Saila Flink ja Helmi Rajala ovat Seinäjoen kaupunginkirjaston uusia työntekijöitä. Kumpikin valittiin pestiin eläköityneen työtä jatkamaan. Sailan työpaikka on Ylistarossa ja Helmin Peräseinäjoella. Molemmat ovat koulutukseltaan kirjastoalan tradenomeja. Sekä Ylistaron että Peräseinäjoen kirjastot ovat monipalvelukirjastoja, joissa palvellaan myös esimerkiksi Kelan lomakkeita välittämällä. Kumpaankin kirjastoon asiakas pääsee myös palveluaikojen ulkopuolella, jos on kirjautunut omatoimiasiakkaaksi. Omatoimiaika on käytössä myös Nurmon ja Kyrkkärin kirjastoissa.
Saila nauttii työn monipuolisuudesta
“Kun on töissä kirjastossa, ei tarvitse miettiä, onko työllä merkitystä. Kirjasto on maksuton palvelu, jota ei voi korvata millään muulla. Satutuokiossa tarinaan uppoutuvat lapset ja korkeita kirjapinoja lainaavat eläkeläiset kertovat, että työ on tärkeää. Kirjastoon ei myöskään tarvitse varata aikaa, jos haluaa puhua elävän ihmisen kanssa ja kysyä neuvoa esimerkiksi sähköpostiosoitteen teossa.”
Tähän tapaan kuvailee kirjastotyötä Saila Flink, joka aloitti uudessa työpaikassa joulukuussa 2023. Pitkä työmatka Isostakyröstä Kauhavan kirjastoon alkoi rasittaa, etenkin syksyn ja talven pimeydessä ja kylmyydessä. Samassa työpaikassa vierähti runsaat kaksikymmentä vuotta. Sitten syntyi halu kokeilla jotakin uutta, vaikka ihanien työkaverien ja tutuiksi tulleiden asiakkaiden jättäminen tuntuikin haikealta. Uusi työyhteisö on osoittautunut mukavaksi ja joustavaksi.
Sailan pitkän työuran aikana kirjastoala on muuttunut monin tavoin, ja digiloikka on ollut valtava. Kirjasto on sähköistynyt vahvasti, ja monenlaista uutta materiaalia on tullut lainattavaksi lautapeleistä kausikortteihin. Toisaalta kirjasto on nykyään paitsi aineiston lainaamispaikka, myös enenevässä määrin oleskelupaikka, jossa järjestetään monenlaisia tapahtumia.
Hyllykallion kirjasto oli Sailan ensimmäinen kirjastoalan työpaikka. Hän teki siellä tradenomiopintoihin liittyvän harjoittelunsa vuonna 1999. Silloin oli juuri siirrytty atk-lainaukseen. Sittemmin kehitys on tuonut paljon hyvää: nykyisin asiakkaan on esimerkiksi helppo tehdä verkossa varauksia, uusia lainojaan ja ottaa sähköistä aineistoa vaivatta mukaan matkalle. Myös kasvokkain tapahtuva asiakaspalvelu on säilynyt, mikä on hyvin tärkeää mm. senioriväestölle.
Saila Flink kertoo olevansa perinteinen kirjastoihminen, joka on aina rakastanut kirjoja ja niiden avaamia uusia maailmoja ja halunnut jakaa niitä muillekin. Yhä vain hän on kiitollinen äidilleen ja tädeilleen, jotka jaksoivat lukea pienelle tytölle loppumattomiin mm. Anni Swanin vihreäkantista satukirjaa. Nykyisin hän lukee paperikirjoja ja -lehtiä. Alakouluikäisenä luetut Agatha Christiet sytyttivät sammumattoman dekkarikipinän. Muukin kirjallisuus kiinnostaa, joten ”tuokin pitäisi lukea” -lista on toivottoman pitkä.
Ylistarossa Sailan vastuulla on pienten koululaisten (1.–4.-luokkalaisten) kanssa tehtävä työ, joka sisältää mm. kirjavinkkausta ja kirjastonkäytön opetusta. Uutena työalana on kotipalvelu, josta hän vastaa puoliksi toisen työntekijän kanssa. Kotipalvelun asiakkaina on sekä laitoksia että yksittäisiä ihmisiä. Lisäksi työhön sisältyy paljon asiakaspalvelua ja kokoelmatyöhön kuuluvaa poistojen tekemistä. Pienessä yksikössä saa tehdä monenlaista, mikä on hänestä mukavaa. Nykyisiä Ylistaron kirjaston tiloja Saila pitää viihtyisinä ja toimivina. Niiden vahvuudeksi Saila arvioi kirjaston yhteydessä olevat kokoontumistilat sekä työhuoneet esimerkiksi opiskelijoiden käyttöön.
Helmiä innostaa myös kansainvälisyystyö
Joulukuussa 2022 Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistunut Helmi Rajala aloitti työt Peräseinäjoen kirjastossa huhtikuun 2024 alussa. Kyseessä on hänen ensimmäinen varsinainen työpaikkansa kirjastossa opintoihin kuuluneen harjoittelujakson jälkeen.
Ennen kirjastoalalle suuntautumistaan Helmi kokeili erilaisia töitä, joissa myös asiakaspalvelu tuli tutuksi. Ammattikoulussa hän opiskeli kokiksi ja teki seitsemänä kesänä keittiötöitä Virroilla nuorisokeskus Marttisessa.
”Suurinta osaa edellisiä töitäni yhdistää asiakaspalvelu, siitä on kertynyt vuosien varrella paljon kokemusta. Paineensietokyky on myös viritetty huippuunsa: kiire voi painaa päälle mutta keskityn yhteen asiaan kerrallaan ja teen sen huolellisesti. Joskus voi toki useampi rauta olla tulessa samaan aikaan, mutta niistäkin on selvitty”
Helmi on monen muun kirjastolaisen tavoin pitänyt aina lukemisesta. Hän vietti lapsenakin paljon aikaa kirjastossa. Kuukauden paras päivä oli se, kun kirjastoauto tuli koululle käymään. Ammattikoulun jälkeen seuraavia opintoja ei tarvinnut paljon harkita: kirjastoala tuntui selkeältä valinnalta.
Asiakaspalvelun lisäksi Helmin tehtäviin kuuluu kirjastotyö 5–9-luokkalaisten parissa. Peräseinäjoella yhteistyö äidinkielenopettajan kanssa on tiivistä. Helmistä tuntuu mukavalta tavata lapsia ja nuoria ja nähdä heidän löytävän kiinnostavaa lukemista. Hän haluaa olla itse myös vahvistamassa sanomaa siitä, että ei ole väliä mitä lukee, kunhan lukee. Siksi Helmi jalkautuisi mielellään myös nuorten joukkoon kirjaston ulkopuolelle, esimerkiksi kunnan nuorisotiloihin.
Syksyllä Helmistä tulee myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kansainvälisyystiimin jäsen. Hän on kasvanut perheessä, joka matkusteli paljon. Kotona asui usein myös ulkomailta tulleita työn tai perheen vuoksi Suomeen muuttaneita. Kirjaston kansainvälisyystyön Helmi näkee mahdollisuutena tutustua muihin maihin ja niiden kulttuureihin mihinkään lähtemättä.
Peräseinäjoen kirjaston tilat ovat Helmi Rajalan mielestä kotoisat ja hyvät. Suunnitteilla on uusi tiski, jolla halutaan parantaa työergonomiaa ja toimivuutta. Keskusteluja on käyty myös nuorison omista tiloista.
Kirjastotyössä parasta ovat ihmiset ja kirjat. Asiakkailta saa hyviä lukusuosituksia, ja Helminkin lukulista kasvaa jatkuvasti. Itse hän tarttuu hanakasti dekkareihin. Kirjastojen tarpeellisuutta ei uusi ammattilainen epäile: kirjasto on kaikille ilmainen tila, johon jokainen on tervetullut. Vaikka aineiston liikkuvuus e-kirjojen ja äänikirjojen myötä vähentyisi, olisi kirjasto silti tärkeä kohtaamispaikka.
Sirpa Pukkinen