Boheemiutta, kimallusta, julkisuutta, erakkoutta, alkoholia ja muita riippuvuuksia, rahattomuutta tai huikeita rahamääriä – tuota kaikkea liitetään mielikuvissa taiteilijuuteen ja taiteilijoiden elämään. Minkälaisen kuvan siitä sitten antavat kirjailijat, sen saat tietää lukemalla esimerkiksi nämä kirjat.
Susan Sellers: Vanessa & Virginia. 2013
Susan Sellersin esikoisromaani on kirja taiteilijuudesta ja sisaruudesta. Päähenkilöiden kirjailija Virginia Woolfin ja kuvataiteilija Vanessa Bellin suhde on läpi elämän hyvin ristiriitainen. Toisaalta he kilpailevat ja ovat mustasukkaisia niin muista ihmisistä kuin toistensa lahjakkuudesta ja menestyksestä, toisaalta he ovat aina hädän hetkellä toinen toisensa tukena. Kirjassa näkökulma on Vanessan. Hän luo kuvan lapsuudesta viktoriaanisessa yläluokan perheessä, jossa tyttäristä kasvatetaan seurapiirien hienoja naisia ja elämän ääriviivat on tarkkaan rajattu. Sisarusten lahjakkuus tulee esiin hyvin varhain, ja he jakavat toistensa unelmat ja pyrkivät vähitellen elämään, jossa voisivat käyttää lahjakkuuttaan. Kirja koostuu lyhyistä, irrallisista otoksista, joiden välisten aikajaksojen pituus ei suoraan selviä tekstistä. Siitä saakin huomattavasti enemmän irti, jos tietää perusasiat kohdehenkilöiden elämästä.
Mikko Reitala: Tähtihetki. 2009
80-luvulla he olivat Babylonia, bändi matkalla tähtiin: Pablo, Harri, Keyo, Ile, Yone ja korvaamaton laulusolisti Tilda. 20 vuotta myöhemmin Tilda on ylilääkärin hienostovaimo, Harri epäonnistunut liikemies ja Pablo musiikkiliikkeen myyjä, joka ei suostu uskomaan bändin hajoamiseen, vaan yrittää saada sen uudelleen esiintymään. Takautumissa palataan bändin tähtihetkeen, vuoden 1984 juhannuskeikkaan, jolla on ollut ratkaiseva merkitys monen henkilön elämään. Nyt elämän puolivälissä on tehtävä karu välitilinpäätös: mitä on tehnyt, mitä vielä haluaa ja on mahdollista tehdä ja mitä on valmis uhraamaan haaveidensa vuoksi. Reitala osaa taitavasti kertoa tarinan, jossa jännitys kohoaa hetki hetkeltä. Kirja luo myös ajankuvan niin vuosikymmenien takaisesta kuin nykyisestäkin musiikki- ja julkisuusmaailmasta.
Inari Krohn: Musta ja muut värit. 2006
Kirjassa eletään kuohuvalla 1960-luvulla, taideopiskelijoiden maailmassa. Päähenkilö Inkeri, jonka elämän ja pään kuvat ovat täyttäneet lapsuudesta lähtien, pääsee opiskelemaan Suomen Taideakatemiaan. Opiskelu on maalauksellisuuden, harmonian, puhtaan värin ja ennen muuta oman ilmaisun etsimistä. Samalla opetellaan elämää: rakastutaan ja petytään, tehdään työtä oikolukijana tai kalatehtaalla Norjassa, osoitetaan mieltä ja halutaan osallistua ja vaikuttaa maailman kuohuntoihin. Inkeri kokee sekä menestystä että menetyksiä. Hän joutuu kohtaamaan taidemaailman kateuden ja kilpailun. Inkerin menestys herättää pahaa verta, ja hän miettii, miten paljon pitää maksaa siitä, että tulee hyväksi taiteilijaksi – menneisyytensä, ystävänsä, rakkautensa?
Kreetta Onkeli: Kutsumus. 2010
Kutsumuksen päähenkilöt Sanelma Salminen ja Gunnevi Björkenheim päätyvät molemmat kirjailijoiksi – aivan erilaisiksi ja erilaisia reittejä pitkin. Sanelma on monien huonosti päättyneiden kirjallisten työpätkien jälkeen vuosikausia kirjoittanut ohuita kirjojaan ilman että hänen nimeään aina edes kirjakaupassa tunnistetaan, Gunnevi taas loikkaa ensimmäisellä runoteoksellaan saman tien huikeaan julkisuuteen. Onkeli tähtää kirpeänteräviä nuolia varsinkin kohti kustannusmaailmaa ja kirjallisuusinstituutiota. Kuva kirjailijan elämästä Suomessa on karu ja illuusioton: rahaa ei ole, menestystä tulee joko liian vähän tai liian paljon, liian varhain tai liian myöhään, pakolliseen julkisuuteen on useimmiten vaikea suhtautua. Onko järjetöntä ryhtyä kirjailijaksi? Entä jos se on ainoa vaihtoehto selvitä?
Antti Ritvanen: Miten muistat minut. 2016
Kirjan päähenkilö Jesse on viettänyt koko elämänsä kahden taiteilijan loukussa: hänen äitinsä, ikuinen risainen ja levoton sielu, on menestynyt kirjailija, jonka elämää seurataan tarkasti mediassa, isä taas on entinen rockmuusikko ja nykyinen hittibiisien säveltäjä, jonka bändikaveri on äidin elämän suuri rakkaus. Äiti katoilee Jessen elämästä tämän lapsuudesta lähtien kerta toisensa jälkeen, mutta poika ei pääse äidistä irti, vaikka kuinka riuhtoisi. Jesse päätyy työssään yhdistämään musiikin ja kirjoittamisen, kun alkaa tehdä elämäkertaa äidin rakastetusta. Äidin ja pojan tarinaa seurataan myös äidin näkökulmasta hänen muistiinpanojensa kautta, joissa hän kuvaa kirjojensa syntyä ja elämänsä vauhdikkaita vaiheita. Ennen kuin Jesse pystyy selvittämän oman elämänsä ongelmat ja sen, kuka ja millainen hän on, hänen on saatava selville ”totuus” äidistään ja tämän elämästä.
Anja Kauranen: Arabian Lauri. 1997
Lauri Markola on taiteilija viimeistä piirtoa myöten. Hän pukeutuu huikeisiin asukokonaisuuksiin Arabian Lawrence tai lordi Byron mallinaan, hän järjestää ystävilleen spektaakkelimaisia juhlia talossaan, jonka on sisustanut itämaiseksi valtakunnaksi. Hän on valotaiteilija, muotoilija ja kirjailija, ja media hehkuttaa hänen monimuotoista taiteilijuuttaan. Hän on levoton sielu ja ikuinen vaeltaja, joka ei löydä rauhaa missään. Laurin tarinan kertoo Sauli, ystävä ja rakastettu, josta itsestäänkin tulee valokuvataiteilija – ainakin väliaikaisesti. Saulin kertomana saamme tietää, voiko kirkas tähti hohtaa jatkuvasti vai palaako loiste jossain vaiheessa loppuun.
Taiteilijaelämästä voit lukea myös seuraavista kirjoista:
Juhani Känkänen: Toivon mukaan
Hannu Väisänen: Kuperat ja koverat, Taivaanvartijat
Juha Hurme: Puupää
Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta
Etsi kirjoja Eepos-verkkokirjastosta.