Seinäjoen kaupunginkirjaston lukuhaasteessa on tänä vuonna inspiroiduttu väreistä. Haastekohdat ovat johdattaneet tutustumaan esimerkiksi syksyn ruskaan, valkoisiin hankiin, siniveristen elämään, harmaaseen arkeen tai yön väreihin kirjallisuuden kautta. Ehkä muutama haastekohta vielä odottaa tyhjänä tai innostut nyt vasta aloittamaan. Vielä ehdit hyvin mukaan! Ottaessasi osaa lukuhaasteeseen tärkeintä on lukemisen ilo ja uusien lukukokemusten kartuttaminen – ei täydellinen suoritus. Ehkä näistä vinkeistä löydät vinkit viimeisiin puuttuviin tai ihan ensimmäisiin haastekohtiin.
Mieli mustana
Tomi Kontio: Koira nimeltään kissa hyvästelee ystävän, 2025.
Tomi Kontion Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän päättää hänen palkitun kuvakirjasarjansa koirasta, jonka nimi on Kissa. Sarjan aiemmissa osissa koira on tavannut yksinäisen vanhan miehen ja kissan. Kolmikon välillä on syntynyt tiivis ystävyys heidän eroavaisuuksistaan huolimatta. Tämä sarjan viimeinen kirja on lastenromaani, joka käsittelee lopullisia hyvästejä eli kuolemaa. Kirjan ihminen, Näätä nimeltään, ymmärtää loppunsa olevan lähellä ja hän haluaa saatella ystävänsä rakkaudella kohti viimeisiä hyvästejä. Tomi Kontio kuvaa hyvästejä ja surua niin, että myös aikuisen lukijan on pyyhittävä silmäkulmiaan. Surun keskellä on läsnä myös lohdutus, jonka eläinystävät Kissa ja Koira kohtaavat, kun tuntevat poismenneen ystävänsä läsnäolon. Kirjan kieli on tavattoman kaunista ja koskettavaa. Kontio voitti kirjallaan vuoden 2025 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian. Lämmin suositus myös aikuiselle lukijalle.
Puna-armeija, punakapina ja Punainen armeijakunta – vallankumousten, sotien ja terrorin värit
Jari Järvelän Raiteet vie lukijan aikamatkalle suomalaisen junaradan historiaan. Vuonna 1868 Keisari Nikolai II vaatimuksesta ryhdyttiin rakentamaan junarataa Riihimäen ja Pietarin välille nälkävuosien kurittaessa Suomea. Radan rakentumista ja sen myöhempiä vaiheita seurataan fiktiivisen Kuutamo-suvun neljän sukupolven kautta. Järvelän teos muodostuu kolmesta erillisestä osasta, jotka vievät lukijan kolmeen Suomen historian vaiheeseen.
Ensimmäinen osa keskittyy radan rakennusvaiheisiin. Nälkävuosien vuoksi perheensä menettäneet sisarukset Ilmar ja Amanda pestataan ruokapalkalla ratatöihin. Tapahtumat etenevät Amandan ja radan rakennuksesta raportoineen toimittaja Mattsonin kertomana. Toisessa osassa seikkaillaan sisällissodan melskeessä punaisten panssarijunan kyydissä Kouvolan ja Kotkan tienoilla vuonna 1918. Kertojana on Amandan lapsenlapsi Amalia, mumminsa kaltainen sitkeä taistelija, joka häärää panssarijunan konekivääriampujana. Kolmas osa sijoittuu toisen maailmansodan loppuvaiheisiin Aunuksen kannaksella. Amalian poika Voitto on päätynyt Muurmannin radan varrella sijaitsevan unohdetun pienen rautatieseisakkeen päälliköksi apunaan talvisodassa haavoittunut vanha Hesekiel. Järvelä keskittyy tarkastelemaan tapahtumia kunkin kertojan silmin ja kokoisesti tuoden kirjan henkilöt ja tapahtumat lähelle lukijaa.
Värikkäät sarjakuvat tai Mustaa surmaa, punatautia ja muita sairauksia
Tiitu Takalo: Memento mori, 2020.
Tamperelainen Tiitu Takalo on yksi nyky-Suomen juhlituimmista sarjakuvataiteilijoista. Hänet on palkittu Sarjakuva-Finlandialla sekä Puupäähattu-palkinnolla. Vuonna 2015 Takalon elämä oli katkolla. Hän heräsi yöllä raastavaan päänsärkyyn, jonka aiheuttajaksi paljastui laaja aivoverenvuoto.
Sarjakuva-albumissaan Memento mori Takalo kertoo avoimesti sairastumisestaan ja vaikeasta toipumisprosessistaan. Kerronta etenee koskettavasti taiten piirrettyjen kuvien ja tekstien avulla. Memento mori on vaikuttava sarjakuvakertomus, jossa Takalo päästää lukijan lähelle omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan sairastumisesta ja osoittaa kuvan voiman tarinankerronnan keinona.
Mustat lampaat ja muut sukulaiset
Sinikka ja Tiina Nopola: Siskossyndrooma : 60-luku kasvatti meidät, 2018.
Sinikka ja Tiina Nopolan Siskossyndrooma on hurmaava ja humoristinen nostalgiamatka 60-70-lukujen tunnelmiin ja kirjailijasisarusten elämään. Kirja etenee isosisko Sinikan ja pikkusisko Tiinan vuoropuheluna ja vuorokerrontana heidän muistellessaan lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Kirjaa elävöittää kuvat sukualbumeista, omista piirroksista ja heille merkityksellisistä ihmisistä ja tavaroista. Sinikka ja Tiina kertovat myös, miten heistä lopulta tuli kuuluisia kirjailijoita ja miten heidän elämänsä merkitykselliset ihmisen ja tapahtumat ovat päätyneet mm. Heinähattu ja Vilttitossu -kirjojen sivuille.
Valkoiset hanget
Inkeri Markkula: Maa joka ei koskaan sula, 2021.
Romaanin keskushenkilö on puoliksi saamelainen Unni, joka tekee väitöskirjaa jäätiköistä. Edellisellä tutkimusmatkallaan Baffininsaarella Pohjois-Kanadassa hän on kohdannut dramaattisissa merkeissä inuiittitaustaisen Jonin ja ihastunut. Heidän tiensä erkaantuivat, mutta muisto tapaamisesta jäi. Kun eteen tulee uusi mahdollisuus jatkaa tutkimusta, on Unnin lähdettävä; tutkimaan sekä jäätikköjä että kadonnutta Jonia.
Unnin ja Jonin kohtaamisen ja sen jättämän jäljen myötä romaanissa kietoutuvat tarinoiksi heidän perimänsä ja perhetaustansa. Romaanin kerronta liikkuu mielenkiintoisella tavalla ajassa ja tapahtumien aika ja kertojanäkökulma vaihtelee. Hypnoottinen tarina kaappaa lukijan mukaansa. Lopulta tarinan palaset yhdistyvät ja saavat pakahduttavan päätöksen. Kirjan teemoiksi voisi tiivistää pohdinnan ympäristönmuutoksesta, ihmisyydestä ja vähemmistöjen kohtelusta. Lukijan ajatusten herättely tehdään hienovaraisesti kaunokirjallisin keinoin.
Taiteen värit
Kati Tervo: Iltalaulaja, 2017.
Kati Tervon Iltalaulaja on kuin kirjallinen maalaus kesästä ja taiteesta. Kirjan avulla päästään matkaamaan taiteilija Ellen Thesleffin mukana kesään 1945 ja Ellenin suvun kesäpaikkaan Casa Biancaan Ruoveden Muroleella. Eletään sodan jälkeistä epävarmuuden kesää. Ensimmäistä kertaa yksin kesäänsä viettävä Ellen on palkannut avukseen naapurintytön Taimin. Kirja etenee Ellenin ja Taimin kesän tapahtumien ja ajatusten myötä.
Teemoiksi nousevat toisaalta taiteilijan ikääntyminen yhdessä kesäpaikan rapistumisen rinnalla, luopuminen entisestä sekä toisaalta nuoren Taimin haaveet tulevaisuudesta, ihastumisen aavistus ja kuuluisan taiteilijan ihailu. Tervo on kiinnostavalla tavalla sitonut yhteen tosiasioita Ellenin ja alueen historiasta – lukemalla selviää esimerkiksi miksi Muroleen kirkolla ei ole Ellenin maalaamaa alttaritaulua.
Punainen tupa ja perunamaa
Maria Turtschaninoff: Suomaa, 2022.
Kirjan tapahtumien keskiössä on keskipohjalainen Nevabackan tila. 1600-luvulla Nevabackaan saapuu ruotsalainen sotamies Rask, joka alkaa raivata korpeen maatilaa. Tiluksiin kuuluu laajalti metsää sekä suuri Haltianeva.
Nevabackan tilan ja sen ihmisten tarinaa seurataan 1600-luvulta nykypäiviin saakka. Tilan elämää ja tapahtumia seurataan isäntien, emäntien, rengin, kylän papin tai vaikka suvun lasten silmin. Mielenkiintoiseksi ja vangitsevaksi kirjan tekee kerrontamuodon vaihtelu luvusta toiseen. Perusproosakerronnan lisäksi on säeromaanityylisiä osuuksia eli runomaisuutta, kirjeromaania ja päiväkirjamerkintöihin perustuvaa kerrontaa. Tyyli vaihtelee sujuvasti ajanjaksojen, tapahtumien ja tunnelmien mukaan.
Oman mausteensa kirjaan tuo suomalaisen luonnon mystiikan läsnäolo; Haltijanevan suohaltija on läsnä asukkaiden tarinassa. Mitä varhaisemmista vaiheista kerrotaan, sitä konkreettisempana suohaltija on mukana tapahtumissa ja ihmisten elämässä. Vähitellen yhteys myyttiseen maailmaan haipuu lähes olemattomiin, mutta tarkkasilmäinen lukija poimii silti vihjeen sieltä täältä loppuun asti.
Mustaa huumoria
Antti Tuomainen: Hyvällä tai sahalla, 2025.
Himpulan kylässä Kaakkois-Suomessa elelee epäonninen rahavaikeuksissa kamppaileva sahayrittäjä Heikki Nevalainen, jolla on tuntunut menevän kaikki mönkään vaimon kuoleman jälkeen. Heikki on joutunut lainaamaan paikalliselta pikkugansteri Sipolta rahaa pelastaakseen sahansa. Nyt Sippo vaatii vastineeksi lainasta Heikkiä murhaamaan vaimonsa Annaleenan.
Epäonnisen tapahtumaketjun seurauksena vaimo kuoleekin vahingossa ja Heikin tehtävä on hävittää vielä ruumis. “Ruumis” herääkin yllättäen henkiin ja yhdessä Heikki ja “murhattu” vaimo alkavat suunnitella Sipon raivaamista pois tieltä ja hänen rahojensa omimista. Ranskalainen sahatavaraostaja herra Dupont astuu kuvaan juuri väärällä hetkellä sekoittaen sekä Heikin että Annaleenan suunnitelmat. Tuomaisen Hyvällä tai sahalla on ilmavaa kerrontaa ja täynnä koomisia käänteitä, synkän humoristista sanailua ja jännärikomediaa. Kirja voitti Suomen dekkariseuran Johtolanka-palkinnon vuonna 2026.
Loppuvuotta ja tulevaa
Lisätietoa lukuhaasteesta ja haastevihon löydät kirjastosta tai kirjaston nettisivuilta. Jos saat täyteen haasteen 30 kohdasta 25 ja palautat haastevihon kirjastoon 7.1.2027 mennessä, osallistut lahjakortin arvontaan. Ja eipä huolta, jos haaste jää kesken tai täysikin haastevihko palauttamatta. Jokainen haasteeseen tavalla tai toisella osallistuva on voittaja – jokainen luettu kirja palkinto itsessään! Lukuiloa loppuvuoteen!
Ensi vuoden haaste on jo suunnitteilla ja se julkaistaan joulun jälkeen.
Jenni Makkonen