Arja Kärkkäinen Synnyinkivi
Perhepalvelukeskus Aallokon edustan aukiolle rakentuvan Synnyinkivi -teoksen lähtökohtana on muistomerkki vanhemmuudelle: perhesuhteiden ja kasvattajuuden tarjoama tuki ja toisaalta rajat. Se, kuinka perhe-elämän ydin ei tunnu löytyvän asioiden sisältä vaan muodon määrittävistä reunoista. Se, mikä sulkee jonkin sisäänsä, on yhtä tärkeää kuin sisältö itsessään, ellei joskus peräti sisältö itse. Teos pyrkii kuvaamaan koossapitävän välitilan. Synnyinkivi -teoksen soluja esittävät osat voi nähdä hautakivien vastinkappaleina, synnyinkivinä eläville: niiden pohjalta Aallokon edustalle suunniteltu mikroskooppikuvaa muistuttava kokonaisuus kuvaa solujen välistä tilaa.
Arja Kärkkäinen (s. 1986) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on valmistunut Lahden Muotoiluinstituutista muotoilijaksi (AMK) sekä Kuvataideakatemian kuvanveiston osastolta kuvataiteen maisteriksi. Kärkkäinen työskentelee pääasiallisesti kuvanveiston ja liikkuvan kuvan parissa, mutta monialaisuus ja laaja tekniikoiden kirjo ovat oleellinen osa hänen työskentelyään. Teoksissa toistuvat yhteiskunnalliset teemat kuten osallisuus, yhteiskunnan sisäiset ja ihmisten väliset sanattomat sopimukset. Kärkkäisen töitä on esitetty näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla.
Taiteilija kertoo teoksen valmistumisprosessista:
Solukkomaista mikroskooppikuvaa esittävän teoksen alkuperäinen päämateriaali kivi on vaihtunut prosessin edetessä joustavampaan betoniin. Soikeiden ja aaltoilevien muotojen toistamisessa nestemäinen kivi on tarkempi ratkaisu, jonka ansiosta yksityiskohdat tulevat kauniimmin esiin.
Taiteilijana betoni on aiemmista teoksistani hyvin tuttu materiaali. Tällä hetkellä tutkin työskentelyapurahan turvin uusien ekologisempien betonityyppien hyödyntämistä rakentamisessa ja ulkotilojen kuvanveistossa. Synnyinkiven prosessissa erityisen kiinnostavaa, ja välillä haasteellistakin, on ollut infran ja taiteen yhteensovittaminen. Esimerkiksi teoksen keskellä oleva, soikea puun istutusallas on tärkeä visuaalinen elementti, mutta sillä on myös muita teknisiä ominaisuuksia kuten uloskaivautumisalue.
Teoksen aiheen pyrin alun perinkin sovittamaan rakennuksen käyttötarkoitukseen, eli että teos tukee läsnäolollaan alueen identiteettiä, ja että teos on mahdollista nähdä myös ympäröivistä rakennuksista käsin eri kerroksista ja suunnista. Arkkitehtuurin ja kuvanveiston suhde on itselleni tärkeä seikka, ja niiden vuoropuhelulla voidaan merkittävästi lisätä julkisten tilojen viihtyvyyttä, joka toisinaan tuntuu helposti unohtuvan tehostetun rakentamisen tiimellyksessä.
Parhaillaan suunnitteilla on teoksen betonivalut ja noppakivialueiden kivisiin osioihin tulevien metallielementtien viimeistely.
