Reetta Aalto: Vadim (2020)
Vadim on autofiktiivinen teos suomalaisen naisen ja venäläisen miehen välisestä suhteesta. Tapahtumat sijoittuvat vuosituhannen vaihteen Pietariin. Muistaakseni naisen nimeä ei mainita kirjassa, joten kutsun häntä tässä naiseksi. Nainen muuttaa Pietariin opiskelemaan venäjän kieltä ja venäläistä kirjallisuutta. Hän haaveilee elokuvaohjaajan urasta. Nainen asuu yhdessä ystävänsä Antin kanssa. Naisen lähipiiri koostuu Antin lisäksi pietarilaisista nuorista taiteilijoista. Taiteilijapiirissä nainen tapaa miehen, ulkonäöltään James Deanin kaltaisen rentun, ja he kiinnostuvat heti toisistaan. Työharjoitteluun myönnetyllä apurahalla nainen ostaa videokameran ja alkaa kuvata elokuvaansa Pietarissa. Vadimista tulee naisen muusa, ja hän suostuu näyttelemään elokuvassa. Naisen ja Vadimin suhde on myrskyisä, monimutkainen, väkivaltainen, outo, ristiriitainen, raivostuttava, näännyttävä mutta koukuttava. Yhdessä hetkessä he eroavat ja sitten taas huumaantuvat. Toisinaan tuntuu, että he ymmärtävät toisiaan syvästi ja välillä eivät sitten alkuunkaan. Suhde on kummallista rimpuilua.
Teos on kuvaus Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisessä sekavuudessa elävistä ihmisistä ja heidän tavoistaan selviytyä. Köyhyys ja päihteidenkäyttö ovat arkipäivää. Myös päähenkilöiden välillä vallitsee valtava sosioekonominen kontrasti. Suhteesta muodostuu myös ihan puhdas valtapeli. Lukijana ärsyttää, kuinka nainen antaa koko ajan periksi Vadimille. Hyväksikäyttö on molemminpuolista, ja tuntuu, että kumpikaan ei lopulta tiedä, mitä suhteelta haluaa. Vadim on kirja täynnä turhauttavan epämääräistä rimpuilua. Silti suosittelen sitä rappioromantiikasta pitäville ja Neuvostoliiton hajoamisen aikakaudesta kiinnostuneille lukijoille.
Simone de Beauvoir: Erottamattomat (2021)
Simone de Beauvoir on ranskalainen filosofi, kirjailija ja feministi. Hänen tunnetuin teoksensa Toinen sukupuoli (v.1949) on feministisen filosofian klassikkoteos. Erottamattomat on hänen jo 1950-luvulla kirjoittamansa pienoisromaani, joka julkaistiin vasta vuonna 2020. Suomennos ilmestyi vuotta myöhemmin. Kirjailija ei halunnut julkaista teosta aiemmin sen henkilökohtaisuuden vuoksi. Tarina kuitenkin vaivasi häntä läpi elämän.
Erottamattomat pohjautuu Simonen ja hänen lapsuus- ja nuoruusvuosien ystävänsä Élisabeth Lacoinin (Zazan) suhteeseen. Kirjassa Zazan nimi on Andrée ja Simonen Sylvie. Tapahtumat sijoittuvat ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Ranskaan. Andrée saapuu uutena oppilaana katoliseen tyttökouluun, ja Sylvie istuu hänen viereensä. Siitä alkaa vuosien mittainen intiimi ja traaginen ystävyyssuhde. Heidän opettajansakin kutsuu tyttöjä erottamattomiksi. Andrée on suorasanainen, rohkea ja röyhkeä. Sylvie noudattaa sääntöjä ja on vetäytyvämpi. Andrée kiehtoo välittömästi Sylvieta ja herättää hänessä uudenlaisia tunteita. Andrée potee eksistentiaalista kriisiä, ja Sylvie haluaisi epätoivoisesti ottaa kaiken Andréen kokeman pahan pois. Sylvie ei oikein tiedä, kuinka kertoisi tunteistaan Andréelle. Molemmat tytöt kamppailevat perheensä ja yhteiskunnan odotusten ja omien haaveidensa välillä. He yrittävät kumpikin löytää paikkansa rajoitetussa maailmassa.
Tekstistä välittyy voimakkaasti sekä Andréen että Sylvien ahdistus. Kirjassa on kaunein esipuhe, minkä olen koskaan lukenut. Se pohjustaa taidokkaasti tyttöjen välistä suhdetta ja Sylvien kokemaa tuskaa. Esipuheen on kirjoittanut kirjailijan adoptiotytär Sylvie Le Bon de Beauvoir. Kirjan lopussa on valokuvia Simonesta ja Elisabethista ja heidän toisilleen lähettämistä kirjeistä. Erottamattomat on kaunis teos intiimin ystävyyssuhteen kokemuksesta.
Kristin Hannah: Alaskan taivaan alla (2021)
Alaskan taivaan alla on psykologinen romaani perheen elämänmuutoksesta. Tapahtumat sijoittuvat 1970-1980 -luvuille. Isä Ernt Allbright palaa kotiin Vietnamin sodasta. Hän on yllätyksekseen perinyt sodassa menehtyneeltä asetoveriltaan maata ja mökin Kaneqista, Alaskasta. Erntin toiveesta koko perhe muuttaa Alaskaan tavoitteenaan aloittaa uusi elämä. Äiti Cora ja 13-vuotias tytär Leni ovat aluksi vastahakoisia, mutta lopulta suostuvat Erntin tahtoon. He pakkaavat elämänsä volkkaribussiin ja lähtevät. Perheen päästyä Kaneqiin paikalliset toivottavat heidät avosylin tervetulleiksi. Alkaa sekä mökin että tontin työläs kunnostus ennen ankaran talven saapumista. Paikalliset auttavat Allbrighteja ja varoittelevat koko ajan talven arvaamattomuudesta.
Lenin vanhempien suhde on väkivaltainen. Tytär joutuu seuraamaan isän ja äidin tappelemista ja päihteiden käyttöä. Lenin harras toive olisi saada ystävä, jolle kertoa kaiken. Hän aloittaa koulun kesken lukuvuotta ja tutustuu siellä Matthew Walkeriin, jonka kanssa ystävystyy. Matthewin isä Tom Walker on keskeinen hahmo kirjassa. Hän asuu hulppeassa talossa ja on Allbrightien lähin naapuri. Tom on rehellinen, reilu ja avulias mies, joka on päättänyt kehittää kylää esimerkiksi sähköistämällä ja laajentamalla liiketoimintaansa turisteja varten. Vaikka luvassa olisi lisätuloja, tämä ei sovi kaikille kylän asukeille. Koska Ernt on paennut Alaskaan nimenomaan sivilisaatiota ja kaupungistumista, hänen vihansa Tomia kohtaan vain kasvaa.
Erntin vihaisuus ja äkkipikaisuus saavat kierroksia ensimmäisen Alaskan talven saapuessa ja vuosien kuluessa Kaneqissa. Traumat syvenevät, ja päihteiden käyttö ja väkivalta Coraa kohtaan lisääntyvät. Cora on hauras ja miehensä tahtoon mukautuva. Hänen rakkautensa Erntiä kohtaan on syvää, joten hän ei tahdo päästää irti väkivallasta huolimatta. Heidän suhteensa on suoraan sanottuna sairas. Leni ei ymmärrä, miksi äiti haluaa edelleen olla yhdessä. Lenin kasvaessa myös hänen ja Matthewin suhde muuttuu vaaralliseksi, koska he rakastuvat toisiinsa. Ernt ei hyväksy suhdetta Tomin pojan kanssa, joten kaksikko alkaa tavata salaa. Lenin aikuistuessa hän näkee vanhempiensa suhteen tilan, eikä missään nimessä halua sitä omalle kohdalleen.
Lukija kykenee saamaan autenttisen kokemuksen Alaskan luonnosta, koska sitä kuvataan kirjassa todella hienosti. Aidon tuntuinen selviytymistarina kuvaa ihmismielen synkkyyttä ja vaarallisuutta.
Laura Syrjämäki