Seinäjoen kaupungin talous käännettiin viime vuonna merkittävästi parempaan suuntaan. Tilikauden tulos on ylijäämäinen 13,2 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonsernissa 22,3 miljoonaa euroa.
– Hyvä tulos kertoo koko organisaation onnistumisesta historiallisena koronavuonna, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
Emokaupungin vuosikate on kahden negatiivisen tulosvuoden (2018–2019) jälkeen vahvistunut toistasataa prosenttia ja on 38,1 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi vuonna 2020 kokonaan poistot ja nettoinvestoinnit. Myös konsernin vuosikate vahvistui ja on nyt 85,6 miljoonaa euroa.
Vuoden 2020 lopussa kaupungin taseessa on kumulatiivista ylijäämää 26,7 miljoonaa euroa (v. 2019: +13,5 milj. €) ja kaupunkikonsernilla 115,7 miljoonaa euroa (v. 2019: +93,1 milj. €). Taseen ylijäämä kertoo kaupungin talouden kestävyydestä ja pidemmän ajan tuloksentekokyvystä.
– Hyvän tuloksen myötä myös lainamäärä / asukas kääntyi laskuun sekä emokaupungissa että kaupunkikonsernissa. Näin on ensi kertaa kymmeneen vuoteen. Olemme oikealla tiellä kohti talouden tasapainoa, sanoo rahoitusjohtaja Mika Itänen.
Kestävä taso menoissa on enintään 2 prosentin kasvu, ja sen puitteissa pysyttiin. Jokainen prosenttiyksikkö merkitsee Seinäjoen taloudessa noin 5 miljoonaa euroa.
Kaupungin omat noin 10 miljoonan euron tasapainottamistoimet ovat merkittäviä. Koko kaupungin menokehityksen kasvu asettui vuonna 2020 yli 4 prosenttiyksikköä alemmalle tasolle kuin edellisvuoden tilinpäätöksessä. Kun huomioidaan sairaanhoitopiirin kulujen vähenemä, kustannukset ja toimintakate kasvoivat alle 1 prosentin.
– Samalla kun taloutta tasapainotetaan, huolehditaan hyvistä palveluista ja vahvistetaan kaupungin pito- ja vetovoimaa. Hyvästä tuloksesta huolimatta myös uudistamistarve on olemassa. Kun näin jatketaan, kasvukaupungin talous ja tekeminen ovat kestävällä pohjalla, Kiiskilä toteaa.
EK:n Kuntaranking-tutkimuksen mukaan Seinäjoki on viidettä kertaa peräkkäin Suomen vetovoimaisin kaupunki yritystoiminnalle. Seinäjoen työttömyys oli suurten kaupunkien pienintä vaikkakin korkeampaa kuin edellisenä vuonna. Seinäjoen asukasluku on nyt 64 154 (+0,6 %).
Koronapandemia on vaikuttanut poikkeuksellisen laajasti koko yhteiskuntaan. Elvyttäessään valtio velkaantuu vuosina 2020–2021 noin 30 miljardia euroa, ja kestävyysvaje on yli 5 miljardia euroa. Koska tulevien vuosien sopeutusvaiheesta voi tulla ankara, kunnan omilla toimilla on erityinen merkitys. Talouden epävarmuus on yhä olemassa, vaikka maltillista kasvua yleisesti ennustetaankin. Koronatyössä onnistuminen vaikuttaa terveyden lisäksi myös talouteen.
Valtion tukitoimet olivat tärkeitä oman tasapainottamistyön rinnalla. Seinäjoen kaupungin saamat valtionosuudet (15,8 milj. euron koronatuki + harkinnanvarainen valtionosuuskorotus 2,8 milj. euroa) kattoivat yli kolme neljäsosaa kaupungin yli 20 miljoonan euron koronatappioista. Sen myötä päästiin pahimman koronakuopan yli.
Investoinnit
Kasvava kaupunki investoi merkittävästi myös vuonna 2020. Nettoinvestoinnit olivat kaupunkikonsernissa 81 miljoonaa euroa.
Keskeisimmät investoinnit kohdistuvat talon- ja kadunrakentamiseen. Isoimpina investointeina olivat kansalaisopiston uudet tilat, Kauppajoupin eritasoliittymä, kadut Kauppajouppiin ja teollisuusalue Rovekseen, Kertunlaakson uusi koulu sekä asuinalueiden laajennukset Karhuvuoreen, Pajuluomaan ja Niemistöön. Seinäjoen Energia investoi yhä enemmän uusiutuvaan energiatuotantoon.
Seinäjoen kaupunkistrategian tavoitteena korostuu tahto kehittyä yhtenä Suomen kasvukeskuksista.
– Kasvun perustana on asukkaiden ja yritysten luottamus rakentaa omaa tulevaisuuttaan Seinäjoelle. Visiona on olla tekemisen ja onnistumisen kaupunki, Kiiskilä sanoo.
Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen 29.3. Valtuustoon asia etenee 31.5.
Lisätiedot:
kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä, 050 340 3401
rahoitusjohtaja Mika Itänen, 040 566 1245