Peräseinäjoen kirjastolaiset nauttivat kiinnostavista elämäntarinoista

Suosikkilistalla luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa

Peräseinäjoen monipalvelukirjastossa työskentelee syksyllä 2017 kolme vakinaista työntekijää sekä yksi innokas kirjastoalan harjoittelija. Viihtyisästä kirjastosta keskellä taajamaa on saatavilla kirjastoaineiston lisäksi mm. tietoa kaupungin palveluista sekä erilaisia kaupungin ja Kelan lomakkeita.

Hilkka Venesoja istuu työhuoneessa kirja kädessään.

Hilkka Venesoja nauttii dekkareista, joissa jännitys säilyy loppuun asti.

Luku-, katselu- ja kuuntelusuosituksien antaminen on osa päivittäistä kirjastotyötä. Liikkeelle lähdetään asiakkaan toiveista ja mieltymyksistä, mutta tietenkin on helpointa suosittaa sellaista aineistoa, jonka sisällön itse tuntee ja joka tuntuisi passelilta myös kyseiselle asiakkaalle.

Hilkan vinkit

Kirjastovirkailija Hilkka Venesoja ajaa pitkää työmatkaa ja kuuntelee silloin musiikkia ja äänikirjoja. Kaikkiruokaiseen kuuntelijaan on viimeksi kolahtanut Samuli Edelmannin Pienellä kivellä -kokoelma ja erityisesti siltä löytyvä Tähtipölyä-laulu. Siinä on kuvattu Hilkan mielestä hienosti ihmisen elämänkaari. Samasta syystä koskettava on myös toinen suosikki, Vesa-Matti Loirin Hyvää puuta -kappale.

Kirjoista Hilkka Venesoja poimii suosikkilistalleen Tuurin Pohjanmaan sekä Enni Mustosen sarjat Syrjästäkatsojan tarinoita ja Järjen ja tunteen tarinoita. Tuurin kirja on ajaton ja kuvaa osuvasti pohjalaisen miehen luonnetta ja koheltamista. Mustosessa ihastuttaa erityisesti kerrontatapa ja taito punoa yksittäisten ihmisten kohtalo osaksi historiaa. Dekkareista Hilkan suosikkeihin kuuluvat mm. Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut sekä Ellis Petersin Vaarallinen pyhimys. Molemmat kirjailijat osaavat pitää tarinallaan lukijaa jännityksessä lähes viimeisille sivuille saakka.

Mika Waltarin Sinuhen Hilkka selätti vasta toisella lukukerralla, muutaman vuoden tauon jälkeen. Ensimmäisellä kerralla lukeminen keskeytyi 100. sivun paikkeilla. Seuraavalla kerralla Hilkka huomasi, että tarina lähti vetämään ja imi mukaansa heti, kun sata sivua oli ohitettu. Kirjaston elokuvavalikoimasta Hilkalle on jäänyt erityisesti mieleen The Butler. Se on tosipohjainen tarina afroamerikkalaisesta miehestä, joka työskentelee Valkoisen talon hovimestarina.

Merja Koski-Aho istuu kirjapino edessään.

Merja Koski-Aho on elämäkertojen lukija.

Merjan vinkit

Kirjastonjohtaja Merja Koski-Aho lukee pääosin kotimaista kirjallisuutta, mutta tarttuu toisinaan myös kiinnostavalta tuntuvaan käännökseen. Hän on innostunut historiasta, etenkin elämäkerroista. Kotimaan historian vaiheista autonomian aika kiehtoo häntä erityisesti. Hänestä on hienoa, jos saa luettavakseen samaa henkilöä eri näkökulmista valottavia teoksia.

Viimeksi Merja innostui Aurora Karamzinista (1808–1902). Karamzin oli omana aikanaan varsin vaikutusvaltainen ja vauras nainen. Keisarinnan hovineitonakin ollut Karamzin harrasti hyväntekeväisyyttä ja perusti mm. Helsingin diakonissalaitoksen. Hänen elämäntyötään ja persoonaansa kuvaavat eri painotuksin mm. Aapeli Saarisalo ja Eeva Hurskainen sekä romaanillaan Aurora Raija Oranen. Karamzinin sisarentyttären ja hänen miehensä elämästä kertoviin kirjoihin Merja on myös perehtynyt. Hän kertookin nauttivansa siitä, jos kirja näyttää tietä seuraavaan lukukokemukseen.

Koski-Aho on vinkannut monelle asiakkaalle Terttu Autereen historiallisia romaaneja. Kirjepostia -romaanissa Autere kertoo kiinnostavasti tarinoita eri ihmisistä. Autere on kirjoittanut myös dekkareita samoista henkilöistä. Niistä Kaunis mutta kuollut -teos oli eniten Merjan mieleen.

Ranskalainen Koskemattomat on sellainen elokuva, joka Merja Koski-Ahon mielestä kannattaa katsoa. Siinä kuvataan hienosti kahden eri kulttuurin ja yhteiskuntaluokan törmäystä. Nuori maahanmuuttajataustainen mies pestautuu henkilökohtaiseksi avustajaksi rikkaalle vammautuneelle miehelle ja molemmat saavat elämäänsä uusia ulottuvuuksia.

Annelin vinkit

Toimistosihteeri Anneli Hakala siirtyi muista tehtävistä kirjastoon töihin kolme vuotta sitten. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. asiakaspalvelu sekä kirjaston kotipalvelu. Anneli lukisi mielellään nykyistä

Anneli Hakala selaa kirjaa.

Anneli Hakala lukee pääasiassa lehtiä ja lastenkirjoja.

enemmän, mutta aika ei tunnu aina riittävän. Kaksi nuorinta lastenlasta pitävät huolen siitä, että lastenkirjat ovat tulleet tutuiksi. Tällä hetkellä pojat ovat erityisen innostuneita kaikenlaisista koneista. Muillekin pienille asiakkaille Anneli on esitellyt Ahkerat rakentajat- ja Reippaat pelastajat -kirjoja.

Omaksi viime aikojen suosikiksi Anneli nimeää Winston Grahamin Poldark-kirjan, johon hyvä tv-sarja sai hänet tarttumaan. Anneli vinkkaa käyttämään myös kirjaston lehtivalikoimaa. Kotivinkki, Kodin kuvalehti ja Kodin Pellervo ovat hänen omia suosikkejaan, koska niistä löytyy runsaasti testattavia leivontaohjeita ja hyviä henkilöjuttuja. Leipomisen lisäksi Anneli harrastaa myös musiikin kuuntelua. Hänen suosikkinsa on Anne Mattila. Erityisesti ovat mieleen jääneet kappaleet Enkeleitä, onko heitä ja Pienen hetken.

Kaijan vinkit

Kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiopiskelija Kaija Lepistö tekee opintoihinsa sisältyvää harjoittelua kirjastossa. Omien lasten sekä päiväkodin hoitajan työn kautta lastenkirjallisuudesta on tullut erityisen tärkeää ja mieluista. Opintojen myötä kiinnostus muutakin kirjallisuutta kohtaan on kasvanut.
Yhdeksi lempikirjakseen Kaija nimeää Etelä-Pohjanmaan lasten satukirjan. Tutut sadut ovat saaneet siinä hauskan murteellisen muodon. Kaija on lukenut kirjaa ääneen eri yhteyksissä, koska haluaa omalta osaltaan olla säilyttämässä paikallista murretta. Kirjan kieli herättää yleensä vilkasta keskustelua sekä

Kaija Lepistö kirjoja käsissään.

Kaija Lepistö lukee mm. pohjoismaisten naisdekkaristien tuotantoa.

lapsi- että vanhusryhmän kanssa. Kaijan oma lempisatu kirjassa on Olokitukkaanen flikka ja kolome karhua.

Kaija tarttuu mielellään pohjoismaisten naisdekkaristien kirjoihin. Suomalaisista hän pitää erityisesti Eeva Tenhusen, Pirkko Arhipan ja Kati Hiekkapellon kirjoista. Uusia suosikkeja ovat mm. Tanskan dekkarikuningattareksi sanottu Sara Blædel, joka kirjoittaa ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Samalla tavalla ajassa kiinni ovat myös Kaaberbole ja Friis, jotka kirjoittavat yhdessä dekkareita. Myös nuortenkirjoja Kaija Lepistö lukee mielellään, koska niistä voi vaihtaa ajatuksia oman perheen nuorison kanssa.

 

Peräseinäjoen kirjastolaisten vinkkilista:

Arhippa, Pirkko: Koko dekkarituotanto
Autere, Terttu: Kirjepostia; Kaunis mutta kuollut
Blædel, Sara: Nimimerkki prinsessa
The Butler-dvd. Ohjaaja Lee Daniels
Edelmann, Samuli: Pienellä kivellä -cd
Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja: parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille
Graham, Winston: Poldark
Hiekkapelto, Kati: Kolibri; Suojattomat; Tumma
Hurskainen, Eeva: Aurora Karamzin: Pietarin hovista köyhien auttajaksi
Kaaberbøl, Lene & Friis, Agnete: Satakielen kuolema ja muut dekkarit
Kodin kuvalehti; Kodin Pellervo; Kotiliesi
Koskemattomat-dvd. Ohjaajat Olivier Nakache ja Éric Toledano
Lehto, Katri: Kytäjän kreivitär: Marie Linderin elämä
Loiri, Vesa-Matti: Hyvää puuta -cd
Mattila, Anne: Enkeleitä, onko heitä -cd
Mustonen, Enni: Järjen ja tunteen tarinoita -sarja; Syrjästäkatsojien tarinoita -sarja
Saarisalo, Aapeli: Aurora Karamzin ja hänen aikansa
Oranen, Raija: Aurora.
Prasadam-Halls, Smriti: Ahkerat rakentajat; Reippaat pelastajat
Tenhunen, Eeva: Mustat kalat ja muut dekkarit
Tuuri, Antti: Pohjanmaa
Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen
Wolff, Charlotta: Constantin Linder ja hänen maailmansa 1836–1908

Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta

Peräseinäjoen kirjaston henkilökunta istuvat suosikkikirjojensa kanssa.

Sirpa Pukkinen