Lajittelu ja säästöt onnistuvat, jos resurssit olemassa
Yllätyksetön, mutta toisaalta tuloksillaan herätteleväkin, on kuluvan vuoden keväällä valmistunut AMK-opinnäytetyö kestävästä kehityksestä Seinäjoen kaupungissa. Opinnäytetyön valmiiksi saaminen merkitsi sen tehneelle seinäjokelaiselle Katja Syrjälälle uutta nimikettä ympäristösuunnittelija AMK.
-Mennyt neljä vuotta oli mielenkiintoista aikaa, koska sain opiskella töiden ohella uutta asiaa ja tehdä uusia, erilaisia asioita. Olin muun muassa kesätöissä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelussa vuonna 2018. Opiskeluiden ja töiden ohessa hoituivat lapsiperheen normaalit arkirutiinit.
-Halusin vain lähteä opiskelemaan uutta ja kehittää itseäni lisää. Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat olleet jo vuosia kiinnostuksen kohteitani. Koulutusohjelma on erittäin laaja kokonaisuus kaikesta ympäristöasioihin liittyvästä, jossa kestävä kehitys on erityisesti huomioitu. Valitsin Hämeen ammattikorkeakoulun oppilaitokseksi juuri siksi. Toinen hyvä asia oli, että HAMKin opiskelu suoritettiin täysin etänä.
Kestävä kehitys -kyselyn sisällöstä kysyttäessä hän painottaa sen helppoutta osallistujalle ja sitä, että opinnäytetyön ohella toteutettu kysely oli suunnattu vain Seinäjoen kaupungin henkilökunnalle. Siinä keskityttiin ja paneuduttiin yksinkertaisiin asioihin.
-Toki aiheesta voisi tehdä monimutkaisemman ja vaativamman, mutta tämä henkilöstölle suunnattu kysely haluttiin pitää selkeänä, jotta se herättelisi ajattelemaan kyselyyn vastanneen omia käytäntöjä ja tapoja toimia. Kokonaisuus oli harkittu ja päätetty pitää helppona. Näin vastaaminen ei noussut korkeaksi kynnykseksi.
Opinnäytetyön ”selkärankaa” varten materiaalia Syrjälä keräsi nettisivuilta, kokouspöytäkirjoista ja haastatteluista. Haastateltaviksi valikoituivat muutamien eri toimiala– ja tulosalueen johtajien lisäksi myös kaupunginjohtaja.
Oma auto se olla pitää
Taustatietojen jälkeen henkilöstökyselyssä haluttiin tietää muun muassa osallistujan normaalin päivän kulkua, työmatkasta kotiinpaluuseen, työpaikalla tehtyjä valintoja, säästötoimia, työtapoja ja lajittelua koskevia seikkoja. Vastauksissa oli kertomuksia valinnoista ja käytännöistä myös kotona, lajittelusta ja muista arkipäivän rutiineista. Suurin osa, 70 % prosenttia vastaajista oli vannoutuneita oman auton käyttäjiä työmatkalla ”koska työni on liikkuvaa, kuljetan lapsia päivähoitoon, palaverit venyvät, julkisilla en ennätä tai aikataulut eivät sovi”.
Pyöräilijöitä työmatkalaisista vastaajista oli 18 %, joukkoliikenteen käyttäjiä 2 %. Murto-osa käveli tai kulki kimppakyydillä.
Hankintatehtäviin osallistuneita pyydettiin kertomaan niistä vaiheista ja ohjeista, joita tehtävissä noudatettiin. Yksinkertaisimmillaan kyselyssä oli tila omalle vapaalle sanalle kertoa taukotilojen lajittelun järjestelyistä; onko kullekin jaokkeelle oma astiansa. Konkreettisesti tämä merkitsee, onko työpaikalla järjestetty poltettavat- ja biojätteet, muovinkeräys tai metallijätteen kerääminen kullekin omaan astiaansa vai onko lajittelumahdollisuutta laisinkaan.
Yllättäväkin esille tullut seikka lajittelusta oli juuri resurssipula. ”Kestävään kehitykseen ei saisi kaupungin resursseja käyttää” kuului eräs vapaan sanan vastaus.
-Suht pienellä rahalla näitä vapaassa sanassa esille tulleita ideoita voitaisiin toteuttaa. Se toisi mielekkyyttä työyhteisöön; hei, me saatiin se, mitä toivottiin, konkretisoi Syrjälä.
Hän painottaa, kuinka hienoa on, kun ympäristöasioiden mielekkyys ymmärretään ja kuinka tietoisuuden avulla osataan myös vaatia.
-Pienillä askeleilla ja muutoksilla saadaan konkretiaa aikaan, pohtii Syrjälä. Toivottavaa olisi, että kyselyn herättelevä ote aiheuttaisi mielessä muutosta, vaikka vain ihan pieniä askeleita kohti kestävää kehitystä.
Kestävää kehitystä ei tunnisteta
Kestävän kehityksen olemassaolosta kysyttäessä vastauksissa oli kaksijakoisuutta. 34% ei ollut sitä huomannut kaupungin toimissa, 44% vastanneista ei osannut edes sanoa, onko sitä vai eikö sitä ole ja 22% tunnisti kestävän kehityksen olemassaolon kaupungissa. Tunnistaneet luettelivat esimerkkeinä katuvalojen sammumisen tiettyinä aikoina, hankintojen pysähtymisen sekä paperittomaan toimistoon tähtäävän ja mahdollisimman vähällä tulostamisella pärjäämisen.
Koulujen olosuhteista vastauksissa luonnollisestikin oli paljon materiaalia, tulihan suurin osa henkilöstökyselyn vastauksista juuri sivistyksen ja hyvinvoinnin sektorilta.
Koulujen tuuletus loma-aikoina ja viikonloppuisin oli vähentynyt. Valaistuksessa ollaan siirrytty led-aikaan. Henkilöstökyselyn vapaan sanan laatikossa oli useita kommentteja, joiden mukaan hävikkiruuan jakelukanavia tai hävikkiruuan myymistä henkilöstölle tulisi kehittää. Restonomitaustaisen Syrjälän mukaan asia tulisi ehdottomasti selvittää ja ottaa mallia vaikkapa muiden kuntien ruokahuollosta, joissa asia on jo kunnossa.
Korona auttoi digiloikassa
Maaliskuussa täydellä teholla päälle rysähtänyt korona tehosti ja vauhditti monen kaupungin sähköisen palvelun käyttöastetta.
Seinäjoen kestävän kehityksen kyselyssään Katja Syrjälä oli aiemmin vuodenvaihteessa sivunnut juuri tätä seikkaa.
-Vastauksena tuli tuolloin ennen koronaa tulos, jonka mukaan 9% hyödynsi etäyhteyksiä ja videoneuvotteluja palavereissaan. Korona siis edesauttoi valtavaa digiloikkaa, muotoilee Syrjälä nykytilanteen.
Tätä tutkittiin
- kestävä kehitys Seinäjoella
- materiaali opinnäytetyöhön nettisivuilta, kokouspöytäkirjoista, haastatteluista
- haastateltavat opinnäytetyöhön Katja Syrjälä valikoi yhdessä ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskolan sekä ympäristönsuojelutarkastajien Jukka Järvinen, Aili Sorjanen ja Miia-Eveliina Lae kanssa.
- haastatellut opinnäytetyötä varten kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, hallintojohtaja Jari Jokinen, hankintajohtaja Mikko Tanhuamäki, kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa, varhaiskasvatusjohtaja Aija-Marita Näsänen, kehitysinsinööri Tero Rintakallio, ruokapalvelujohtaja Elli Åback ja perusopetusjohtaja Jari Jaskari.
- yhtenä kokonaisuutena Katja Syrjälän opinnäytetyön oheen tutkittu kyselyn avulla ympäristöasenteita kaupungin henkilökunnalta, jolla on työn puolesta kaupungin sähköpostiosoite, kaikkiaan 5200 henkilöä eri toimialoilta
- kysely avoin netissä 2019 marraskuun lopusta joulukuun alkuun
- vastauksia annettiin 846, vastausprosentti 16%. Tulosta voidaan pitää otantaan nähden luotettavana
- eniten vastaajia 51-64 vuotiaissa, vastaajista valtaosa naisia, 81 %. Suurin osa vastanneista työskentelee sivistys- ja hyvinvointisektorilla, seuraavaksi eniten kysely kiinnosti sote-sektorin toimijoita, pronssisijalle sinnitteli kaupunkiympäristön henkilöstö
Mitä kestävä kehitys on?
Wikipedian mukaan kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisellä sukupolvella on.
KK on tutkittu vuodesta 1987 alkaen. KK on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) hanke ja se ulottuu nykyisenlaisina aina vuoteen 2030 saakka. Tunnetaan myös nimellä Agenda 2030.
KK=Kestävä kehitys
Teksti ja kuva
Tiina Rantahalvari, kaupunkiympäristön toimiala