Kuusi + kuusi kirjastonhoitajaa eli mitä muut meistä ajattelevat?

Suomalaiseen tapaan meitä kirjastossa tietysti kiinnostaa se, mitä muut kirjastoista ja kirjaston työntekijöistä ajattelevat. Kirjastonhoitajat ovat päässeet esiintymään jopa joidenkin kirjojen sivulle. Tässä muutamia kirjavinkkejä niille, jotka haluavat tutustua kirjastolaisten elämään.

Janne Nevala: Kirjastonhoitaja Topi Mullo (Reuna 2015)

Topi on vastavalmistunut kirjastonhoitaja ja saa kesätöitä pienen saaren kunnankirjastosta jostain läheltä Oulua. Vakituinen kirjastonhoitaja Pauliina on jättänyt Topille päivittäiset yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten tulee toimia, mutta todellisuudessa kaikki ei suju aivan käsikirjoituksen mukaan. Kuukauden aikana hän ehtii tutustua moniin saarelaisiin ja hankkia niin vihamiehiä, ystäviä kuin ihastuksiakin. Kirjan kirjoittaja on itse kirjastoalalla, ja tässä kirjassa pääseekin tutustumaan moniin kirjaston arkipäivän töihin. Kaiken kaikkiaan kirja on varsin viihdyttävä kuvaus nuoren pojan kesästä.

Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta (Gummerus 2015)

Saksassa työskentelevä suomalainen huippumatemaatikko Erika joutuu kohtaamaan elämänsä pahimman tilanteen, kun työkaveri raiskaa hänet. Hän päättää palata vuosien ulkomailla asumisen jälkeen Suomeen. Helsingissä biologian opintonsa keskeyttänyt transsukupuolinen Tuovi työskentelee yliopiston kirjastossa. Yksinäisen Tuovin suurin mielenkiinto keskittyy ympäristöasioihin ja luonnonsuojeluun.

Seksin (tai paremminkin seksuaalisuuden) ja matematiikan lisäksi kirjassa käsitellään ympäristöongelmia, kehitysvammaisuutta ja vammaisten asemaa, häpeän tunteita eri muodoissaan sekä ystävyyttä. Myös monenlaisia perheiden sisäisiä ristiriitoja selvitellään. Seksistä ja matematiikasta on todella kiinnostava ja monipuolinen kirja, joka on suurista vakavista teemoistaan huolimatta helposti luettava ja lähestyttävä.

Roman Sentšin: Jeltyševit, erään perheen rappio (Into 2015)

Venäläisen Roman Sentšinin kirjassa Jeltyševit, erään perheen rappio seurataan Jeltyševien perheen vaiheita. Kirjan alussa perhe elää tyytyväistä elämää siperialaisessa maakuntakaupungissa. Isä Nikolai työskentelee miliisinä, äiti Valentinalla on kirjastonhoitajan paikka kaupungin pääkirjastossa. Kaksi poikaa varttuvat, ja elämä tuntuu olevan mallillaan. Perhe on tyytyväinen elämäänsä, kunnes Nikolai menettää työpaikkansa, ja samalla menee myös asunto, sehän oli työnantajan omaisuutta. Valentina keksii, että perhe voi muuttaa maalle, jossa hänen tätinsä asuu. Hän voisi työskennellä kyläkirjastossa; kyllä koulutetuille ihmisille aina töitä löytyisi. Toisin kuitenkin käy. Nimensä mukaisesti kirja kuvastaa epäonnistumista toisensa perään. Saattaa kuulostaa masentavalta, mutta kirja on kuitenkin kirjoitettu niin sujuvasti ja mielenkiintoisesti, ettei lukija vaivu epätoivoon. Kiinnostava katsaus elämään 2000-luvun alun Venäjällä.

Antti Holma: Järjestäjä (Otava 2014)

Tarmo työskentelee kirjastovirkailijana pienessä helsinkiläisessä kirjastossa. Hän inhoaa työtään ja etenkin pomoaan, kirjastonjohtaja Lillukkaa. Työkavereista yksi on ruma, yksi kiiltävä, yksi leveä, yksi ikävä ja yksi saatana. Kaikki nämä naiset rakastavat Tarmoa, mutta Tarmo ei voi sietää heitä. Hän haaveilee jostain paremmasta, hän pystyisi varmasti muuhunkin kuin kuuntelemaan kirjastontätien juoruilua ja hankalia asiakkaita. Teatterimaailmaa Tarmo sen sijaan ihailee. Kun kirjaston väki menee virkistyspäivää viettämään Suomalaiseen teatteriin, näkee Tarmo lavalla ihastuksensa kohteen Danielin. Hän haluaa tutustua tähän, ja kuin tilauksesta teatteri hakee järjestäjää. Tarmo hakee paikkaa, saa sen ja jättää kirjastomaailman. Kirjan päähenkilö Tarmo on lähes kaikelle vihainen, itsestään epävarma nuori mies. Kirja antaa raadollisen kuvan niin kirjastosta kuin teatteristakin työpaikkana.

Pääkirjasto Apilan kirjasali.

Outi Alm: Hemingwayn naiset (Gummerus 2007)

Outi Almin Hemingwayn naiset -teoksessa kirjastonhoitaja, kirjat ja kirjastot pääsevät suureen rooliin. Kirjassa nähdään väläyksiä kirjaston arjesta, erilaisista työtehtävistä ja taloustilanteesta. Viisikymppinen Maija on töissä kirjaston lastenosastolla ja pitää työstään sekä kirjastoista. ”Kirjaston tuoksussa oli jotain rauhoittavaa. Se oli sekoitus kirjojen sivuja, lattianpesuainetta, pölyä ja ihmisten hajua.” Muuten hän on elämässään vähän hukassa: kiloja on kertynyt, viini maistuu ja migreeni vaivaa. Lähistössä asuva vanha rouva Kaisa on nähnyt Maijan usein kauppareissulla. Naiset tutustuvat, kun Maija saa migreenikohtauksen kadulla. Molemmat pitävät kirjoista ja lukemisesta. Kaksi yksinäistä löytää toisensa, ystävyys syttyy, ja monen monta keskustelua käydään niin kirjoista kuin elämästäkin. Monenlaisia viisauksia löydetään niin Hemingwayn kuin Beauvoirinkin teksteistä.

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena 2006)

Pasi Ilmari Jääskeläisen kirjallinen maailma on jännittävästi lähellä realistista, hiukan vinksahtaneena maagisen suuntaan. Maagista realismia siis? Esikoisromaanissaan Lumikko ja yhdeksän muuta hän kuvaa Jäniksenselän pikku pitäjää, jossa lähestulkoon palvotaan paikkakunnan suurnaista kirjailija Laura Lumikkoa. Lumikko on kerännyt ympärilleen kirjallisesti lahjakkaiden lasten kirjoittajapiirin, ja näistä lapsista on tullut tunnettuja kirjailijoita. Nyt on aika aloittaa kirjallisuuspiiri uudestaan, ja kutsun saa myös kirjallisuudenlehtori Ella Amanda Milana. Varaudu kohtaamaan paljon eriskummallisia henkilöhahmoja ja hämmentäviä juonenkäänteitä!

Kirjastolla on keskeinen paikka Jäniksenselällä: kirjastoa on moitittu kolkoksi, kylmäksi ja kylän kokoon nähden liian suureksi, mutta Ellan mielestä kirjasto säteilee ympärilleen ylevyyttä. Kirjaston valtiaana toimii kirjastovirkailija Ingrid Kissala. Hän on ihanan salaperäinen hahmo, joka inhoaa koiria ja tuntuu peittelevän kirjastossa tapahtuvia kummallisia asioita. Jäniksenselän kirjastosta löytyy nimittäin kirjoja, joiden juoni on jotain aivan muuta kuin pitäisi: Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen lopussa Sonja ampuu Raskolnikovin tai Camus’n Sivullisessa päähenkilöä ei tuomitakaan murhasta vaan Josef K. murtautuu vankilaan ja auttaa tämän pakoon.

Kirjastonhoitajia esiintyy myös esimerkiksi seuraavissa kaunokirjallisissa teoksissa:

  • Heidi Jaatinen: Jono
  • Herman Koch: Naaapuri
  • Kyösti Korhonen: Kirjastovirkailijan päivä (novelli samannimisessä kokoelmassa)
  • Haruki Murakami: Kafka rannalla
  • Haruki Murakami: Maailmanloppu ja ihmemaa
  • Carol Shields: Kaiken keskellä Mary Swann

Elina Hokkanen