Väestö

Kasvu Suomessa keskittyy suuriin kaupunkeihin. Seinäjoki kuuluu Suomen voimakkaimmin kasvavien keskusten joukkoon. Alla olevassa taulukossa on esitetty Seinäjoen väkiluvun kehittyminen vuodesta 2010 eteenpäin.
Seinäjoen väkiluku 2010-2019 ja ennuste vuoteen 2030. Vuonna 2010 noin 58 000 asukasta. Vuonna 2015 noin 61 000 asukasta. Vuonna 2020 noin 64 000 asukasta. Vuonna 2030 ennusteen mukaan noin 68 000 asukasta.

Seinäjoen kaupunkiseutu kuuluu Suomen kymmenen suurimman kaupunkiseudun joukkoon. Seinäjoen, Alavuden, Isokyrön, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan ja Lapuan muodostamalla Seinäjoen kaupunkiseudulla on noin 150 000 asukasta.

Työllisyys ja yrittäjyys

Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla on manner-Suomen korkeimpiin kuuluva työllisyysaste. Vastaavasti työttömyysaste on Seinäjoella maan suurten kaupunkien pienimpiä. Alla joitakin keskeisiä lukuja työllisyydestä Seinäjoella.

Avainkortit. Työpaikkoja 30989. Työllisyysaste 74,3%. Työpaikkaomavaraisuus 112. Yritystoimipaikkoja 4818. Yritysten henkilöstö 18 927 henkilötyövuotta. Yritysten toimipaikkojen liikevaihto 5.4 miljoonaa euroa.


Tilastokeskus 2020. Tiedot vuodelta 2018, työpaikkojen lukumäärä ja työpaikkaomavaraisuus vuodelta 2017.

Asuminen

Seinäjoen viime vuosien voimakas kasvu on heijastunut asuntotuotantoon. Väkilukuun suhteutettu valmistuneiden asuntojen määrä on Seinäjoella ollut suurten kaupunkien suurimpia.

Valmistuneet asunnot (v. 2019)623
Asuntokanta (31.12.2019)35 563 asuntoa
Erilliset pientalot14 071
Rivitaloasuntoja7 890
Kerrostaloasuntoja13 155
Muita447

Lähes puolet asuntokunnista Seinäjoella on yhden hengen asuntokuntia. Yksinasujia on paljon paitsi nuorissa, myös ikäihmisissä.

Asuntokuntien koko 2019 piirakkagraafi. 1 henkilön asuntokuntia 45%. 2 henkilön asuntokuntia 31%. 3-4 henkilön asuntokuntia 19%. 5 tai useamman henkilön asuntokuntia 5%. Tilastokeskus 2020.

Seinäjoella asutaan suhteellisen väljästi. Noin kaksi kolmasosaa asukkaista asuu omistusasunnossa ja kolmasosa vuokralla. Väkiluvun kasvu on heijastunut asuntokuntien (vakituisesti samassa asuinhuoneistossa asuvat henkilöt) määrään.

Hallintamuotojen osuudet. Vuonna 2010 omistusasunnot 69%, vuokra-asunnot 29%, muu tai tuntematon 3%. Vuonna 2014 omistuasunnot 67%, vuokra-asunnot 31% ja muu tai tuntematon 2%. Vuonna 2018 omistusasunnot 64%, vuokra-asunnot 34% ja muu tai tuntematon 1%.