Tulevaisuuden kulttuuriperintö -hanke (2022–2023)

Tässä hankkeessa eteläpohjalaisesta kulttuuriperinnöstä muovataan tulevaisuuteen tähtäävä alueellinen brändi. Tavoitteena on vahvistaa kulttuuriperintöön liittyvää viestintää ja lisätä eteläpohjalaisen kulttuuriperinnön tunnettuutta, mahdollisuuksia ja roolia osana arjen ja yhteiskunnan toimintaa.

Hanke on alkanut lokakuussa 2022 ja on vuoden mittainen. Hanketta toteuttaa Seinäjoen museot. Lisäksi siihen osallistuu Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja kulttuuriperintötoimijoista koostuva laaja-alainen yhteistyöverkosto. Hankkeen toinen päätavoite onkin luoda tälle yhteistyöverkostolle toimintakonsepti, yhteinen tapa toimia ja viestiä.

Mitäs se kulttuuriperintö on?

Eteläpohjalaista kulttuuriperintöä eivät ole vain museoihin kerätyt vanhat esineet, suojellut rakennukset tai näyttelyissä esitelty taide. Sitä eivät ole vain pohjalaistalot, jussipaita, puukko ja helavyö tai pääsiäisvalakiat. Sitä eivät ole vain vanhat laulut ja tarinat. Mutta mitä muuta se voisi olla? Tätä kysytään hankkeessa monin eri tavoin.

Määritä oma kulttuuriperintösi!

Hankkeen tärkein kohderyhmä ovat eteläpohjalaiset. He tuovat hankkeeseen oman panoksensa alueen kulttuuriperinnön määrittelyyn.

Etelä-Pohjanmaan eri kunnissa toteutetaan paikallisia kulttuuriperintötilaisuuksia. Niiden tarkoituksena on herättää keskustelua. Ne kannustavat esittämään omia näkemyksiä. Niissä voi oivaltaa, mitä kaikkea oma ja paikallinen kulttuuriperintö voisikaan olla.

Tulevaisuuden kulttuuriperintö -kampanjaan haastetaan kaikkia eteläpohjalaisia erilaisin taustoin. Haasteeseen voi osallistua kirjoittamalla, kuvaamalla tai maalaamalla. Oman panoksensa voi tuottaa videolle, paperille tai webropol-kyselyyn. Se voi olla tarina, runo kirje tai päiväkirjan sivu. Se voi toimia sarjakuvana tai animaationa. Haaste voidaan toteuttaa yksilö- ja ryhmähaastattelulla. Haasteita julkaistaan Seinäjoen museoiden FB-ja Insta-sivuilla sekä paikallislehdissä.

Tulevaisuuden kulttuuriperintö -hanke on saanut tukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

Lisätiedot hankkeesta:
projektityöntekijä Marcus Lepola
p. 040 661 2804
etunimi.sukunimi@seinajoki.fi

KIOSKI avoimeksi (2022–2024)

Kolmen pohjalaismaakunnan vastuumuseot, Seinäjoen museot, K. H. Renlundin museo ja Vaasan kaupungin museot, ovat saaneet Valtiovarainministeriöltä avustuksen, joka on tarkoitettu kuntien digitalisaatiota edistäviin yhteishankkeisiin. Avustuksella toteutetaan KIOSKI avoimeksi -hanke, jonka tavoitteena on avata rakennetun ympäristön inventointijärjestelmä KIOSKIn tietoaineistoja. Hanke käynnistyi lokakuussa 2022.

KIOSKI on ollut käytössä pohjalaismaakunnissa vuodesta 2005 lähtien. Sovellukseen on tallennettu tiedot yhteensä yli 15 000:sta kiinteistöstä ja kohteesta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Viime vuosina on noussut esiin tarve saada osa sovelluksen tietoaineistoista avoimeksi. Näin se palvelisi laajaa käyttäjäkuntaa 40 kunnan alueella. Jotta tietoja voidaan avata, tulee sovelluksen aineistoja käydä läpi, selvittää ongelmakohtia ja valikoida avattavat tiedot. Yhteistyörajapintojen rakentamisen tavoitteena puolestaan on parantaa KIOSKIn käytettävyyttä viranomaistoiminnassa. Hanke linkittyy samaan aikaan käynnissä olevaan valtakunnalliseen rakennetun ympäristön Ryhti-hankkeeseen sekä kuntien digitointiohjelmiin.

Hankkeen kotipaikkana toimii Seinäjoen museot, mutta hanketta tehdään yhteistyössä pohjalaismaakuntien aluevastuumuseoiden, tietojärjestelmän omistajan sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ja sitä pilotoidaan ensin isäntäkunnissa Seinäjoella, Kokkolassa ja Vaasassa. Projektityöntekijä Teija Mustonen aloitti työnsä lokakuussa ja hanke kestää huhtikuun 2024 loppuun saakka.

Lisätiedot hankkeesta:
Teija Mustonen
kulttuuriympäristön asiantuntija, KIOSKI avoimeksi -hanke
040 640 4484, etunimi.sukunimi@seinajoki.fi

projektipäällikkö, museotoimenjohtaja Riku Hämäläinen, Seinäjoen museot
rakennustutkija Anni Lehtimäki, Seinäjoen museot
rakennustutkija Pirkko Järvelä, K. H. Renlundin museo
rakennustutkija Outi Orhanen, Vaasan kaupungin museot
rakennustutkija Annika Harjula-Eriksson, Vaasan kaupungin museot

Seinäjokelaisten kaupunkihistoria (2018 – 2020)

Seinäjokelaisten kaupunkihistoria -hankkeessa kysytään kaupunkilaisilta, millainen Seinäjoki on. Hankkeen keskeisin tavoite on osallistaa asukkaita tuottamaan ja tulkitsemaan omaa historiaansa, määrittelemään omaa kulttuuriperintöään ja kulttuuriympäristöjään. Hankkeen aikana selvitetään miten yksittäiset asukkaat ja ryhmät käyttävät kaupunkia sekä millaisia kokemuksia ja merkityksiä kaupunkiin liittyy. Asukkaita haastatellaan sekä heille järjestetään teemoitettuja muistelupiirejä ja työpajoja, seminaareja ja erilaisia tapahtumia.

Paikallisten omaa kulttuuriperintöä tarkastellaan selvittämällä niitä esineitä ja asioita, jotka ovat heidän elämänsä, elämäntapansa ja asuinalueensa kannalta tärkeitä ja joita museon pitäisi kerätä ja tallentaa. Saatu aineisto tallennetaan museon kokoelmiin. Kohderyhminä ovat esimerkiksi yksittäiset ihmiset, koululuokat, yhdistykset, harrastusryhmät ja kerhot. Myös uusia kävijäryhmiä kutsutaan tutustumaan museoon ja keskustelemaan seinäjokelaisuudesta.

Hankkeen tavoitteena on myös tuoda esille museoiden rooleja yhteisönsä aktiivisina toimijoina. Museot keräävät ja tuottavat tietoa ja osallistuvat historiantutkimukseen ja sen esittämiseen.

Seinäjokelaisten historiaa tarkastellaan pääsääntöisesti Seinäjoen kaupungin ajalta eli vuodesta 1960 tähän päivään saakka. Hankkeen toimialueeseen kuuluvat Seinäjoki, Peräseinäjoki, Nurmo ja Ylistaro. Vuodelle 2018 ajoittuneen esiselvityshankkeen rahoitti Museovirasto.

Pohjanmaan porvariverkosto (2012 – )

Pohjanmaan porvariverkosto on neljän pohjalaismuseon yhteinen tutkimus- ja julkaisuhanke. Mukana ovat olleet K. H. Renlundin museo (Kokkola), Raahen museo, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo eli nykyinen Seinäjoen museot sekä Pietarsaaren museo.

Hanke on tuottanut tähän mennessä neljä julkaisua:

  • Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750 – 1850, Asuminen ja elämänmuoto (2013)
  • Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700 – 1800, Elinkeinojen verkostot (2016)
  • Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800, Sivistyksen verkostot (2018)
  • Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700 – 1800, Esineellinen kulttuuriperintö (2020)

TAKO

TAKO on ammatillisesti hoidettujen museoiden välinen tallennus- ja yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on helpottaa ja järkeistää museoiden tallennustyötä nykyajan tavaratulvan keskellä. Kullekin museolle on pyritty määrittelemään tietyt tallennusaiheet, joihin ne voivat hallitusti keskittyä. Seinäjoen museoiden vastuualueella ovat suuret yleisötapahtumat ja elintarviketeollisuus. TAKOn tehtävänä on myös koordinoida nykydokumentointia. Nykydokumentointi on hyvä keino kerätä tietoa tämän päivä asioista ja ilmiöistä, joista on vielä olemassa hyvin tietoa ja tämä tieto on helposti saatavissa.