Menneet hankkeet
Mihinä me ollahan 2009–2015
Seinäjoen museoissa on toteutettu vuosina 2009–2015 neljä Mihinä me ollahan? -tieto- ja virikejulkaisua. Talonpojan pihapiirissä ja Östermyran kartanolla valmistuivat vuonna 2009, Seinäjoella vuonna 2012 ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2015. Mihinä me ollahan -kokonaisuus on toteutettu museon omalla rahoituksella ja eri vuosina saaduin avustuksin, joita saatiin Museovirastosta, Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen kautta Etelä-Pohjanmaan rahastosta sekä Ulkopohjalaisyhdistysten Liitto ry:stä.
Meirän oloonen urheilumuseo 2015
Meirän oloonen urheilumuseo -hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlaisia kontakteja museon ja urheiluväen välille. Kohderyhmänä olivat nimenomaan lapset ja nuoret. Hanke liitettiin maakuntamuseon Kivinavetassa kesällä 2015 esillä olleeseen Terveyttä liikunnasta, urheutta urheilusta -näyttelyyn. Siihen saatiin Museovirastosta museoiden innovatiivisiin hankkeisiin tarkoitettua avustusta 20 000 euroa. Meirän oloonen urheilumuseo -hanke sisälsi kaksi osiota: puuhahmoin toteutetut omat joukkueet ja nuorten valokuvanäyttelyt. Lisäksi totetutettiin Seinäjoen urheiluhistoriaan johdatteleva Meirän oloonen urheilumuseo -mobiiliopas.
Museoapteekin kehittäminen 2015–2016
Proviisorikerhon avustuksella palkattiin tutkija Anna-Kaisa Ek, joka yhdessä Proviisorikerhon jäsenten kanssa kävi läpi apteekin prosesseja sekä niihin liittyviä tarvikkeita ja välineitä. Aiheina olivat jauheiden, pillerien, mikstuurojen, peräpuikkojen ja kapselien valmistus sekä hinnoittelu ja laboreeraus. Näiden selvitysten pohjalta laadittiin prosessikuvaukset, joita voidaan hyödyntää yleisötyössä. Lisäksi esineisiin liittyvät luettelointitietojen tarkistukset syötettiin museon luettelointijärjestelmään Muskettiin.
Seinäjokelaisten kaupunkihistoria 2018–2020
Seinäjokelaisten kaupunkihistoria -hankkeessa kysyttiin kaupunkilaisilta, millainen Seinäjoki on. Hankkeen keskeisin tavoite oli osallistaa asukkaita tuottamaan ja tulkitsemaan omaa historiaansa, määrittelemään omaa kulttuuriperintöään ja kulttuuriympäristöjään. Hankkeen aikana selvitettiin, miten yksittäiset asukkaat ja ryhmät käyttävät kaupunkia sekä millaisia kokemuksia ja merkityksiä kaupunkiin liittyy. Asukkaita haastateltiin sekä heille järjestettiin teemoitettuja muistelupiirejä ja työpajoja, seminaareja ja erilaisia tapahtumia.
Paikallisten omaa kulttuuriperintöä tarkasteltiin selvittämällä niitä esineitä ja asioita, jotka ovat heidän elämänsä, elämäntapansa ja asuinalueensa kannalta tärkeitä ja joita museon pitäisi kerätä ja tallentaa. Saatu aineisto tallennettiin museon kokoelmiin. Kohderyhminä olivat esimerkiksi yksittäiset ihmiset, koululuokat, yhdistykset, harrastusryhmät ja kerhot. Myös uusia kävijäryhmiä kutsuttiin tutustumaan museoon ja keskustelemaan seinäjokelaisuudesta.
Hankkeen tavoitteena oli myös tuoda esille museoiden rooleja yhteisönsä aktiivisina toimijoina. Museot keräävät ja tuottavat tietoa ja osallistuvat historiantutkimukseen ja sen esittämiseen.
Seinäjokelaisten historiaa tarkasteltiin pääsääntöisesti Seinäjoen kaupungin ajalta eli vuodesta 1960 tähän päivään saakka. Hankkeen toimialueeseen kuuluivat Seinäjoki, Peräseinäjoki, Nurmo ja Ylistaro. Vuodelle 2018 ajoittuneen esiselvityshankkeen rahoitti Museovirasto.