Vinkeissä rujoja runoja, sarjakuvia tyttöydestä ja valokuvia poikkeustilasta

Loppuvuoden 2021 vinkkipiirissä innostettiin lukemaan mm. seuraavat kirjat:

Till Lindemann: 100 runoa, 2020 & Hiljaiset yöt, 2021

Jos saksalainen industrial metalin suuruus Rammstein on sinulle tuttu, saatat jo aavistaa, millaista tekstiä bändin laulajan ja sanoittajan, Till Lindemannin, runokokoelmat sisältävät. Ei toki haittaa, jos bändi ei ole sinulle entuudestaan tuttu. Mainittakoon kuitenkin: ei heikkohermoisille. Varaudu itseinhoon, kuolemaan, pahuuteen, heikkouteen, kipuun, pelkoon ja yksinäisyyteen. Sellaiseen rumuuteen ja kuvottavuuteen, josta saattaa erittäin helposti muodostua tukala ja epämukava olo. Kaikkien näiden puistattavien tasojen keskellä lukija löytää rakkautta, luontoa, eläimiä ja kielen. Pääpainona 100 runossa ovat minkään riittämättömyys ja himo. Hiljaisissa öissä tunteet ovat pinnalla ja purkautuvat valtoimenaan.

Till Lindemann kirjoitti ensimmäisen runonsa Pähkinänsärkijän 9-vuotiaana. Se on mukana teoksessa Hiljaiset yöt. Vaikka 100 runoa suomennettiin ensin, on Hiljaiset yöt Lindemannin ensimmäinen runokokoelma, ja alkuperäinen teos ilmestyi jo vuonna 2013. Molemmat kirjat on taitettu siten, että aukeaman vasemmalta sivulta löytyy alkuperäinen saksankielinen runo ja oikealta suomennettu versio. Runojen pituus vaihtelee muutamasta sanasta useaan sivuun. Pisimmistä runoista jotkut vaikuttavat olevan enemmänkin novelleja, esimerkiksi erittäin kuvottava Käymälä, joka sisältyy teokseen 100 runoa.

Kirjan toimittaja Alexander Gorkowin sanoin; ”Rammstein on sellainen poppoo, joka ei koputtele vaan potkaisee oven sisään.” Lausahdus kuvaa hyvin myös Lindemannin runoja. Runot on suomentanut imatralainen kääntäjä ja yhtyeen suuri fani Jonna Heynke. Hänen intohimonsa saksan kieltä kohtaan toi runojen suomennoksille syvyyttä ja perspektiiviä. Heynke osaa nostaa esiin saksan kieleen piiloutuvat sanaleikit. Suomennokset ovat omia versioitaan alkuperäisistä, koska suoraan käännettynä ne tuskin toimisivat. Runokokoelmien kuvitukset ovat syntyneet Till Lindemannin hyvän ystävän Matthias Matthiesin kynästä. Ne muistuttavat entisaikojen luolapiirustuksia eikä niihin voi olla kiinnittämättä huomiota. Suosittelen runoteoksia mustan huumorin ja inhorealismin ystäville.

Tarkista teosten saatavuus Eepos-verkkokirjastosta

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä, 2021

Mistä tunnistaa Tympeät tytöt? He ovat värikkäitä, hymyttömiä ja kantaaottavia. Heidät on voinut tavata ensimmäisen kerran Instagramissa nimimerkillä tympeattytot. Riina Tanskanen on kirjoittaja, kuvataiteilija ja yhteiskunnallinen ajattelija. Instagramissa Tympeät tytöt on Suomen seuratuimpia taidetilejä. Kirjasta nauttiakseen ei Instagram-ilmiön tarvitse olla entuudestaan tuttu.

Tanskasen ensimmäinen sarjakuva-albumi Tympeät tytöt: Aikuistumisriittejä sisältää yhdeksän kertomusta, jotka kuvaavat naiseksi kasvamista, kilttejä tyttöjä, väkivallan pelkoa, sisäistettyä naisvihaa, girl powerin varjopuolia, miesneroja, patriarkaattia, kotitöitä ja kehojen kontrollointia. Havainnot koostuvat mm. historiasta, elämäntarinoista ja kamalista treffeistä. Tympeät tytöt käyvät yhteiskunnan rakenteita käsittelevää vuoropuhelua muiden Tanskasen luomien hahmojen kanssa, joita ovat mm. Tolkun ihminen, Patriarkaatti ja Pimppienkeli. Värikäs sarjakuva-albumi murtaa olettamukset tyttöydestä, ja siitä, millaisia tyttöjen kuuluu olla. Teos ei etsi syyllisiä, vaan osoittaa, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös tytöissä.

Kuvitustaiteen ystävän on helppo ihastua Tanskasen Tympeiden tyttöjen herkulliseen värimaailmaan. Kirjan haluaa ahmia jo sen hempeän visuaalisuuden vuoksi. Teoksessa käsiteltävät aiheet saattavat olla todella raskaita ja ahdistavia. Asiapitoisen tykityksen vuoksi lukijalle on hyväksi, että kirja on jaettu useaan eri kertomukseen. Lukija voi edetä kertomus kerrallaan, eikä teosta tarvitse lukea yhdeltä istumalta. Näin asiapitoisen tekstin tueksi tarvitaan lähteitä, vaikka sarjakuva ei tieteellinen artikkeli olekaan. Lähteitä (mm. Tilastokeskus, STM, THL) löytyy jopa neljä sivullista kirjan lopusta. Mitä pienempää teksti on, sitä vaikeampaa siitä on välillä saada selvää. Tämä voi hieman jarrutella lukemista. Kertomukset ovat samaistuttavia siksi, että ne ovat totta. Suosittelen sarjakuvaa nuorille miehille, koska se käsittelee loistavasti arvomaailmojen muodostumista sekä yhteiskunnassamme eläviä rakenteita, jotka vaikuttavat tyttöjen ja naisten jokapäiväiseen elämään.

Tarkista teoksen saatavuus Eepos-verkkokirjstosta

Tekstissä käsitellyt kirjat pystyssä vierekkäin pöydällä.

Hanna Weselius: Poikkeustila 2020: Kaikki, aivan kaikki on peruuttamattomasti muuttunut (2021)

Tätä kirjaa oli tekemässä kymmeniä ja kymmeniä tekijöitä, sillä se syntyi samannimisen hankkeen eli Poikkeustila 2020:n pohjalta. Dokumentaarinen hanke käynnistyi 18.3.2020 eli samana päivänä kuin Suomessa astui voimaan valmiuslaki. Hankkeeseen kutsuttiin yli 160 valokuvaajaa ympäri Suomen, ja heidän tehtävänään oli dokumentoida valokuvin omaansa ja lähipiirinsä arkea ja elämää poikkeusoloissa. Elinpiirit kutistuivat valokuvattujen ihmisten koteihin ja ihan lähiympäristöön. Projektin oli määrä kestää valmiuslain voimassaolon alkamisesta sen raukeamiseen. Hankkeen alullepanija on dokumentaarisen valokuvan asiantuntija, valokuvaaja ja kustantaja Hannamari Shakya. Päiväkirjamerkinnät ovat puolestaan Hanna Weseliuksen käsialaa. Hän on kirjailija, kuvataiteilija ja yliopistonlehtori.

Kirja tuntuu henkilökohtaiselta päiväkirjalta ja kotialbumilta. Valokuvissa ei ole kaunisteltu mitään, vaan arki on kuvattu sellaisena kuin se oli, ja arkeahan on niin monta erilaista kuin on ihmistäkin. Kuvat ovat moninaisia. On virkistävää nähdä niissä kaikennäköisiä ja -ikäisiä ihmisiä ja myös lemmikkejä. Kuvat tuntuvat yhtä aikaa samaistuttavilta ja kaukaisilta. Ehkä jollain tapaa hieman surrealistisilta. Jotain yhteistäkin voi kuvista löytää. Epäuskoa, odotusta sekä pysähtyneisyyttä. Osa kuvista on myös hauskoja ja saa hymyn huulille. Weseliuksen päiväkirjamerkinnät havainnoivat uutta, outoa arkea ja sen myötä syntyviä tunnetiloja. Suosittelen kirjaa dokumenteista, valokuvataiteesta ja arkirealismista pitävälle lukijalle.

Tarkista teoksen saatavuus Eepos-verkkokirjastosta