Asukkaiden kyselytunti

• Kysymyksissä nousee esiin korostunut huoli siitä, että kouluverkkoratkaisut näyttävät kohdistuvan erityisesti liitoskuntiin (Ylistaro, Peräseinäjoki, Nurmo), kun taas kantakaupungin koulut ovat säilymässä. Tämä herättää kysymyksen yhdenvertaisuudesta ja siitä, tehdäänkö päätöksiä koko kaupungin näkökulmasta?
• Useat kysymykset nostavat esiin ristiriidan kaupungin strategian ja käytännön välillä: Seinäjoki markkinoi itseään lapsiystävällisenä ja Unicefin sertifioimana, mutta kouluverkkouudistus koetaan lapsen edun vastaisena. Monissa kysymyksissä kysytään, miten päätöksissä huomioidaan lapsivaikutukset ja Unicefin lapsiystävällisen kunnan periaatteet?
• Huolta herättää myös hallinnon avoimuus ja asukasosallisuus: Päätöksenteon läpinäkyvyys ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet koetaan puutteellisiksi.

VASTAUS:

Opetuspalveluiden palveluverkon tarkastelu koskee koko kaupunkia.

Kouluverkko on kokonaisuus ja sen tilannetta arvioidaan kaikkien koulujen osalta. Rakenteellisessa sopeutusohjelmassa on nostettu esiin yksittäisiä kouluja, mutta tarkastelu opetuspalveluiden palveluverkkoselvityksessä tehdään koko kaupungin tasolla, koska oppilasmäärä vähenee myös muissa kouluissa. Samalla arvioidaan yhtä lailla mm. oppimisen tuen järjestämisen tapoja, toisen asteen koulutusta (lukiot), aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluverkkoa ja kansalaisopiston palvelutarjontaa.

Tavoitteena on turvata opetuksen laatu ja tilojen terveellisyys pitkällä aikavälillä sekä huolehtia siitä, että myös riittävät oppimisen tukipalvelut eri muodoissaan voidaan järjestää. Päätöksissä huomioidaan oppilasmäärän kehitys, kiinteistöjen kunto ja taloudelliset reunaehdot. Oppilasmäärän pieneneminen vähentää merkittävällä tavalla myös peruspalvelujen valtionosuutta, jolla kunnat järjestävät varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

Kouluverkkoa koskevissa päätöksissä asukkaiden osallisuus varmistetaan useilla eri tavoilla. Kouluverkkoa koskeviin toimenpide-ehdotuksiin liittyen järjestetään aina erilliset kuulemistilaisuudet. Päätösten vaikutuksista tehdään ennakkoarviointi sekä jokaisen yksikön osalta lapsivaikutusten arvioinnit. Vuoden 2025 aikana on järjestetty lisäksi muita tilaisuuksia, jotka liittyivät rakenteelliseen sopeutusohjelmaan ja näissä asukkaille järjestetyissä tilaisuuksissa olivat paikalla johtavat viranhaltijat ja keskeiset päättäjät. Osallisuutta kaupunki pyrkii kehittämään määrätietoisesti ja 13.1.2026 järjestetty asukkaiden kyselytunti oli tästä yksi konkreettinen esimerkki.

• Ennusteiden mukaan oppilasmäärä laskee noin tuhannella viiden vuoden kuluessa, mutta kysytään, miksi koulujen sulkemisia valmistellaan jo nyt, kun vaikutus on pitkällä aikavälillä ja koulujen kapasiteetti riittäisi vielä vuosia?
• Kysymyksissä kyseenalaistetaan, onko oppilasmäärän lasku todellinen peruste lakkautuksille, kun samaan aikaan Seinäjoen asukasluku kasvaa ja uusia asuinalueita kaavoitetaan?
• Huoli kohdistuu myös siihen, että suuret yksiköt ja isot luokkakoot eivät tue oppimista, vaan lisäävät syrjäytymisen riskiä ja heikentävät oppimistuloksia.

VASTAUS:

Opetuspalveluiden palveluverkkoselvitys ulotetaan 2030-luvulle, koska tarvitaan rakenteellisen sopeutusohjelman lisäksi pidemmän aikavälin tiekartta palveluiden järjestämiseen.

Palveluverkkoon tehtäviä muutoksia tulee ennakoida mahdollisimman hyvin. Tällä hetkellä tiedetään peruskoululaisten osalta oppilasmäärät vuoteen 2032 saakka. Oppilasmäärän ennustettu lasku edellyttää ennakointia, koska palveluverkkoon tehtävien ratkaisujen toteuttamisen aikajänne on minimissään noin kaksi vuotta. Tavoitteena on säilyttää opetuksen laatu ja riittävät resurssit.

Myös kaupungin rakenteellinen sopeutusohjelma edellyttää mittavia säästötoimenpiteitä, jonka vuoksi palveluverkkoa joudutaan tarkastelemaan. Päätökset tulevaisuuden kouluverkosta tehdään monivaiheisen prosessin kautta, jossa tulevaisuuden palveluverkkoa käsittelee ensin kasvatus- ja opetuslautakunta, sen jälkeen kaupunginhallitus ja päätöksen tekee lopulta valtuusto.

Asukasluvun kasvu kohdistuu Seinäjoella pääosin kantakaupunkiin sekä Karhuvuoren ja Kärjen alueille. Väestölisäys tapahtuu pääosin maahanmuuton kautta. Kaupungin kaavoitusohjelmassa on kattavasti kaupunginosia Seinäjoen eri alueilta ja myös mahdollisuutta asua maaseudulla pidetään kaavoituksen kautta käynnissä.

Luokkakokojen kasvuun on useita ehkäiseviä keinoja. Lainsäädäntö ja kaupungin omat linjaukset ohjaavat turvallisuus- ja ryhmäkokoasioita. Jakotunnit mahdollistavat luokkien jakamisen. Oppimisen tuki on laadukkaasti järjestetty Seinäjoella. Oppilasmäärien laskua tulevien vuosien aikana tapahtuu kaikkialla ja tämä pienentää myös ryhmien kokoa isossa kuvassa.

• Kysymyksissä nousee esiin, miksi terveitä ja toimivia kouluja suljetaan ja rakennetaan uusia, kun kustannukset ovat suuret ja tilat kunnossa?
• Väistötilaratkaisut (esim. Tiklaksen kiinteistö) herättävät huolta: Piha-alueen pienuus, liikuntatilojen puute, sisäilman laatu ja liikenneturvallisuus nousevat esiin kysymyksissä.
• Perusopetuslain muutos (voimaan 1.8.2026) velvoittaa edistämään lasten liikunnallista elämäntapaa – miten tämä toteutuu väistötiloissa, joissa liikkumismahdollisuudet ovat rajalliset?

VASTAUS:

Koulujen kunto on yksi keskeinen tekijä, kun arvioidaan palveluverkkoa. Uusien koulujen rakentamisessa tai vanhojen peruskorjaamisessa perusteena on myös tilojen turvallisuus ja terveellisyys. Palveluverkkoratkaisussa pyritään siihen, että hyviä tiloja on tarpeellinen määrä ja tilat ovat käyttöasteeltaan hyviä.

Väistötilaratkaisuissa pyritään minimoimaan haitat ja täyttämään lain velvoitteet. Väistöjärjestelyissä, joka on aina tilapäinen, ei aina saavuteta optimaalisinta tilaratkaisua, mutta siitäkin huolimatta piha-alueeseen ja liikuntatunteihin liittyvät tarpeet pyritään järjestämään parhaalla mahdollisella tavalla.

Tiklaksen ratkaisu valittiin olemassa olevan käyttötarkoituksen (aiempi oppilaitoskäyttö) kustannusten ja aikataulun perusteella. Myös siinä tilanteessa, että koulun pihaan olisi rakennettu parakit, olisi jouduttu pohtimaan pihan käyttöä rakennustyömaan keskellä ja tekemään liikuntatuntien suhteen poikkeavia järjestelyjä, koska esimerkiksi sali on remontissa. Kevään 2026 ajaksi kaikille oppilaille järjestetään koulukuljetus. Syksystä 2026 alkaen väistöön loppuun (lokakuu 2027) oppilaiden koulumatkoihin sovelletaan samoja perusteita kuin muihinkin oppilaisiin.

• Useat kysymykset liittyvät siihen, miten kouluverkkoratkaisut tukevat lasten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Huolta herättävät pitkät koulumatkat ja harrastusmahdollisuuksien heikkeneminen.
• Lisäksi nostetaan esiin riski, että säästötoimet lisäävät lasten pahoinvointia, psykiatristen palvelujen tarvetta ja syrjäytymistä, mikä voi pitkällä aikavälillä tulla kalliimmaksi kuin nykyiset koulupalvelut.

VASTAUS:

Tavoitteena on turvata yhdenvertaiset oppimisolosuhteet, järkevät ryhmäkoot ja turvalliset koulumatkat. Ikäluokkien pienentyminen pienentää luokkakokoja koko perusopetuksessa pitkällä aikavälillä. Kaupunki pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä ja pahoinvointia pitämällä huolta myös toimivasta oppimisen tuesta, johon kaupunki on panostanut merkittävällä tavalla vuodesta 2025 eteenpäin.

• Kysytään, onko kouluverkkouudistus talous edellä tehty ratkaisu, jossa lapsen etu jää toissijaiseksi?
• Tuodaan esiin ristiriita: Samalla kun kouluista säästetään, kaupunki investoi muihin kohteisiin (esim. asemanseutu, taidehankinnat, moottoriurheilukeskus).
• Kysytään myös, miksi säästöt kohdistuvat kasvatukseen ja opetukseen, vaikka tutkimusten mukaan koulujen lakkauttaminen ei tuo merkittäviä säästöjä (esimerkiksi KARVI:n arviointi ja MDI:n tutkimus).

VASTAUS:

Syntyvyyden lasku pienentää kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia merkittävästi. Kunnan taloudessa opetuksen järjestäminen on keskeisimpiä ja samalla taloudellisesti merkittävämpiä tehtäviä. Opetuksen järjestäminen ei voi olla kaupungissa taloudellisen tarkastelun ulkopuolella, mutta valmistelussa ja päätöksenteossa toimitaan siten, että toimenpiteet arvioidaan huolellisesti ja otetaan monipuolisesti erilaisia näkökulmia huomioon.

Kaupunki on myös muuta kuin opetusta ja kasvatusta. Muihinkin palveluihin kohdistuu toisaalta säästöpaineita, mutta myös investointien ja kehittämisen tarpeita. Investointeihin liittyen keskusteluun tulee usein erilaisia esityksiä, joista osa etenee valmisteluun ja osa ei. Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa näissä asioissa ja lopulta myös priorisoi investoinnit ja eri toimialojen keskinäiset painotukset ylläpito- ja kehittämistyössä.

Koulutukseen ja sen laatuun panostaminen on myös investointi ja siksi myös palveluverkkoratkaisulla haetaan oikeaa rakennetta, jolla turvataan riittävän laadukkaat ja monipuoliset palvelut myös tulevaisuudessa.

• Huolta herättää joukkoliikenteen toimivuus erityisesti toisen asteen opiskelijoille ja väistötiloihin siirtyville oppilaille.
• Pitkät koulumatkat vähentävät lasten arkiliikuntaa ja vaikeuttavat harrastuksiin osallistumista.
• Kysytään, miten kaupunki aikoo kehittää joukkoliikennettä ja turvata lasten turvalliset koulumatkat.

VASTAUS:

Seinäjoen kaupungin joukkoliikenne palvelee kuntalaisten lisäksi erittäin joustavasti peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita. Kantakaupungin alueella paikallisliikenne kuljettaa satoja oppilaita päivittäin. Alakylän koulun väistöjärjestelyyn liittyen rakennettiin yhteistyössä operaattorin kanssa väistöjärjestelyjä mahdollisimman hyvin palvelevia uusia ratkaisuja, joilla oppilaat pääsevät turvallisesti väistötilan viereen.

Kantakaupungin ulkopuolella joukkoliikenteen reitit kattavat nykyisellään hyvin Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron alueet tarjoten oppilaiden lisäksi myös alueen asukkaille joustavan liikennöintimahdollisuuden keskustaan. Sekä paikallisliikennettä ja että joukkoliikennettä maaseutumaisilla alueilla kehitetään jatkuvasti mahdollisuuksien puitteissa ja pyritään varmistamaan taloudelliset ja toimivat joukkoliikennepalvelut koko kaupungin alueella. Oppilaiden koulumatkojen turvallisuuteen on olemassa arviointijärjestelmät, joita Seinäjoen kaupunki hyödyntää päätöksiä tehtäessä.

Valtuustoryhmien edustajille Lapsiystävällinen kunta tarkoittaa, että lasten ja nuorten hyvinvointi, oikeudet ja arjen sujuvuus ovat päätöksenteon lähtökohtana kaikilla toimialoilla. Se on pysyvä tapa johtaa ja kehittää kuntaa pitkällä aikavälillä.

Keskeistä on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut, erityisesti varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus. Sivistyspalveluja pidetään kunnan tärkeimpänä voimavarana ja vetovoimatekijänä. Vaikka lapsimäärän väheneminen edellyttää kouluverkon tarkastelua, tavoitteena on kohtuulliset luokkakoot, palvelujen saavutettavuus eri alueilla sekä riittävä oppimisen ja erityisen tuen saatavuus. Tarvittaessa rakenteellisia ratkaisuja tehdään palvelujen tasalaatuisuuden turvaamiseksi.

Lapsiystävällisyys ulottuu koko perheisiin. Kunta tukee perheiden tasa-arvoista kohtelua, arjen toimivuutta ja jaksamista huolehtimalla päivähoitopaikkojen riittävyydestä, palvelujen ennakoitavuudesta ja joustavuudesta muuttuvissa elämäntilanteissa.

Oleellisia ovat myös hyvinvointia tukevat vapaa-aikapalvelut ja turvallinen elinympäristö. Toimivat liikunta-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet sekä terveelliset ja turvalliset kasvu- ja oppimisympäristöt vahvistavat lasten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Lapsiystävällinen kunta tekee lapsivaikutusten arvioinnista pysyvän osan päätöksentekoa. Merkittävissä päätöksissä arvioidaan järjestelmällisesti niiden vaikutukset lasten arkeen, turvallisuuteen, oppimiseen, harrastuksiin ja perheiden tilanteeseen, ja näitä vaikutuksia pidetään näkyvänä päätöksenteon kriteerinä.

Lasten ja nuorten osallisuus on olennainen osa lapsiystävällisyyttä. Nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan, ja lapsia ja nuoria kuullaan kouluissa, harrastuksissa sekä matalan kynnyksen ja myös digitaalisten keinojen avulla.

Lisäksi lapsiystävällisyys perustuu taloudelliseen kestävyyteen. Vastuullinen taloudenpito turvaa laadukkaat palvelut myös tuleville sukupolville ja vahvistaa kunnan vetovoimaa. Lapsiystävällisyys ja kestävä talous nähdään toisiaan tukevina tavoitteina.

Yhteenvetona valtuutetut nostivat esiin, että Lapsiystävällinen kunta on lapsen oikeuksiin perustuva, perheiden arkea tukeva, yhdenvertainen, hyvinvointiin ja laadukkaisiin palveluihin panostava sekä tulevaisuuteen katsova. Se näkyy arjen päätöksenteossa, ei vain strategioissa tai tunnustuksissa.