Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kuntien keskeinen tehtävä. Kuntien on seurattava niin asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin kuin kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin. Seinäjoella on tänä vuonna ensimmäisen kerran eriytetty hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma toisistaan. Hyvinvointikertomus 2017-2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2021. Siinä katsotaan menneeseen ja todetaan tilanne valtuustokauden päätteeksi. Tilaa hyvinvoinnille – hyvinvointisuunnitelma 2021-2025 asettaa tavoitteet Seinäjoen kaupungin asukkaiden hyvinvoinnille tuleville vuosille. Näitä tavoitteita seurataan vuosittain hyvinvointiraportissa.
Hyvinvointisuunnitelma on valmisteltu yhdessä kaupungin eri toimialojen kanssa. Seinäjoella hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustuu Health in All Policies -toimintaperiaatteeseen, mikä tarkoittaa, että hyvinvointia ja terveyttä edistetään kaikilla kaupungin toimialoilla. Valmistelussa kuultiin myös järjestöjä, jotka tekevät kaupungissa tärkeää työtä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Hyvinvointisuunnitelmassa on kolme isoa tavoitetta: kaikille mahdollisuus osallisuuteen; hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ja palvelut; sekä hyvät arkiympäristöt. Tämä jako pohjautuu Valtioneuvoston Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen periaatepäätökseen. Näiden isojen tavoitteiden alle on luotu alatavoitteita, jotka jäsentävät toimenpiteitä.
Pandemian aikana olemme ajautuneet kauemmas toisistamme ja osa on hävinnyt palveluiden tavoittamattomiin. Siksi isossa osassa suunnitelman toimenpiteissä on osallisuuden mahdollistaminen ja yksinäisyyden vähentäminen. Toimenpiteisiin on valikoitu toimia, jotka ovat olennaisia, joita halutaan kehittää ja joita pystytään seuraamaan. Tavoitteet ovat erikokoisia; osa koskee kokonaisia erillisohjelmia, kun taas osa pureutuu hyvinkin pieniin yksityiskohtiin. Mahdollisuus tähän on kuitenkin haluttu suunnitelmaan jättää, koska kaikilla toimilla on merkitystä. On myös paljon hyviä, jo toteutuvia ja hyväksi havaittuja toimia, jotka ovat jääneet suunnitelman ulkopuolelle. Koska toimintaa on paljon, on jouduttu tekemään valintoja sen suhteen, mitä otetaan mukaan.
Tavoitteiden toteutumisen seurantaan on valittu erilaisia mittareita, sekä valtakunnallisia, että omia. Näitä seurataan vuosittain hyvinvointiraportissa niiltä osin, kun tietoja vuosittain saadaan. Jokaisen alatavoitteen alle on koottu mittareita, joita seurataan kyseisen tavoitteen kohdalla. Suunnitelmaan on kirjattu lähtöarvot, joita on tavoite parantaa. Lähtöarvoiksi suunnitelmaan on otettu vuoden 2020 arvot. Etenkin omien tilastojen osalta lukuja ei välttämättä vielä ole saatavilla, mikä on kirjattu suunnitelmaan. Valtakunnallisista tilastoista tärkeimpiä ovat Kouluterveyskysely ja TEA-viisari. Kaikki suunnitelmassa käytetyt valtakunnalliset mittarit ja tiedot ovat saatavilla THL:n Sotkanetistä, jonne on koottu tietoa useista eri lähteistä (www.sotkanet.fi).
Mittareissa on mukana myös tulosindikaattorit HYTE-kertoimesta, joka on kannustin kunnille tehdä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä myös hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. HYTE-kertoimen arvot vaikuttavat jatkossa kunnille maksettavan valtionosuuden määrään.
Hyvinvointisuunnitelma on yksi työväline asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Jotta voimme tehdä oikeita päätöksiä, tarvitsemme tietoa päätösten tueksi. Hyvinvointisuunnitelman mittareilla ja seurannalla saamme tietoa, jota pystymme hyödyntämään, ja sitten tekemään toimintaamme tarvittavia muutoksia.
Lisätietoja: Henna Rantasaari, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori vs., Seinäjoen kaupunki, henna.rantasaari@seinajoki.fi, 050 354 9311