”Kun äiti sairasti, isä murskasi kesäiltaisin balsaminkukkia, levitti ne hänen kynsilleen, kietoi kynnet muoviin ja sitoi ne narulla. Äiti oli pyytänyt sitä.”
Eteläkorealaisen Kyung-sook Shinin Jään luoksesi -romaani ilmestyi koreaksi vuonna 2010, Taru Salmisen kaunis suomennos vuonna 2017. Romaanissa liikutaan muistoissa. Kirjan päähenkilö Jeong Yun saa puhelun nuoruuden rakkaaltaan, Myeong-seolta. Yun saa tietää, että heidän entinen kirjallisuuden professorinsa tekee kuolemaa. Yun muistelee opiskeluvuosiaan, ystäviään, vallankumousta elävää Etelä-Koreaa ja äitiään. Takaisin kaupunkiin isänsä luota maalta muuttanut Yun alkaa kävellä kaupungissa tutkien sen loputtomia kujia ja etsien samalla ehkä jotain pysyvää.
Ennen kaikkea kirja käsittelee mielestäni ystävyyttä ja sen herkkyyttä. Päähenkilö Yun todistaa miten hänen tärkeä lapsuudenystävänsä, Dan, pääsee irti pelostaan. Yunin, Myeong-seon ja Mirun elämät kietoutuvat yhteen, kun he istuvat samassa luentosalissa professorin luennolla. Myeong-seo, Miru ja Yun viettävät tiiviisti aikaa kolmistaan. Mirulla on salaisuus, päämäärä, josta Myeong-seo varoittaa Yunia.
Kaupunki nimeltä Peyton Place
Kaupunki nimeltä Peyton Place on Grace Metaliousin kirja vuodelta 1956. Se joutui aikoinaan sensuurin kohteeksi ja herätti runsaasti kohua. Liisa Jalovaaran suomennos ilmestyi vuonna 1958. Nuoren naisen kirjoittama romaani kertoo hyveellisen, tavallisen pikkukaupungin ihmisistä ja heidän elämästään. Pysähtyneen, hiljaisen amerikkalaisen kaupungin pinnan alla piilee väkivaltaa, himoa, ahneutta ja paheita, jotka päivänvaloon purkautuessaan järkyttävät kaupunkilaisia syvästi.
Peyton Placessa on monia asukkaita, toiset onnistujia ja toiset epäonnistujia. Kirjassa on valtavasti hahmoja, mutta tärkeimmät heistä ovat Allison MacKenzie, Selena Cross ja Constance MacKenzie. Kirjan tapahtumien alussa Allison ja Selena ovat lapsia. Allison on herkkä, ja häntä kiinnostavat enemmän lukeminen ja hiljainen kukkaniitty kuin pojat ja vaalean ruusun värinen huulipuna. Selena huolehtii pikkuveljestään ja äidistään, jolla on mielenterveyden ongelmia. Crossin perhe asuu köyhissä olosuhteissa, ja Selenan isä on alkoholisti. Allisonin äiti, Constance, omistaa vaatekaupan Peyton Placessa. Hänellä on salaisuus, jota ei edes Allison tiedä. Kaupunkia ravisuttavat tapahtumat johtavat lopulta murhaoikeudenkäyntiin.
Kirjasta tehtiin elokuva Peyton Place – Vihan tyyssija vuonna 1957. Sen ohjasi Mark Robson. Televisiosarjaa Peyton Place (suom. Pikkukaupungissa tapahtuu) esitettiin vuosina 1964–1969. Peyton Place on innoittanut monia saippuaoopperoita, ja se on myös antanut inspiraatiota 1990-luvun Twin Peaks -kulttiklassikolle. Nuorena menehtynyt Grace Metalious ehti kirjoittaa vielä jatko-osankin bestselleriksi yltäneelle esikoisteokselleen.
Paluu Peyton Placeen
Uuden Englannin pikkukaupungin ihmisten tarina jatkuu Anna Salon suomentamassa, vuonna 1969 ilmestyneessä Paluu Peyton Placeen -romaanissa. Englanniksi kirja ilmestyi jo kymmenen vuotta aiemmin.
Nyt Allison MacKenzie ja Selena Cross ovat kasvaneet jo nuoriksi aikuisiksi. Allisonin pitkäaikainen haave tulla kirjailijaksi etenee hänen saatuaan kustantajan kirjalleen Samuelin linna. Allison vedetään mukaan New Yorkin ja Los Angelesin rikkaiden ja kuuluisien joukkoon. Allison rakastuu, särkee sydämensä ja rakastuu uudelleen. Peyton Placen asukkaissa Allisonin kirja herättää kuohuntaa.
Selena asuu edelleen Peyton Placessa veljensä kanssa vanhojen muistojensa kiduttamana. Erityisesti Selenan tarina surettaa minua, ja haluan, että hän löytäisi onnen ja rauhan. Allisonin äiti Constance MacKenzie on viimein päässyt sinuiksi menneisyytensä kanssa, ja hän elelee Peyton Placessa miehensä kanssa. Allison vierailee heidän luonaan säännöllisesti, ja nämä kolme tuntuvat aidosti välittävän toisistaan, mistä tulee lämmin olo.
Jatko-osa kannattaa lukea, jos haluaa, samoin kuin minä, viettää ajatuksissaan vielä lisää aikaa kirjan hahmojen kanssa. Kaupunki nimeltä Peyton Place ja Paluu Peyton Placeen ovat yhdessä vaikuttava lukukokemus. On kiinnostavaa lukea aikanaan kiellettyä kirjaa melkein 70 vuotta myöhemmin. Tarina vei täysin mukanaan, ja pitkään tunsin olevani tunkkaisessa Uuden Englannin ennakkoluuloisessa kyläpahasessa, jonka kolmen naisen tarinat kuitenkin koskettivat syvästi. Meni hetki, ennen kuin pystyin siirtymään pois Peyton Placen mielikuvista, ja siinä on kirjallisuuden taika.
Laura Syrjämäki