Valkoinen kokolattiamatto?

Rakennustyöt lopuillaan

Ihmisillä on hyvä mielikuvitus – onneksi. Ilman sitä ei olisi esimerkiksi meille kaikille niin rakasta kaunokirjallisuutta. Mitä ei tiedetä, se keksitään. Uusi kirjasto on myös jo synnyttänyt monia tarinoita ja hauskoja uskomuksia, vaikkei sitä ole vielä avattukaan – tai ehkä juuri siksi.

Tarjoamme nyt blogimme lukijoille kattauksen kuvia uudisrakennuksesta. Rakennustyöt ovat lopuillaan, mutta valmista ei vielä ole, se kannattaa muistaa. Jo nyt voi kuitenkin mielestäni nähdä, että olemme saamassa kirjaston, josta voimme olla ylpeitä ja jota varmasti tullaan käyttämään paljon.

Kuvia rakennustöiden edistymisestä

Kirjastoauton varaston hyllyt vielä tyhjillään.

Varastohyllyt ovat jo paikoillaan sekä ensimmäisessä kerroksessa kirjastoauton varastossa (kuvassa) ja lehtivarastossa että alakerran kirjavarastossa.

Jaaksi-sali vielä tyhjänä.

Joka puolella lattiat on huolellisesti suojattu. Tässä kuvassa näkyy osa Jaaksi-salista, jossa aikanaan saadaan nauttia kirjallisuudesta ja musiikista, ehkäpä myös tanssista ja teatterista sekä oppia uutta erilaisilla luennoilla ja seminaareissa.

Asiakaspalvelun tiski paikallaan.

Vastaanoton tiski on vielä paketissa, mutta jo oikealle paikalle sijoitettuna.

Vihreän satuhuoneen yksi kolo, jossa voi istua.

Kokoelmien lisäksi uudessa kirjastossa annetaan tilaa asiakkaille. Lasten leikkikulttuurille ja vaikkapa satutuokioille ja nukketeatterille on pieni mutta jännittävä ja hauska leikkitila lastenosastolla.

Piilomaan aakkoskuvakirjalaatikoita.

Lasten kuvakirjalaatikot ovat myös jo saapuneet. Niistä lapset ylettyvät itse plaraamaan ja valitsemaan lukemista.

Kirjasalin pieni ikkuna katon reunassa.

Kirjasalissa on monia kauniita yksityiskohtia, kuten tämä ikkuna. Eikö se olekin kuin taulu?

Aikuisten osaston työhuohuone vielä ilman kalusteita.

Työhuoneet toisessa kerroksessa ovat valoisia. Suurimpaan työhuoneeseen tulee kuuden ihmisen työpöydät.

Ruskeaa kokolattiamattoa.

Lattiamateriaaleja kirjaston uudisrakennuksessa on useita. Valkoisen laattalattian lisäksi on esimerkiksi julkiseen tilaan tarkoitettua, allergiatestattua synteettistä tekstiilimattoa, joka ei suinkaan ole valkoista, vaikka huhut niin kertovatkin.

Punainen lukukolo.

Alakerran istuinsyvennysseinän kauniit värit hivelevät silmiä. Yksi syvennys on samalla pelitila, joka on tarkoitettu niin konsolipeleille kuin lautapeleillekin.

Miksi pelitiloja?

Miksi sitten uusissa kirjastoissa oikein on pelitiloja? Kysymykseen vastaa kirjastomme lasten ja nuorten palveluiden palvelupäällikkö Tuija Seppänen: ”Kirjastoissa on erillisiä pelitiloja, jossa voi kokeilla tai pelata yhdessä tovereiden kanssa pelejä, joiden pelaamisessa noudatetaan ikärajoja. Pelit ovat osa kirjastoaineistoa, ja joita on myös lainattavana. Kirjastossa voi pelata myös lautapelejä. Erillinen tila tarvitaan siksi, etteivät pelaamisesta mahdollisesti aiheutuvat äänet häiritse muuta kirjastonkäyttöä. Kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus tutustua kaikenlaisiin aineistoihin riippumatta siitä onko itsellä laitteita vai ei. Pelien kirjo on moninainen ja niillä on yhteytensä myös muuhun aineistoon kuten musiikkiin tai kirjallisuuteen. Pelejä on sekä viihde- että oppimiskäyttöön. Kirjastossa tullaan järjestämään myös asiakkaille info- ja koulutustilaisuuksia aiheesta. 2000-luvun kirjastoon tullaan paitsi etsimään tietoa ja lukuelämyksiä, myös viihtymään ja viettämään aikaa.

Kannattaa tutustua mediakasvatusaineistoon sivulla http://mediakasvatus.kirjastot.fi/. Katsokaapa myös lyhyt video (5 min) Kirjastokaistalta : ”Taipuuko kirjasto pelipaikaksi”

Lisää kuvia ja tietoa pääkirjaston uudisrakennuksesta voit saada esimerkiksi Seinäkuun yö –tapahtumassa 16.5. Lyseon luokkatiloissa klo 20.00, jolloin kerron viimeisimmät kuulumiset aiheesta.

Mervi Heikkilä

Kirjastotoimenjohtaja