Kun Kristiina Louhen Meidän Tomppa on kulunut tarpeeksi monen pienen lainaajan käsissä tai Anne Frankin tarinaa luettu niin monta kertaa, että kirjan sidokset lopulta pettävät ja sivut irtoilevat eikä korjaaminenkaan auta asiaa, on tullut aika poistaa kirja kirjaston kokoelmasta. Nämä molemmat kirjat ovat ehtineet kiertää noin kahdellasadalla lainaajalla yli kahdenkymmenen elinvuotensa aikana.
Mikä merkitys kirjojen lainaamisella on kirjoista syntyviin hiilidioksidipäästöihin? Kirjalainan hiilikädenjälki eli säästyvä päästömäärä syntyy lainatun kirjan ja kaupasta ostetun kirjan päästöjen erotuksesta, jonka on laskettu olevan 0,7 kg CO2e. Näin ollen yhden ahkerasti lainaajien käsissä kuluneen Tomppa-kirjan tai Anne Frankin päiväkirjan hiilikädenjälki olisi jopa 140 kg CO2e! Käytännössä tämä määrä vastaisi 30 saunan lämmittämistä tai melkein tuhatta ajokilometriä autolla. Käyttämällä kirjaston aineistoja on siis mahdollista vähentää omia kulutuksesta aiheutuvia päästöjään.
Kirjoja poistetaan muistakin syistä kuin loppuun kulumisen takia: kokoelmasta poistetaan sisällöltään vanhentuneita tietokirjoja, ylimääräisiä kappaleita aikanaan varatuista, nyt jo vähemmän kiinnostavista teoksista tai ylipäänsä sellaisia kirjoja, joita ei enää lainata. Poistaminen kuuluu kirjastojen kokoelmanhoitotyöhön samalla lailla kuin uusien kirjojen hankkiminen. Sitä tehdään jatkuvasti ja suunnitellusti. Tavoitteena on, että kokoelmasta poistetaan vähintään kuusi prosenttia vuodessa.
Mitä kirjoille sitten tapahtuu, kun ne on poistettu? Jos kirja on vielä hyväkuntoinen, se menee todennäköisesti kirjaston poistokirjamyyntiin ja saa sitä kautta vielä lisää lukukertoja. Likaiset ja rikkinäiset kirjat eivät luultavasti pääse enää kenenkään kirjahyllyyn, mutta niitä voidaan käyttää esimerkiksi askartelumateriaalina. Osa kirjoista päätyy keräyspaperiksi. Lisää kirjastojen ympäristövaikutuksista voi lukea vuonna 2021 tehdystä selvityksestä Kirjastot matkalla hiilineutraaliin jakamistalouteen : Selvitys Suomen yleisten kirjastojen ilmastovaikutuksista ja kädenjäljestä.
Askarteluvinkkejä vanhojen kirjojen uusiokäyttöön löytyy mm. näistä kirjoista:
- Arja Aalto-Viittala: Roskasta käyttöesineeksi (2019)
- Clare Youngs: Askartele uutta vanhasta kirjasta (2018)
- Clare Youngs: Vanhan kirjan uusi elämä (2017)
Elina Hokkanen