Anne Leinonen: Kirjanoita
Noidat ja kirjat, siinäpä kutkuttava yhdistelmä, jota on ennen Anne Leinosen Kirjanoitaa onnistuneesti käytetty ennenkin, etenkin lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Leinosen Kirjanoidan päähenkilö on seitsemäntoistavuotias Aura, joka asuu Helbyssä, kaupungissa, joka kummasti muistuttaa 2010-luvun Helsinkiä. Tässä rinnakkaistodellisuudessa kirjoja ei enää ole ja maailma rakoilee muutenkin liitoksiltaan. Aura kuitenkin näkee toiselle puolelle, kaupunkiin, joka on aivan todellisuuden ohuen pintakelmun takana. Hän pääsee myös töihin Menetettyjen unelmien taloon ja tutustuu Pyryyn, poikaan, jolla on takuulla salaisuuksia. Leinonen rakentaa nuortenkirjansa rinnakkaismaailman hienosti ja tarkasti. Lukija saa ylimääräistä hauskuutta vertaamalla Helbyn ja Helsingin karttoja keskenään. Taidokas juoni paljastuu lukijalle sopivalla vauhdilla ja loppu jää kutkuttavan avoimeksi seuraavaa osaa ajatellen. Kirjallisuudesta kertovia romaaneja, jännäreitäkin, löytyy myös aikuistenkirjallisuudesta. Suosittelen silti kaikenikäisille välillä piipahdusta nuorten kirjahyllylle. Kirjanoidan hieno motto: ”Tarinat voivat pelastaa henkesi” sopii myös kaikenikäisille ja moneen tilanteeseen.
Helena Waris: Linnunsitoja
(saatavilla myös e-kirjana)
Verevästä aikuisten fantasiasarjasta, Pohjankonnusta, tuttu kirjailija Helena Waris on tarttunut tällä kertaa dystopiaan. Linnunsitoja-romaanin tapahtumat sijoittuvat eristäytyneelle majakkasaarelle, josta on tullut vastarinnan keskus Koneiden hallitsemassa maailmassa. Päähenkilönä on tässäkin kirjassa nuori nainen, Zemi. Hän pakenee luksuskylpylästä ja tutustuu saaren alkeellisissa oloissa eri-ikäisiin kapinallisiin. Yhteyttä kapinallisten ja ulkomaailman välillä pidetään viestikyyhkyjen avulla. Vähitellen kyyhkyistä tulee tärkeitä myös Zemille, jolla on varsin rankka tausta. Kapinallisten keskuudessa ei kuitenkaan vallitse yksimielisyys, ja yhdellä jos toisella on salaisuuksia kannettavanaan. Olennainen kysymys on, keneen Zemi lopulta voi luottaa. Wariksen kerronta on todella vetävää ja tiivistä, maailmasta ja tarinasta sekä henkilöistä on kerrottu juuri olennainen, ei yhtään enempää. Linnunsitoja on taitava, ajatuksia herättävä romaani, joka aukeaa moneen suuntaan ja jonka soisi kuluvan sekä nuorten että aikuisten käsissä.
Mia Myllymäki: Väkevä mieli
Kokkolalainen esikoiskirjailija Mia Myllymäki on niinikään sijoittanut romaaninsa tulevaisuuteen. Hiukan Kokkolaa muistuttava Komano on kaupunki, jota sairaala hallitsee. Alati levittäytyvä laitos konkreettisesti syö sisäänsä lähiseudun asuintaloja. Päähenkilö, parikymppinen Kefa on opiskellut kemiaa ja palaa kotikaupunkiinsa, mutta töitä on vaikea löytää, sillä sukujen hallitsemassa järjestelmässä Kefalla on väärä sukunimi. Vaikea on myös Kefan äitisuhde, eikä parisuhderintamallakaan mene oikein vahvasti. Lopulta työpaikka löytyy kuin löytyykin sairaalasta, samoin kuin mielenhallintakemikaalia kehittelevän tiimin salaiset paperit. Salaisuudet voivat kuitenkin olla kuolemanvaarallisia ja murhaaja voi lopulta olla ihan kuka tahansa. Kirjanoitaan ja Linnunsitojaan verrattuna Väkevä mieli on selkeämmin aikuisten kirja, sen moraaliasetelma on hivenen monimutkaisempi kuin esimerkiksi Kirjanoidassa. Yhteistä kaikille kolmelle romaanille kuitenkin on, että hyvä-paha-asetelma ei ole musta-valkoinen, vaan pureksittavaa ja harmaan erilaisia sävyjä löytyy.
Tällä hetkellä kotimaista spekulatiivista fiktiota on tarjolla moneen makuun. Useimmiten näistä kirjoista löytää hyvää ajankohtaista yhteiskunnallista kritiikkiä ja pohdintaa vetävän seikkailujuonen lisäksi. Kannustan siis lukijoita tarttumaan myös spekulatiiviseen fiktioon ja antautumaan mielikuvitusmaailmojen vietäväksi.
Mervi Heikkilä kirjastotoimenjohtaja, kirjailija