Kirjaston tekijät, osa 2

Uudisrakennuksen tekemiseen ja suunnitteluun osallistuvat ihmiset – esittelyvuorossa pääarkkitehti Asmo Jaaksi

Kirjaston tekijät –sarjassa Seinäjoen pääkirjaston uudisrakennuksen tekemiseen ja suunnitteluun osallistuvat ihmiset kertovat työstään ja siitä, millainen uudisrakennuksemme on työkohteena. Nyt esittelyvuorossa on pääarkkitehti.

Kuka olet ja mistä tulet?

Asmo Jaaksi. Arkkitehti. Asun Helsingissä, lapsuus ja opiskelut suoritettu Tampereella.

Apila-kirjaston pääarkkitehti Asmo Jaaksi.

Miksi olet juuri arkkitehti?

En kyllä osaa ihan tyhjentävästi vastata. Mitään sukurasitetta tms. ei ole taustalla. Lukion jälkeen olin, niin kuin useimmat, aika epävarma siitä mitä haluaisin loppuelämäni tehdä. Visuaalisista asioista olen aina ollut kiinnostunut ja niinpä arkkitehdin ammatti (sellaisena kuin silloin kuvittelin) vaikutti hyvältä vaihtoehdolta. Valinta osui kai ihan kohdilleen – en missään vaiheessa ole harkinnut alan vaihtoa.

Millaisista rakennuksista pidät?

Pidän rakennuksista, joissa yhdistyvät itsestäänselvä luontevuus ja myös sopivasti hämmentävä ominaisuus. Siis samaan aikaan paikkaan sopiva ja sen haastava. Ns. ”tyyli” ei ole olennaista, esimerkkejä hyvistä rakennuksista löytyy eri aikakausilta ja hyvinkin vaihtelevalla näkemyksellä suunnitelluista.

Millaisia periaatteita noudatat, kun itse suunnittelet rakennuksia?

Arkkitehtisuunnittelu on erittäin vastuullinen tehtävä. Ehdoton lähtökohta on, että rakentamisen jälkeen paikka on kehittynyt paremmaksi. Rakennushanke kokonaisuudessaan on yleensä suuri ponnistus, sekä henkisessä että aineellisessa mielessä. Arkkitehti on paljon vartijana luodessaan konseptin rakennukselle ja tärkeimmät suuntaviivat koko hankkeelle. Mielessä tulee pitää myös vastuu ekologisesta näkökulmasta – rakentaminen on luonnonvaroja kuluttavaa. Perusperiaatteena pidän, että hyvä laatu on aina kestävää kehitystä.

Vastuun taakan alla pitää pyrkiä sitten saamaan aikaan mahdollisimman raikasta ja mieltä kohottavaa arkkitehtuuria! Tärkeää lopputuloksen kannalta on sopivan rentouden ja tekemisen hauskuuden säilyttäminen.

Millainen Seinäjoen kirjaston laajennusosa on ollut suunnittelukohteena?

Kirjasto rakennustyyppinä on kiinnostava ja mieluisa suunnittelukohde. Se on avoin ja positiivisia arvoja välittävä. Tilakokonaisuudet mahdollistavat monenlaista arkkitehtonista muotoilua, eli voi haastaa omaa luovuuttaan ihan kunnolla. Ainutlaatuinen paikka, eli Aallon läheisyys on tietysti aivan erityinen piirre ja haaste. Rakennushankkeessa on lukuisia osapuolia: Suunnittelijat, rakennuttaja, käyttäjä, urakoitsijat, viranomaiset jne. Suunnittelutyöhön sisältyy paljon vuorovaikutusta näiden välillä. Tässä tapauksessa henki on ollut todella hyvä ja yhteistyö miellyttävää.

Millaisia työvaiheita kirjaston laajennusosan suunnittelussa on ollut?

Tämä hanke on edennyt aika tyypilliseen tapaan. Ensin pidettiin arkkitehtuurikilpailu, jossa luotiin perusratkaisu rakennukselle. Kilpailuvoiton jälkeen oli jonkin aikaa epävarmuutta lähteekö hanke liikkeelle. Sitten lopulta tarvittavat päätökset tehtiin ja pääsimme varsinaiseen suunnittelutyöhön – luonnosvaiheiden kautta tarkkoihin työpiirustuksiin. Tämä vei vuoden päivät. Suunnitelmien perusteella kilpailutettiin urakoitsijat ja rakentaminen alkoi noin vuosi sitten. Työmaavaihe työllistää vielä meitä suunnittelijoitakin, koska rakentamisen edetessä suunnitelmia pitää vielä tarkentaa ja muokata. Ensi keväänä toivottavasti vietetään avajaisia.

Mitä kirjaston asiakkaat uudessa kirjastossa kohtaavat, kun he ensimmäistä kertaa astuvat sisään?

Avoimen valoisan tilan, joka kutsuu käymään peremmälle.

Mitä asioita arvostat Aallon arkkitehtuurissa? Mistä asioista et niin pidä?

Aalto oli mestari, hänen työnsä vaikutti viime vuosisadan arkkitehtuurin kehitykseen maailmanlaajuisesti. Aallon töissä erityisen hieno piirre on omintakeinen tapa yhdistää moderniin arkkitehtuuriin pehmeitä arvoja ja muotoja. Vähiten ehkä pidän myöhäiskauden, töistä joissa herkkyys alkoi pikkuisen horjua….

Millaisia ovat työsi huippuhetket?

Arkkitehdin työ on aika puurtamista, ajankäytöstä suurimman siivun haukkaavat rutiinit ja käytännön junailut. Kliseinen vastaus, mutta parasta on kun voi tehdä luovaa suunnittelutyötä. Eli rauhalliset päivät suunnittelutehtävään keskittyen työpöydän ääressä tai brainstormatessa – ja erityisesti tietysti se hetki kun saa jostain ideasta kiinni.

Minkä rakennuksen suunnittelemisesta unelmoit?

Uusi kirjasto Aalto-keskuksen kylkeen on kyllä jo aika huippu juttu….