Lyhyiden kirjojen lukupiiri jatkui Kyrkkärin kirjastolla jo toista vuotta. Lukupiiri kokoontui keväällä ja syksyllä yhteensä neljätoista kertaa, aina kahden tai kolmen viikon välein. Luettavat kirjat ovat vain noin satasivuisia, joten kirjan ehtii hyvin lukea ennen seuraavaa kokoontumiskertaa. Lukupiiri kokoontuu M-talon tunnelmallisessa ja rauhallisessa hiljentymistilassa Atriumin kyljessä.
Alun perin lukupiiri alkoi novellilukupiirinä. Koska novellit olivat tunnin mittaisen keskustelun kannalta yleensä turhan lyhyitä, kohdentui lukeminen pian nopealukuisiin kirjoihin. Lukupiiri kokoontui torstaisin iltapäivästä, joten osallistujakunta on ollut pitkälle eläkeikäisistä koostuvaa. Lukupiirin ydinporukkaan kuului kuusi naista ja tämän lisäksi piirissä oli jokunen harvemmin käyvä henkilö. Oli myös muutama ihminen, jotka seurasivat lukupiirin tahtia ja lukivat samat kirjat, mutta eivät päässeet mukaan kokoontumisiin.
Lukupiirissä on monesti todettu, että lyhyet kirjat ovat usein todella hyviä ja kirjailijan täytyy olla taitava, että saa sanottavansa typistettyä tarpeeksi lyhyeen muotoon. Kirjoissa ei yleensä olekaan mitään ylimääräistä, eikä niissä aina tapahdu paljoa. Silti kirjat ovat toinen toisensa perään tehneet vaikutuksen piiriläisiin. Kirjat pisteytetään aina aluksi leikkimielisesti. Vuoden parhaat pisteet sai Joel Haahtelan teos Sielunpiirtäjän ilta. Vain yksi osallistuja antoi sille 9,5 pistettä, muut täyden kympin. ”Pataluhaksi” nimettiin taas Howard Shernoffin Heijastin ja 13 muuta tarinaa suomalaisilta jalkakäytäviltä. Kirja kirvoitti kömpelyydessään kuitenkin vuoden parhaimmat naurut. Clare Keeganin kirjoista luettiin peräti kaksi: Nämä pienet asiat ja Kasvatti. Molemmista pidettiin paljon ja molempien loppu jäi lukijan itsensä kuviteltavaksi. Osa piiriläisistä kävi katsomassa ensimmäisestä elokuvankin elokuvateatterissa.
On ollut mukava huomata, miten osa lukupiiriläisistä on tavannut toisiaan kokoontumiskertojen ulkopuolellakin tai miten he kävelevät yhdessä kotimatkan. Usein he myös tulevat paikalle aikaisin ja odottavat piirin alkua yhdessä jutellen. Palautteissa on tullut esiin, miten odotettu lukupiiri on ja miten se on lievittänyt osaltaan yksinäisyyttä tai auttanut sopeutumaan uudelle paikkakunnalle. Osaltaan tätä on varmastikin ollut mahdollistamassa lukupiirin normaalia lyhyemmät kokoontumisvälit, joiden kautta osallistujat ovat tulleet tutuiksi toisilleen. Lukupiirin ohjaajana taas on saanut ihailla osallistujien laaja tietämystä hyvinkin erilaisista asioista, kielestä, historiasta ja eri maista. Lukupiiriläiset ovat ihailtavan uteliaita ja mietiskeleviä. Jos jokin fakta jää kirjassa mietityttämään, on jollain yleensä siihen vastaus tai sitten siitä otetaan selvää yhdessä paikan päällä netistä. Toisinaan taas kääntäjä jää kiinni virheellisistä sanavalinnoista. Lyhyiden kirjojen lukupiiri jatkuu taas ensi vuonna.
Sini Mäkinen
vastaava kirjastonhoitaja
Kyrkkärin kirjasto