Otsikon lause kuultiin vuonna 2003 Nelson Mandelan suusta Mindset Networkin avajaistilaisuudessa. Kyseinen organisaatio tarjoaa ilmaista koulutusta eteläafrikkalaisille lapsille, ja juuri koulutuksen maksuttomuus on herättänyt ihmisissä ihmetystä. Samaa ihmettelyä olen saanut kuulla ulkomailla asuessani, kun olen kertonut suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Onko Suomessa ilmainen koulutus? Aloittavatko lapset vasta 6-vuotiaana koulun? Tämä jaksaa ihmetyttää ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi 20 vuoden ikään mennessä joutuneet ottamaan opintovelkaa useiden satojentuhansien eurojen edestä. Suomi on jo vuosia saanut tunnustusta ilmaisesta ja hyvätasoisesta koulutuksesta sekä siitä, että lapset saavat olla lapsia ja nauttia rauhassa lapsuudestaan ilman oppimisen painetta.
Viimeisin vuosi on muistuttanut meitä siitä, miten tärkeä osa elämäämme koulut ovat. Pandemia on vaikeuttanut monen lapsen ja nuoren kouluarkea viimeisen vuoden aikana, ja sillä on varmasti vaikutuksia vielä tulevaisuudessakin. Etäkoulun aikana monesta lapsesta nousi huoli, kun opettaja ei viikkoihin saanut heihin yhteyttä yrityksistä huolimatta. Ulkomailla jotkut koulut eivät ole avautuneet kevään ensimmäisen tartunta-aallon jälkeen jättäen monet lapset ilman mahdollisuutta jatkaa opintojaan. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on huolissaan jokaisen maailman lapsen koulutuksesta ja ovat siksi julistaneet tammikuun 24. päivän kansainväliseksi koulutuksen päiväksi. Pandemiaa tai ei, peruskoulutus ei ole jokaiselle lapselle mahdollista. YK:n mukaan tällä hetkellä 57 miljoonaa lasta jää kehitysmaissa koulujärjestelmän ulkopuolelle ja maailmanlaajuisesti 103 miljoonalta nuorelta puuttuvat lukemiseen tarvittavat perustaidot. Tähän YK:n Kestävän Kehityksen Tavoitteiden kohta 4 kohdistaa katseet ja pyrkii työllään mahdollistamaan kaikille avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisen oppimismahdollisuuden.
“Jos lapsella on tieto omista oikeuksistaan, häntä on vaikeampi alistaa tai johdattaa väärille poluille. Jos lapsella on tietoa mistä voi hakea apua vaikeuksien keskellä, hän luultavammin hakeutuu sinne ongelmien ollessa läsnä.”
Miksi koulutus on tärkeää? Mitä muuta se tuo ihmisen elämään kuin koulumuistoja? Osallistuin tammikuussa yhtenä puhujana keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena oli ihmiskaupan vastainen työ maailmalla ja erityisesti Euroopassa. Muut puhujat edustivat laki- ja kokemuspuolta, kun itse osallistuin keskusteluun hoitajan näkökulmasta. Olimme kaikki samaa mieltä siitä, että koulutus on tärkein osa niin ihmiskaupan kuin monen muun ilmiön vastustamisessa. Jos lapsella on tieto omista oikeuksistaan, häntä on vaikeampi alistaa tai johdattaa väärille poluille. Jos aikuisella on tietoa omien valintojen vaikutuksista ympäröivään maailmaan, hän harkitsee tekojaan enemmän. Jos lapsella on tietoa mistä voi hakea apua vaikeuksien keskellä, hän luultavammin hakeutuu sinne ongelmien ollessa läsnä. Ja mitä näistä lapsista ja nuorista kehittyy aikojen saatossa? Heistä kehittyy juuri niitä maailman muuttajia, jotka omilla esimerkeillään ja teoillaan voivat vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen!
Johanna Rinne
Terveydenhoitaja (YAMK), TtM-opiskelija
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön harjoittelija, Seinäjoen kaupunki
YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan kuuluu taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Koulutuksen vuosittaista merkkipäivää, kansainvälistä koulutuksen päivää vietetään 24.1.
#healthykidsofseinäjoki #lapsiystävällinenkunta