Viime keväänä pandemia sulki monet perheet neljän seinän sisälle moneksi kuukaudeksi. Moni juhli sitä, miten on aikaa viettää perheen kanssa yhteistä aikaa, ulkoilla, joogata ja lukea kirjoja. Kuitenkin kaikille se ei ollut juhlaa. Monelta naiselta poistui mahdollisuus paeta väkivaltaa tai mahdollisuus hakea apua. Moni joutui ja joutuu edelleen heräämään siihen pelkoon, kun aamukahvikupin asettaminen väärään paikkaan voi aiheuttaa keittiöastiaston lentelyn lattialle. Tai siihen miten vääränlainen vilkaisu tai liian myöhään huulille noussut hymy voi aiheuttaa mustan silmän.
Joka kolmas nainen maailmassa on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, ja joissain maissa luku nousee jopa 70 prosenttiin. Suurin osa tästä väkivallasta tapahtuu kotona, kertoo UN Women Suomi verkkosivuillaan marraskuun 2020 alussa. Väkivallan muotoja on monia. Sukuelinten silpominen, tyttöjen pakkoavioliitot ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat laajalle levinneitä ihmisoikeusloukkauksia. Konflikteissa raiskausta käytetään suunnitelmallisena aseena, joka kohdistuu erityisesti sivullisiin naisiin ja tyttöihin.
Moni hengähtää tässä vaiheessa helpotuksesta ja huokaa, että eihän meillä Suomessa tällaista tapahdu. Kuitenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi vuonna 2019 turvakotien aikuisasiakkaista 91 % oli naisia. Nollalinjalle soittaneista väkivallan uhreista naisia oli 87 % vuonna 2019. Tilastokeskuksen rikostilastot kertovat, että kodeissa tapahtui koronakevään aikana aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Tammi-maaliskuussa 2020 parisuhdeväkivaltatapaukset kasvoivat 18,5 %. Silpomisen läpikäyneiden tyttöjen ja naisten määrän Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000. Sen lisäksi Suomessa usea tyttö on vaarassa käydä läpi sukuelinten silpominen, vaikka kyseinen käytäntö on ollut jo pitkään Suomessa rikos. Marraskuun 2020 alussa eduskunta hyväksyi erillislain, jolla kielletään erityisesti tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on alkuvuodesta 2020 otettu ennätysmäärä asiakkaita, joiden on arvioitu joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa Suomessa on alkuvuodesta 2020 ollut erityisesti henkilön hyväksikäyttöä prostituutiossa. Myös muita ihmiskauppaan viittaavia seksuaalisen hyväksikäytön muotoja, kuten seksiorjuuden kaltaisia olosuhteita, on tullut ilmi. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa tunnistetaan kuitenkin Suomessa edelleen heikosti.
Tämän kaiken keskellä voi kokea voimattomuutta. Miten auttaa niitä, jotka ovat hädässä? Työskennellessäni seksiperäisen ihmiskaupan uhrien kanssa Kyproksella, oli heidän viestinsä selkeä: välitetään toisistamme! Ole läsnä ja ole lähellä! Kuuntele! Toinen työkokemuksen myötä esille tullut asia on koulutus. Olen keskustellut tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen vaaroista perheen kanssa ja saanut sitä kautta heidät harkitsemaan perinteestä luopumista. Olen keskustellut kyproslaisen miehen kanssa prostituutiosta ja saanut hänet ymmärtämään, etteivät saaren maksulliset naiset tee työtään omasta päätöksestään. Olen tuonut sukupuolittuneen väkivallan ilmiönä esille sopivissa ja sopimattomissa tilanteissa, käyttäen joskus aasinsiltana mekkoa (liittyen dressember-haasteeseen), tai Aavikon kukka – elokuvaa, joka kertoo ympärileikatun tytön matkasta kansainväliseksi malliksi.
UN Women korostaa, että sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan on työskenneltävä. Siksi UN Women viettää Oransseja päiviä 25.11. – 10.12. Oranssi on naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen väri. Se symboloi toivoa tulevaisuudesta, jossa elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus.
Jos koet tarvitsevasi apua tai ajattelet jonkun läheisesi tarvitsevan apua, voit olla yhteydessä esimerkiksi Nollalinjaan mihin aikaan tahansa, p. 080 005 005 www.nollalinja.fi tai Naisten Linjaan ma-pe klo 16–20, p. 0800 02400 www.naistenlinja.fi.
Johanna Rinne
Terveydenhoitaja (YAMK), TtM-opiskelija
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön harjoittelija, Seinäjoen kaupunki