Työllisyyden lähipalvelut Isoonkyröön 2025 – haastattelussa kunnanjohtaja Tero Kankaanpää


Isonkyrön kunnantalolla remontoidaan parhaillaan tiloja tuleville työllisyyspalveluille. 2025 ”työkkärit”, eli valtion TE-toimistot lakkautetaan ja työllisyydenhoito siirtyy kunnille. Isossakyrössä tämä tarkoittaa kaivattua uudistusta, kun palvelut löytyvät jatkossa omalta kunnantalolta. Haastattelimme Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpäätä muutoksen tunnelmista.

Onko Isossakyrössä kaivattu lähipalveluita?


Tähän saakka isokyröläiset ovat joutuneet asioimaan etänä tai Seinäjoella saakka. Julkisen liikenteen palvelut ovat tunnetusti meillä rajallisia eikä kaikilla ole ajokorttiakaan, joten lähipalvelut ovat suuri parannus, jonka toivon myös yritysten hyödyntävän. Yrityksillehän tarjotaan jatkossakin palveluja kuten koulutusten järjestäminen, palkkatuki ja tietopalvelut paremmin tunnetun varsinaisen työnvälityksen lisäksi, joten kannattaa ehdottomasti selvittää mitä hyötyä omalle liiketoiminnalle voisi saada tätä kautta.
Kunnantalolla tehdään parhaillaan pientä pintaremonttia ja järjestellään tiloja siten, että vuoden alussa työllisyyspalveluilla on toimivat asiakastilat. Palvelut rakennetaan asiakaslähtöisesti ja joustavasti, mutta aina kustannustehokkaasti.

2025 Isokyrö, Seinäjoki ja Ilmajoki lyöttäytyvät yhteen ja muodostavat uuden työllisyysalueen, TyöLakeuden. Seinäjoki ja Ilmajoki ovat jo ehtineet harjoitella työllisyydenhoitoa reilun kolmen vuoden ajan niin kutsutussa kuntakokeilussa.

Onko tästä kokemuksesta hyötyä myös Isokyröläisille?


Näkisin, että Seinäjoen ja Ilmajoen kuntakokeilun ansiosta tässä on todella hyvät edellytykset onnistua. Seinäjoen ja Ilmajoen alueeltahan kuntakokeilun puolella on jo itseasiassa suurin osa alueen asiakkaista, joten luotto on kova, että kokonaisuus saadaan toimimaan suhteellisen kivuttomasti. Meillä on Isossakyrössä 4400 asukasta, joista työvoimaa noin 1900. Työttömiä meillä on runsas 100. Tavoitteena on, että ensi vuonna saadaan painettua työttömyys reilusti alle sadan.

Mitkä ovat edellytykset onnistumiselle nykyisessä taloustilanteessa?


Tämänhetkisten ennusteiden mukaan taantuma alkaa olla vähitellen selätetty ja uskoisin tämän perusteella, että ensi vuonna myös työllisyys parantuu talouskasvun myötä. Isostakyröstä pendelöidään paljon Vaasan suuntaan ja siellä aloitettavat jätti-investoinnit heijastuvat yleensä positiivisesti myös Isoonkyröön. Etenkin vientialojen suhdanteet vaikuttavat perinteisesti suoraan Isonkyrön työmarkkinatilanteeseen.

Miten uudet tehtävät vaikuttavat kunnan talouteen?


Uudistuksen myötä kuntien rahoitusvastuu laajenee. Meillä on kuitenkin käyttötalous tasapainossa ja olemme sitoutuneet hyvään taloudenhoitoon. Hallinnossa talous toki aina mietityttää ja nyt etenkin se, onko saatava valtionosuus riittävä. Uudessa kannustavassa rahoitusmallissa kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaa nykyistä aiemmin ja kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Erona on myös se, että nykyään kunnan vastuu katkeaa, jos asiakas osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, mutta jatkossa näin ei ole. Palveluja tarvitaan toki jatkossakin, mutta ainoastaan työllistyminen katkaisee kunnan rahoitusvastuun. Nyt täytyy siis keskittyä luomaan aitoja työpaikkoja ja elinvoimaa.

Mitä elinvoiman kasvuun tarvitaan?


On selvää, että kasvuun tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta etenkin Etelä-Pohjanmaalla vaikuttaa olevan muuhun Suomeen verrattuna erittäin korkea kynnys palkata se ensimmäinen englantia puhuva työntekijä. Tässä on jotain aivan turhaa arkuutta, sillä kielitaito meillä on kyllä aivan riittävän hyvä. Haluaisinkin nyt nostaa esiin sen, että jos yhtään mietityttää, että mitkä olisivat ne ensimmäiset stepit, joilla maahanmuuttajan voisi työllistää ja miten käytännössä asiat saataisiin rullaamaan, niin nämä ovat juuri niitä pulmia, joihin yrittäjät ja työnantajat saavat apua työllisyyspalveluista täältä kunnantalolta ensi vuoden alusta alkaen.

Millä mielillä lähdet kohti uutta?


Uudistus on kaiken kaikkiaan kunnissa hyvin odotettu. On hyvä, että nyt voimme saada työllisyydenhoidon ihan eri tavalla osaksi kunnan niin kutsuttua ekosysteemiä, eli sitä verkostoa, joka tekee päivittäin töitä paikallisen elinvoiman ja vetovoiman hyväksi. On aika haastaa paikallisesti myös yrittäjät, yhdistykset, hyvinvointialueet ja muut sidosryhmät miettimään miten saamme luotua aitoja työpaikkoja.