Kirjastosuunnittelu alkoi!

Merkittävät vuodet edessä kirjastossa

Pari seuraavaa vuotta ovat Seinäjoen kaupunginkirjaston johdolle ja henkilökunnalle merkittäviä, haasteellisia ja työntäyteisiä. Kirjaston uudisosan suunnittelu on nyt alkanut täydellä höyryllä ja tulee jatkumaan vielä vajaan vuoden. Sen jälkeen päästään varsinaiseen rakennusvaiheeseen ja lopulta, vuonna 2011 suunnitellaan mittava muutto-operaatio ja toivottavasti mieleenpainuvat avajaiset.

Mutta sitä ennen tehtävää riittää; mittaillaan hyllymetrejä moneen kertaan, mietitään lainausautomaattien ominaisuuksia, pohditaan asiakaspalvelupisteiden korkeutta, kirjastoauton tallin ovien leveyttä jne. Minä yritän pysyä kärryillä kansallisessa ja kansainvälisessä kirjastotiloja koskevassa keskustelussa ja kehityksessä. Asiakkaiden odotuksia ja toiveita saamme selville paitsi päivittäin asiakaspalvelutyössä, myös tutustumalla Suomessa viime aikoina tehtyihin laajoihin käyttäjäkyselyihin ja ei-käyttäjäkyselyihin. Myös teknistä kehitystä pyrimme haukkana seuraamaan, jotta se voitaisiin valjastaa parhaalla mahdollisella tavalla huomisen asiakkaita ja kirjastotyötä palvelemaan.

 

Aallon kirjaston kirjasali ja monttu.

Kuva: Kalevi A. Mäkinen.

Näin avaralta Seinäjoen pääkirjaston kirjastosali näytti vuonna 1965. Nyt tilanne on toinen, mutta onneksi helpotusta on kohta luvassa.

Tavoitteena on tulevaisuuden kirjasto, jonka jokainen kaupunkilainen voisi kokea omakseen. Kirjastosta saa luotettavaa, ajantasaista tietoa, mutta sieltä löytyvät myös menneisyyden helmet. Kirjastossa voi viettää aikaa ja kohdata tuttuja ja tuntemattomia. Kirjasto tarjoaa ilmaiseksi ja tasapuolisesti elämyksiä, osallistumista ja inspiraatiota vanhoille ja vauvoille. Seinäjoen pääkirjasto tulee yllättämään kävijänsä positiivisesta ja antamaan entistä tuhdimpia eväitä opiskeluun, itsensä kehittämiseen, taiteiden harrastukseen ja henkiseen hyvinvointiin.

Kirjastosuunnitteluun osallistuvat tavalla tai toisella paitsi JKMM-arkkitehdit ja kirjastolaiset, myös kaupungin omat arkkitehdit, tietohallinto, kaupungin johto ja luottamusihmiset. Kyseessä ei siis ole yksilölaji vaan joukkuepeli. Se on välillä haastavaa, mutta aina antoisaa ja parhaimmillaan lopputulos on paljon enemmän kuin kukaan meistä osaisi yksin haaveillakaan.

Kiitokset minun puolestani kaikille, jotka tähän mennessä ovat osallistuneet kirjastosuunnitteluun ja päätöksentekoon! Tästä on erinomaisen hyvä jatkaa.

Mervi Heikkilä

kirjastotoimenjohtaja

 

 

 

 

 

<span ”>