Kouluun kiinnittyminen ja poissaoloihin puuttuminen

Poissaolojen ennaltaehkäisyssä on kyse kouluun kiinnittymisestä, läsnäolon tukemisesta ja oppimisen edistämisestä. Varhainen puuttuminen poissaoloihin on myös ennaltaehkäisevää toimintaa ja auttaa tukemaan oppilaan läsnäoloa koulussa.

Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Koulu huolehtii omalta osaltaan, että oppimisympäristö ja kouluyhteisö tukee oppilaan läsnäoloa. Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön hyvinvointia ja koululäsnäoloa.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukevat oppilaan läsnäoloa koulussa.

Ei huolta herättävä poissaolo

• Huoltaja ilmoittaa lapsen poissaolosta/ sairaudesta saman päivän aikana
• Koulun myöntämät etukäteen anotut poissaolot/ urheiluleirit

Huolta herättävä poissaolo

• Poissaoloja esiintyy aamuisin, kesken koulupäivän, tietyiltä/ satunnaisilta tunneilta
• Koko päivän poissaolo, jota huoltaja ei ole ilmoittanut/ hyväksynyt
• Toistuvat yksittäiset sairauspoissaolot, kuten pääkipu, vatsakipu, kurkkukipu ja huono olo, jotka huoltaja jatkuvasti hyväksyy
• Luvaton poissaolo
• Huolta herättävät myös toistuvat myöhästymiset
• Runsaat poissaolot

Lomamatkat tulee tehdä ensisijaisesti koulun loma-aikoina. Ylimääräisiä lomia voidaan myöntää vain perustellusta syystä. Ylimääräisten lomien ja muiden vastaavien poissaolojen myöntämisessä käytetään oppilaskohtaista harkintaa ja arvioidaan poissaolon vaikutuksia oppilaan oppimiseen, koulunkäyntiin ja tuen tarpeeseen. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa oppilaan aiemmat vapautukset, muut poissaolot sekä mahdolliset luvattomat poissaolot lukuvuoden aikana.

Jos oppilaalla on ollut runsaasti poissaoloja tai haasteita oppimisessa ja koulunkäynnissä, ylimääräisellä poissaololla voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin, sekä opetuksen järjestäjän mahdollisuuksiin järjestää perusopetusta.

Mikäli poissaolot muodostuvat harrastukseen liittyvistä kilpailuista ja leireistä, käydään oppilaan ja huoltajien kanssa ennakoiva keskustelu siitä, miten oppilaan oppimista, koulunkäyntiä ja vertaissuhteita tuetaan.

Mahdollisten lomamatkojen ja urheiluleirien osalta huoltajan tulee anoa vapaata luokanohjaajalta/ -opettajalta Wilman sähköisellä lomakkeella (Hakemukset ja päätökset). Yli kolmen päivän kestävät poissaolot tulee hakea koulun rehtorilta Wilmassa. Huomioitavaa on, että urheiluseura tai yhdistys ei voi anoa lomaa oppilaalle. Sen tekee aina huoltaja.

Mikäli oppilaalle myönnetään etukäteen anottu loma, tulee oppilaan selvittää itse ja korvata poissaolon aikaiset koulutehtävät ja läksyt. Huoltajalla on vastuu siitä, että poissaolon aikaiset tehtävät tulevat tehtyä.  Etukäteen on myös sovittava kokeiden suoritustapa. Huoltaja vastaa, että etukäteen anotun loman aikaiset opinnot tulevat suoritetuksi.

Luokanohjaajan/ -opettajan vastuulla on seurata säännöllisesti oppilaan poissaoloja Seinäjoen kaupungin poissaolomallin mukaisesti. Poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta.

Seinäjoen kaupungin poissaolorajat ovat 30, 60 ,90 ja 120 oppituntia.  Lisäksi toimenpiteitä tulee yli 240 poissaolotunnin kohdalla.

Pruukin yhtenäiskoulussa ja Seinäjoen Yhteiskoulussa on käytössä 70 min oppitunnit. Näissä kouluissa poissaolorajat ovat 20, 40, 60 ja 80 oppituntia. Lisäksi toimenpiteitä tulee yli 160 poissaolotunnin kohdalla.

Tuntimäärään lasketaan kokonaispoissaolomäärä lukuvuodelta, ja siihen kuuluvat kaikki poissaolot, myös selvitetyt.

Aina poissaolorajan ylittyessä

• Luokanohjaaja/ -opettaja keskustelee oppilaan kanssa poissaoloista ja ottaa yhteyttä huoltajaan. Poissaoloja tarkastellaan, jotta varmistetaan oppilaan opintojen eteneminen
• Luokanohjaaja/ -opettaja suunnittelee toimenpiteet yhteistyössä huoltajan kanssa oppilaan läsnäolon tukemiseksi
• Luokanohjaaja/ -opettaja huolehtii oppilaan ja oppimisen tukitoimista
• Oppilas ohjataan tarvittaessa opiskeluhuollon tai muiden oppilaan koulunkäyntiä tukevien asiantuntijoiden palveluihin
• Tarvittaessa poissaolon juurisyitä selvitetään
• Rehtoria/ koulunjohtajaa, opiskeluhuollon työntekijöitä, vaativan monialaisen tuen konsultteja, kouluvalmentajia ja/tai muita asiantuntijoita voidaan konsultoida oppilaan poissaolotilanteessa
• Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus, ja huolta herättävissä poissaoloissa se voidaan tehdä jo ennen poissaolorajan ylittymistä

Sujuvan koulupäivän eväät rakennetaan kotona

Koulun arki vaatii lapselta paljon: keskittymistä, uuden oppimista, sosiaalisia taitoja ja tunteiden säätelyä. Jotta lapsella on energiaa vastata näihin haasteisiin, tarvitsee hän tuekseen vahvan ja turvallisen arjen peruspohjan. Rutiinien ylläpitäminen vaatii aikuisilta johdonmukaisuutta ja lempeitä rajoja. Lapsi ei vielä itse osaa säädellä ruutuaikaansa tai huolehtia riittävästä unestaan – siihen hän tarvitsee huoltajan ohjausta ja tukea.

Huomioi ainakin nämä:

• Riittävä uni: Koululainen tarvitsee 9–11 tuntia unta. Rauhoita ilta laitteilta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa, sillä ruutuaika viivästyttää unta ja heikentää keskittymiskykyä.
• Säännöllinen ravinto: Kouluun ei tulisi lähteä tyhjällä vatsalla. Aamupala, päivän ruokailut, kouluruoka mukaan lukien, sekä väli- ja iltapala pitävät vireystilan tasaisena. Huomioitavaa on, että energiajuomat vaikuttavat heikentävästi päivärytmiin, vireystilaan sekä keskittymiseen.
• Ennakoitava aamu: Koulutavaroiden ja vaatteiden valmiiksi katsominen luo kiireettömän ja ennakoitavan aamun.

Tarkkaile koulupoissaolojen ennusmerkkejä kotona
Ota yhteys kouluun matalalla kynnyksellä, jos huomaat kotona seuraavia ennusmerkkejä:

• Vaikeat aamut: Herääminen on vaikeaa, aamutoimet pitkittyvät, kouluun lähtöön liittyy jatkuvaa viivyttelyä, kiukuttelua tai itkua, toistuvat pyynnöt jäädä kotiin.
• Portaittainen poissaolon lisääntyminen: Vaikeus lähteä kouluun tiettynä päivänä, tiettyjen tuntien aikana tai koepäivinä tulee poissaoloja, myöhästymisten lisääntyminen.
• Koulun ulkopuolella on kivempaa tekemistä kuin koulussa: Pelaaminen, nukkuminen, some/ruutuaika, halu jäädä kotiin perheenjäsenen kanssa
• Toistuvat fyysiset oireet: Lapsi/nuori valittaa usein vatsa-, pääkipua tai huonoa oloa ennen kouluun lähtöä tai edellisenä iltana, mutta oireet helpottavat iltapäivällä, viikonloppuisin tai lomilla.
• Muutokset jaksamisessa ja sosiaalisissa suhteissa: Lapsi/nuori on koulun jälkeen äärimmäisen uupunut, vetäytyy omiin oloihinsa tai menettää kiinnostuksensa harrastuksiin ja kavereihin, lisääntyneet huolen tuntemukset ja sosiaalisten tilanteiden välttely.
• Vaikeus palata kouluun loman tai sairastelun jälkeen

Jos sinulla herää huoli, ota heti yhteys luokanohjaajaan/-opettajaan tai koulun opiskeluhuoltoon (kuraattoriin tai terveydenhoitajaan). Haasteisiin on helpompi puuttua yhdessä ennen kuin ne johtavat varsinaisiin poissaoloihin.