Vuonna 1962 ilmestynyt amerikkalaisen Ken Keseyn esikoisromaani on yksi tunnetuimpia oman aikansa klassikkoja. Suomessa kirjan käännöstä jouduttiin kuitenkin odottamaan aina vuoteen 1974 saakka, jolloin Risto Lehmusoksa vihdoin suomensi teoksen. Vain vuotta myöhemmin kirjan pohjalta tehtiin elokuva, joka on varmasti vähintäänkin yhtä tunnettu kuin alkuperäinen teos.
Keseyn romaanin tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen amerikkalaiseen mielisairaalaan, jonka potilaita yhdistää tietty alistuneisuus. Heitä kohdellaan kaltoin, mutta he eivät nouse vastarintaan, eivätkä edes terveimmät potilaat usko pääsevänsä sairaalasta koskaan pois. Kaltoinkohtelun arkkitehti on neiti Ratched, jota potilaat kutsuvat nimellä Iso Hoitaja. Tämä manipuloiva ja julma hoitaja hallitsee sairaalassa diktaattorin tavoin.
Ratched joutuu kuitenkin vastatusten hyvin erilaisen potilaan kanssa, kun eräänä päivänä osastolle saapuu uusi tulokas nimeltään Randle McMurphy. Aivan eri puusta veistetty irlantilaisamerikkalainen McMurphy kyseenalaistaa julkisesti sairaalan toimintatapoja. Hän ei suostu alistumaan Ison Hoitajan edessä. Hoitajan ja potilaan välille syntyy nopeasti tahtojen taistelu, kun vallankumouksellinen McMurphy yrittää horjuttaa Ison Hoitajan auktoriteettia. Ratched puolestaan yrittää säilyttää kasvonsa ja uskottavuutensa potilaitten keskuudessa.
Lukija seuraa näitä tapahtumia amerikkalaisen alkuperäisväestön edustajan, päällikkö Bromdenin silmin. Hän toimii tarinan kertojana. Bromden on skitsofreniasta kärsivä Korean sodan veteraani. Hänen sairautensa yhdistettynä vahvaan lääkitykseen aiheuttaa hänelle ajoittain voimakkaita psykedeelisiä näkyjä, joiden myötä tekstiin syntyy surrealistisia sävyjä.
Yksi lensi yli käenpesän on ajatuksia herättävä teos, jota voin suositella jokaiselle luettavaksi vielä nykyäänkin, yli 60 vuotta sen ilmestymisen jälkeen.
Matti Orrenmaa