Menneet hankkeet

KIOSKI avoimeksi (2022–2024)

Kolmen pohjalaismaakunnan vastuumuseot, Seinäjoen museot, K. H. Renlundin museo ja Vaasan kaupungin museot, ovat saaneet Valtiovarainministeriöltä avustuksen, joka on tarkoitettu kuntien digitalisaatiota edistäviin yhteishankkeisiin. Avustuksella toteutetaan KIOSKI avoimeksi -hanke, jonka tavoitteena on avata rakennetun ympäristön inventointijärjestelmä KIOSKIn tietoaineistoja. Hanke käynnistyi lokakuussa 2022.

KIOSKI on ollut käytössä pohjalaismaakunnissa vuodesta 2005 lähtien. Sovellukseen on tallennettu tiedot yhteensä yli 15 000:sta kiinteistöstä ja kohteesta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Viime vuosina on noussut esiin tarve saada osa sovelluksen tietoaineistoista avoimeksi. Näin se palvelisi laajaa käyttäjäkuntaa 40 kunnan alueella. Jotta tietoja voidaan avata, tulee sovelluksen aineistoja käydä läpi, selvittää ongelmakohtia ja valikoida avattavat tiedot. Yhteistyörajapintojen rakentamisen tavoitteena puolestaan on parantaa KIOSKIn käytettävyyttä viranomaistoiminnassa. Hanke linkittyy samaan aikaan käynnissä olevaan valtakunnalliseen rakennetun ympäristön Ryhti-hankkeeseen sekä kuntien digitointiohjelmiin.

Hankkeen kotipaikkana toimii Seinäjoen museot, mutta hanketta tehdään yhteistyössä pohjalaismaakuntien aluevastuumuseoiden, tietojärjestelmän omistajan sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ja sitä pilotoidaan ensin isäntäkunnissa Seinäjoella, Kokkolassa ja Vaasassa.

Pohjanmaan porvariverkosto (2012–2020)

Pohjanmaan porvariverkosto on neljän pohjalaismuseon yhteinen tutkimus- ja julkaisuhanke. Mukana ovat olleet K. H. Renlundin museo (Kokkola), Raahen museo, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo eli nykyinen Seinäjoen museot sekä Pietarsaaren museo.

Hanke on tuottanut tähän mennessä neljä julkaisua:

• Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750 – 1850, Asuminen ja elämänmuoto (2013)
• Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700 – 1800, Elinkeinojen verkostot (2016)
• Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800, Sivistyksen verkostot (2018)
• Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700 – 1800, Esineellinen kulttuuriperintö (2020)

Seinäjokelaisten kaupunkihistoria 2018–2020

Seinäjokelaisten kaupunkihistoria -hankkeessa kysyttiin kaupunkilaisilta, millainen Seinäjoki on. Hankkeen keskeisin tavoite oli osallistaa asukkaita tuottamaan ja tulkitsemaan omaa historiaansa, määrittelemään omaa kulttuuriperintöään ja kulttuuriympäristöjään. Hankkeen aikana selvitettiin, miten yksittäiset asukkaat ja ryhmät käyttävät kaupunkia sekä millaisia kokemuksia ja merkityksiä kaupunkiin liittyy. Asukkaita haastateltiin sekä heille järjestettiin teemoitettuja muistelupiirejä ja työpajoja, seminaareja ja erilaisia tapahtumia.

Paikallisten omaa kulttuuriperintöä tarkasteltiin selvittämällä niitä esineitä ja asioita, jotka ovat heidän elämänsä, elämäntapansa ja asuinalueensa kannalta tärkeitä ja joita museon pitäisi kerätä ja tallentaa. Saatu aineisto tallennettiin museon kokoelmiin. Kohderyhminä olivat esimerkiksi yksittäiset ihmiset, koululuokat, yhdistykset, harrastusryhmät ja kerhot. Myös uusia kävijäryhmiä kutsuttiin tutustumaan museoon ja keskustelemaan seinäjokelaisuudesta.

Hankkeen tavoitteena oli myös tuoda esille museoiden rooleja yhteisönsä aktiivisina toimijoina. Museot keräävät ja tuottavat tietoa ja osallistuvat historiantutkimukseen ja sen esittämiseen.

Seinäjokelaisten historiaa tarkasteltiin pääsääntöisesti Seinäjoen kaupungin ajalta eli vuodesta 1960 tähän päivään saakka. Hankkeen toimialueeseen kuuluivat Seinäjoki, Peräseinäjoki, Nurmo ja Ylistaro. Vuodelle 2018 ajoittuneen esiselvityshankkeen rahoitti Museovirasto.

Museoapteekin kehittäminen 2015–2016

Proviisorikerhon avustuksella palkattiin tutkija Anna-Kaisa Ek, joka yhdessä Proviisorikerhon jäsenten kanssa kävi läpi apteekin prosesseja sekä niihin liittyviä tarvikkeita ja välineitä. Aiheina olivat jauheiden, pillerien, mikstuurojen, peräpuikkojen ja kapselien valmistus sekä hinnoittelu ja laboreeraus. Näiden selvitysten pohjalta laadittiin prosessikuvaukset, joita voidaan hyödyntää yleisötyössä. Lisäksi esineisiin liittyvät luettelointitietojen tarkistukset syötettiin museon luettelointijärjestelmään Muskettiin.

Mihinä me ollahan 2009–2015

Seinäjoen museoissa on toteutettu vuosina 2009–2015 neljä Mihinä me ollahan? -tieto- ja virikejulkaisua. Talonpojan pihapiirissä ja Östermyran kartanolla valmistuivat vuonna 2009, Seinäjoella vuonna 2012 ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2015. Mihinä me ollahan -kokonaisuus on toteutettu museon omalla rahoituksella ja eri vuosina saaduin avustuksin, joita saatiin Museovirastosta, Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen kautta Etelä-Pohjanmaan rahastosta sekä Ulkopohjalaisyhdistysten Liitto ry:stä.

Meirän oloonen urheilumuseo 2015

Meirän oloonen urheilumuseo -hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlaisia kontakteja museon ja urheiluväen välille. Kohderyhmänä olivat nimenomaan lapset ja nuoret. Hanke liitettiin maakuntamuseon Kivinavetassa kesällä 2015 esillä olleeseen Terveyttä liikunnasta, urheutta urheilusta -näyttelyyn. Siihen saatiin Museovirastosta museoiden innovatiivisiin hankkeisiin tarkoitettua avustusta 20 000 euroa. Meirän oloonen urheilumuseo -hanke sisälsi kaksi osiota: puuhahmoin toteutetut omat joukkueet ja nuorten valokuvanäyttelyt. Lisäksi totetutettiin Seinäjoen urheiluhistoriaan johdatteleva Meirän oloonen urheilumuseo -mobiiliopas.