäjoen investoinnin rahoittajat ovat merkittävät länsimaiset rahoituslaitokset pääosin Euroopasta ja Japanista.

Rakentamisvaiheessa noin 1500 henkilöä ja kokonaisinvestoinnin aikana noin 3000 henkilöä. (Lähde: pääurakoitsija CTS).

Viimeisimmän tiedon mukaan datakeskushankkeista keskimäärin 55 prosenttia on kansallista toimintaa. Yritykset eivät kerro julkisesti yhteistyökuvioista kilpailu- ja salassapitosopimuksien vuoksi.

Datakeskusten vaikutusselvitysten perusteella datakeskusinvestointien taloudelliset vaikutukset ulottuvat varsinaista datakeskusta laajemmalle. Esimerkiksi Oxford Economicsin Googlelle tekemässä selvityksessä jokaista datakeskuksen operoinnin tukemaa työpaikkaa kohden syntyi kolme lisätyöpaikkaa puhtaan energian ja pääomainvestointien kautta. Lisäksi vaikutuksia syntyy rakentamisesta, alihankintaketjuista ja paikallisesta kulutuksesta. (Oxford Economics, Google Data Centers: Economic Impact and Community Benefit)

Rambollin selvityksen mukaan 100 MW datakeskus työllistää operaattorin palkkalistoille noin 100 henkilöä ja kumppaniverkostoon toiset 100 henkilöä. Seinäjoen ensimmäinen vaihe on kokoluokaltaan 110 MW. Mikäli hanke toteutuu suunnitellussa kokoluokassa (550 MW), valmis datakeskus työllistää noin 600 henkilöä.

Rakentamisen aikana työvoiman tarve ja työntekijöiden taustat vaihtelevat paljon hankkeen eri vaiheissa. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman paljon paikallista ja kotimaista työvoimaa, ja tällä hetkellä esimerkiksi maanrakennustöissä näin myös tehdään. Kaikkea tarvittavaa erityisosaamista ei kuitenkaan ole saatavilla paikallisesti tai edes Suomessa riittävästi, joten hankkeessa työskentelee eri vaiheissa sekä suomalaisia että ulkomaisia työntekijöitä. Esimerkiksi vaativissa sähköistysvaiheen töissä tarvitaan paljon erityisosaamista, jota joudutaan hakemaan laajemmalta alueelta.

Ensimmäinen vaihe on toiminnassa vuonna 2027-2028.

Datakeskuksen ensimmäinen vaihe (22 ha) on rakentumassa. Seuraavat vaiheet ovat suunnittelussa. Rakentamislupavaiheessa on kaksi datakeskuskokonaisuutta. Kokonaisuutena rakentaminen kestää vuosikymmenen.

Datakeskus tuo isoja työllisyysvaikutuksia ja kiinnostavuutta kansainvälisten investointien kohteena.

Rakennusvaihe tarjoaa töitä eritoten rakentamisen toimialalle laajasti maanrakennustöistä tietokoneiden asennukseen. Satoja työntekijöitä tarvitaan yksistään laitteiden asennuksissa. Projektista vastaaville on toimitettu paikallisten yritysten listaukset toimialoittain. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni alueen yritys pääsee hyötymään isosta projektista.

Myös alueen palveluyritykset hyötyvät jo rakennusvaiheessa. Rakentajat tarvitsevat mm. ravintola-, majoitus- ja asumispalveluita sekä logistiikkapalveluita.  

Teknologia-alan yritykset voivat hyödyntää valmiin datakeskuksen läheisyyttä. Datakeskuksesta vapautuvan hukkalämmön hyötykäyttö luo uusia mahdollisuuksia yrityksille, jotka tarvitsevat toimintaansa lämpöenergiaa.

Mitä enemmän alueen yritykset pystyvät hyödyntämään datakeskuksen rakentumista, sitä parempi työllisyys alueellamme on ja sitä kautta verotulot kasvavat.

Myös alueen oppilaitokset voivat rakentaa uusia opintolinjoja vastaamaan datakeskuksen ja sen ympärille rakentuvan yritystoiminnan tarpeisiin.

Imagollisesti suurinvestointi nostaa Seinäjoen kansainvälisten investoijien kartalle aivan uudella tavalla.

Kaupunki on parhaillaan laatimassa Pure DC:n kanssa yhteistyösopimusta, jonka  tarkoituksena on vahvistaa Seinäjoen keskeisten toimijoiden ja Puren välistä kumppanuutta.

Sopimus mm. määrittelee tavoitteellisen yhteistyön, jonka avulla Pure voi tukea Seinäjoen alueen kehitystä sekä vahvistaa paikallista yhteisöä (järjestöjä, yrityksiä, koulutusorganisaatioita jne.).