Mitä se sellainen itsepalvelu on?

Itsepalvelu pääkirjasto Apilassa

Vuoden alusta pääkirjasto Apila on aukaissut ovensa asiakkaille aiemman kello kymmenen sijaan jo yhdeksältä aamulla. Sitä eivät ole mahdollistaneet henkilöstön tai määrärahojen lisäys, vaan itsepalveluautomaatit ja kirjaston tilaratkaisut. Kirjastoon voi itsepalveluaikana tulla vaikka hakemaan varatun kirjan, etsimään hyllystä aineistoa ja lainaamaan sen, sekä käyttämään tietokoneita, opiskelemaan ja muuten viettämään aikaa. Kirjasalista, lastenosastolta tai nuorista ja musiikista ei kuitenkaan saa henkilökohtaista asiakaspalvelua.

Hyllyjen välissä saattaa silti vilahtaa työntekijöitä. Miksi ihmeessä he eivät palvele asiakkaita, vaikka ovat siellä?

Pääkirjasto Apilan kirjasali, jossa on varattujen kirjojen kärryt ja lainausautomaatti.

Apilaan palautetaan joka arkipäivä noin 1400 kappaletta kirjoja, lehtiä, elokuvia, musiikkia ja muita aineistoja. Jonkun on joka päivä tarkistettava aineisto ja ehdittävä viemään jokainen kappale siististi omalle paikalleen hyllyyn. Se joku myös etsii hyllyistä päivittäin noin 75 hyllyvarausta, tulostaa väliin kuitin ja vie aineiston odottamaan hakijaa tai laittaa sen oikeaan kuljetuslaatikkoon. Samaten joku myös vie rekisteriin, tarroittaa, muovittaa ja muuten hoitaa lainauskuntoon 50 kappaletta kirjaa, elokuvaa, nuottia tai muuta aineistoa päivittäin – ja hei, tässä luvussa eivät olleet vielä mukana lehdet. Lehtivuosikertoja Apilaan tulee 472 kappaletta, joka ainoa numero täytyy viedä rekisteriin, tarroittaa ja hyllyttää oikeille paikoilleen. Poistettavien kirjojen etsimiseen, poistojen (35 kpl/arkipäivä) ja korjausehdotusten, varastosiirtojen ja aineistonäyttelyiden kokoamiseen menee siihenkin työaikaa joka arkipäivä. Reilun 200 000 aineistoyksikön kokoelman hoito on ihan oikeaa ja totista työtä.

Alkaako hengästyttää? Niin minuakin. Näiden päivittäistöiden lisäksi pääkirjaston henkilöstö opastaa erilaisia ryhmiä (150 kpl vuonna 2016), vinkkaa kirjallisuutta (75 kpl vuonna 2016) ja on vuosittain mukana kymmenien ja kymmenien erilaisten muiden tapahtumien järjestämisessä kirjastossa.

Näihin pakollisiin töihin henkilöstö siis on syventynyt silloin, kun kirjasto ei ole auki – myös itsepalveluajalla. Vaan kun kello lyö maagiset kymmenen lyöntiä, henkilöstö tiskien takana, hyllyjen välissä ja muualla kirjastotiloissa on olemassa ainoastaan teitä asiakkaita varten. Silloin, iskekää kiinni, olen varma siitä, että saatte erinomaista palvelua aina iltaan saakka.

Mervi Heikkilä