Tiina, Anja ja Anna työskentelevät Apila-kirjaston asiakaspalvelussa. Ensimmäiset kirjastokokemukset Tiina hankki Tartossa ja Anja Riihimäellä. Anna kävi Ylihärmän kirjastossa, jonne pääsi näppärästi kirjastokyydillä.
Annan, Anjan ja Tiinan lukuvinkit
Kesäkuussa blogivinkkareina ovat pääkirjaston asiakaspalvelun kirjastovirkailijat Anna Leivonmäki, Anja Itämäki ja Tiina Rinta-Jouppi.
Asiakaspalvelun tiskin takana päivystävää ja kaukopalvelun töihin osallistuva Anna Leivonmäki lainaa usein mehevästi kuvitettuja ruoka- ja leivontakirjoja. Ne ovat mukavia selailtavia. Joskus niistä löytyy hyviä ohjeita myös kotona toteutettaviksi. Muun muassa Kati Jaakosen Hellapoliisi-kirjat ovat Annan suosikkeja.
Puutarhalehdet, kuten Viherpiha ja Kotipuutarha, herättävät kasvimaata, marjapensaita ja pientä kasvihuonetta hoitavassa Annassa samantapaista kiinnostusta kuin leivontakirjat. Hän lainaa lehtiä mielellään kotiin selailtaviksi, vaikka tavoitteena ei olekaan virtaviivaisen superpuutarhan aikaan saaminen. Silmä lepää kuitenkin hienojen perennapenkkien ja puutarhojen kuvissa. Joskus hän on saanut lehdistä helposti toteuttavia ideoita, toisinaan taas löytänyt nimen kasville, joka on omassakin kotipihassa. Myös aikakauslehdistä hän lukee yleensä ruoka- ja puutarhajutut.
Lukuhetkiä aamutuimaan
Anna käyttää kirjojen lukemiseen lauantai- ja sunnuntaiaamujen rauhalliset tunnit ennen muun perheen heräämistä. Hän keittää kahvia, ottaa mukin ja kirjan ja tekee olonsa mukavaksi sohvalla. Sulo-koira lyöttäytyy yleensä tuossa vaiheessa seuranpitäjäksi. Tätä nykyä Anna lukee useimmiten pohjoismaisia dekkareita. Osa niistä saattaa olla melko raakoja ja raadollisiakin. Lempeäksi tiedetty Anna ei niistä säikähdä, koska ne ovat hänen mielestään mielikuvituksen tuotetta, eivät todellista elämää.
Pernilla Ericsonin Sinua seurataan on ruotsalaistoimittajan esikoisromaani, johon hän sai idean laatiessaan juttusarjaa naisille tehdystä väkivallasta. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa tutkitaan päällekarkauksia, joita tapahtuu öiseen aikaan metroasemien lähistöllä. Myös päähenkilö Liv Kaspin kimppuun hyökätään ja hänet hyllytetään poliisista tutkinnan ajaksi. Kaspi värvätään mukaan laillisuuden rajamailla toimivaan Erla-ryhmään, joka yrittää selvittää, kuka on väkivallantekojen takana. Tarina on kiinni tässä päivässä. Siitä käy erinomaisesti ilmi, kuinka helpoksi sosiaalinen media tekee yksittäisen ihmisen liikkeiden seuraamisen ja mitä mahdollisuuksia tämä tarjoaa rikollisille.
Erla-ryhmään kuuluvat hyllytetyn naispoliisin lisäksi kriminologian professori, komea ja verkostoitunut rikollinen sekä suvereeni tietokoneosaaja. Sarjan toisessa osassa, vuonna 2018 ilmestyneessä Löydän sinut -dekkarissa, yksi ryhmän jäsenistä on jälleen hengenvaarassa.
Tihentyvää jännitystä
Katarina Wennstamin vuonna 2012 suomeksi ilmestynyt Turman lintu on toinen Annan mieleen jäänyt jännitysromaani. Siinä pariskunta pienine lapsineen löytää itselleen yllättävän halvan rivitaloasunnon. Mies tietää, että asunnossa on tapahtunut murha, naiselle se selviää vasta vähitellen. Nainen on äitiyslomalla oleva toimittaja ja hän alkaa selvittää rikosta joutuen itsekin vaaraan. Jos pitää tihentyvästä jännityksestä, Anna suosittaa tarttumaan tähän kirjaan.
Ruotsalaisen Stefan Ahnhemin Fabian Risk -sarja on tarjonnut Anna Leivonmäelle monta jännittävää lukuhetkeä. Sarjassa on ilmestynyt suomeksi kolme kirjaa: Pimeään jäänyt, Yhdeksäs hauta ja Miinus kahdeksantoista astetta. Anna pitää siitä, että Ahnheimin kirjoissa on paljon sivuja, otteessaan pitävä tarina sekä runsaassa henkilögalleriassa myös niitä, jotka ovat mukana osasta toiseen.
Mainittujen dekkaristien lisäksi Anna suosittelee myös Lars Keplerin kirjoja jännityksestä pitäville lukijoille, jotka eivät vähästä säikähdä. Keplerin kirjoissa rikoksia ratkoo Joona Linna. Jokaisessa sarjan osassa on oma murhamysteerinsä ratkaistavana.
Sinuhesta lukuelämys
Anja Itämäki on kirjastovirkailijana asiakaspalveluissa. Hänellä on jonkin verran myös viestintään liittyviä tehtäviä. Lisäksi hän emännöi vuorollaan kirjaston kielikahvilassa ja vastaa työelämään tutustujien kirjastojaksoista.
Anja aloitti kirjastonkäytön Riihimäellä. Hän kävi siellä itse alakoululaisena ja muistaa, että ainakin Peppi Pitkätossun seikkailuista Etelämerellä hän luki tuohon aikaan mielellään. Lukeminen on ollut Anjalle noin kymmenvuotiaasta tärkeä harrastus. Kirja kuuluu itsestään selvästi nukkumaanmenohetkeen ja nykyään myös iltojen ohjelmaan. Anja kertoo istuvansa keinutuolissa ja lukevansa. Yleensä kirja vie voiton telkkarista, etenkin jos kesken olevassa kirjassa on riittävästi jännitystä.
Kirjojen lisäksi Anja lainaa elokuvia ja lehtiä. Matkailulehti Mondo kiinnostaa reissuista pitävää, mutta myös sisustuslehdet ovat äskettäin muuttaneesta mukavia selattavia.
Valoisina kesäiltoina voi tarttua halutessaan esimerkiksi Annan, Anjan ja Tiinan suosittamiin kirjoihin ja lehtiin.
Suomalaisista romaaneista Anjan mieleen on jäänyt suurena lukukokemuksena Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Sen hän on lukenut pariin kertaan ja suunnittelee lukevansa sen vielä kertaalleen, kun eläkeläisen vapaus koittaa. Kirjassa viehättävät historiallisuus, tietynlainen mystisyys, Sinuhen jännittävät elämänvaiheet ja romantiikkakin. Kirjan paksuuskaan ei haittaa, kun pääsee kunnolla tarinan imuun.
Italia sydämessä
Italialaisen Alberto Moravian Kaksi naista on Anjan suosikki vuosien takaa. Se on ilmestynyt alun perin vuonna 1957. Kyseessä on järkyttävä, toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan sijoittuva tarina äidistä ja tyttärestä ja niistä kauheuksista, mitä yhä vieläkin voi tapahtua sodan jalkoihin joutuville. Tarinan järkyttävyys on toinen syy, miksi se jäi niin hyvin mieleen. Toinen syy on kepeämpi: Italia on Anjan sydäntä lähellä. Hän on tehnyt sinne useita matkoja ja asunut siellä ennen lasten syntymää kahdesti puolen vuoden ajan. Italian opiskelusta ja reissuista huolimatta kirjojen lukeminen alkukielellä on liian vaativaa. Anja kertookin lukeneensa italiaksi lähinnä reissulta ostettuja Aku Ankkoja.
Kaksi naista -romaanista on tehty myös elokuva, joka valmistui vuonna 1960. Sen on ohjannut Moravian maamies Vittorio de Sica. Pääosaa esittänyt Sophia Loren sai roolistaan parhaan naispääosan Oscarin. Anjan mielestä elokuva on onnistunut.
Italian ja Suomen lisäksi myös Ruotsi on Anjalle mieluinen maa. Se oli hänen kotimaansa 11 vuoden ajan. Hän pitää myös ruotsalaisesta kirjallisuudesta sekä ruotsin kielestä, jota pääsee tosin käyttämään vain harvoin nykyään. Marianne Fredrikssonin Anna, Hanna ja Johanna on yksi Anjan ruotsalaisista suosikeista. Kirjassa kerrotaan kolmen sukupolven naisista ja heidän elämästään eri aikakausina. Tarina on kerrottu kauniisti ja viisaasti. Anja on kuullut monen muunkin kehuvan kirjaa, joka ehkä antaa enemmän samastumismahdollisuuksia naisille kuin miehille. Anja muistelee, että kirjan miehet olivat vähemmän sympaattisia kuin naiset. Myös muut Fredrikssonin kirjat ovat ehdottomasti lukemisen arvoisia.
Annan tavoin myös Anja lukee paljon dekkareita. Tuore tuttavuus Camilla Greben psykologinen trilleri Kun jää pettää alta oli mieluinen lukukokemus. Grebe kirjoittaa hyvin ja pystyy luomaan tarinan, jossa harhauttaa ja yllättää lukijan perusteellisesti. Tapahtumapaikkana on Tukholma kaupungissa asuneelle tuttuine katuineen, mikä lisää tarinan kiinnostavuutta. Kirjan vahvuutena Anja pitää myös sitä, että myös rikoksia ratkovan elämää kuvataan kiinnostavasti, ei ainoastaan rikosta ja sen taustoja.
Italian kielen ihanuus tulee esiin myös Anjan musiikkisuosikin valinnassa. Andrea Bocelli on ollut jo pitkään hänen suosikkinsa. Eniten hän pitää tenorin äänestä silloin, kun Bocelli laulaa italiaksi. Anja muistelee vieläkin tähden Helsingin-konserttia, jota oli kuuntelemassa 12 vuotta sitten. Elokuvasävelmistä pitäville Anja vinkkaa Bocellin Cinema-levyä.
Huumoria virolaisittain
Kirjastovirkailija Tiina Rinta-Jouppi työskentelee asiakaspalvelussa. Hän pitää vuorollaan myös kielikahvilaa ja jakaa Anjan kanssa vastuun tet-harjoittelijoista.
Synnyinmaansa Viron kirjailijoista Tiina haluaa nostaa esiin Andrus Kivirähkin. Hän on yksi suosituimmista virolaisista kirjailijoista tällä hetkellä. Hulvattoman hauskoja, jopa sekopäisiä kirjoja kirjoittava Kivirähk on syntynyt vuonna 1970 ja on omalaatuisuudestaan huolimatta elävä klassikko. Hänen kirjoissaan yhdistyvät satuilu, musta huumori ja mielikuvituksen lento.
Suomennettu Riihiukko ilmestyi vuonna 2000. Se on pakollista luettavaa Viron kouluissa, ja siitä on tehty myös elokuva. Tiina kertoo, että kirja on varsin erikoinen sekoitus folklorea ja mustaa huumoria. Siinä myös irvaillaan reippaasti virolaisuuden kustannuksella. Tästä huolimatta virolaiset rakastavan Kivirähkin kirjaa. Virolaista elämänmenoa ja perinnettä heikosti tuntevalle tarina voi näyttäytyä fantasiakertomuksena. Sen henkilöhahmot on viety äärirajoille, mutta heistä pystyy kuitenkin tunnistamaan vielä suomalais-ugrilaisia perusluonteita.
Kivirähk on myös lastenkirjailija. Murrerunoilija Heli Laaksonen on suomentanut Koiranne alkaa kohta kukkia -kirjan, joka on myös hulvaton, eikä yhtään söpöilevä. Kirjassa kerrotaan muun muassa koirankakkapökäleen ja kukan romanttinen tarina. Muita tarinan henkilöitä ovat mm. tyhmä takki ja merirosvoksi ryhtyvä lusikka.
Kurkistus historiaan
Historiallisen laadukkaan dekkarin ystäville Tiina Rinta-Jouppi suosittaa C.J. Sansomin kirjasarjaa, jonka päähenkilö on lakimies Matthew Shardlake. Elämää 1500-luvun Englannissa havainnoidaan Shardlaken silmien kautta. Tarinoissa tulevat loistavasti esiin tuon ajan tapakulttuuri ja ennakkoluulot, joita ihmiset tunsivat kaikkea uutta kohtaan ja jotka myös kyttyräselkäinen ja siksi erilainen Shardlake joutuu kestämään.
Anna, Anja ja Tiina keräsivät vuosien varrella mieleen jääneitä kirjoja kesäkuun vinkeiksi.
Jokaisessa Shardlake-sarjan kirjassa on oma tarinansa. Tiina vinkkaa, että kirjat kannattaa lukea ilmestymisjärjestyksessä, jotta niistä saa kaiken mahdollisen irti. Sarjan ensimmäinen osa on Luostarin varjot ja tuorein Kerettiläinen. Kerettiläistä Tiina luonnehtii varsin poikkeukselliseksi dekkariksi, koska siinä kuvataan ihmisen ja uskonnon suhdetta 1500-luvulla ja sitä, miten uskontoa voitiin käyttää omien etujen ajamiseen. Tässä taistelussa kukaan ei ole turvassa, joten tulilinjalle joutuu myös hallitsija.
Ihana Korfu
Eläimet ja muu kotiväkeni oli yläasteikäisen Tiinan suosikkikirja. Hänestä Gerald Durrellin äskettäin tv-sarjanakin nähty tarina oli todella hauska. Tiinalle tarinalla oli myös syvempi merkitys: neuvosto-Virossa asuva nuori tyttö kuvitteli sen avulla, millaista olisi elää aurinkoisella saarella, nähdä sen kaikki värit ja haistaa uudenlaiset tuoksut. Luonnosta, eläimistä ja perhe-elämästä kertovasta kirjasta tuli Tiinalle henkireikä, joka mahdollisti siirtymisen muualle ajatuksissa. Korfu osoittautui sitten myöhemmin yhtä ihanaksi paikaksi kuin se oli Durrellin kirjoissa kuvattu. Sinne Tiina haluaisi mennä vielä uudestaan.
Katsomistaan elokuvista Tiina haluaa suosittaa 1944-elokuvaa, joka kertoo Viron historian mustasta vuodesta. Hän ei ole yleensä sotaleffojen ystävä, mutta kyseisessä elokuvassa onkin korostetusti kyse ihmisistä, ei sankareista eikä vihollisista. Elokuvassa virolaiset nuoret miehet joutuvat vieraan sotaan, osa puna-armeijaan ja osa Saksan armeijaan eli taistelemaan toisiaan vastaan. Elokuvan erikoisuus on se, että sen alku- ja loppuosassa on eri päähenkilö. Virossa erittäin suosittu ja hyviä arvosteluja saanut elokuva on lyönyt kävijäennätyksiä ja se on ollut myös Viron Oscar-ehdokkaana.
Sirpa Pukkinen
Annan, Anjan ja Tiinan vinkit
1944-dvd. Ohjaus Elmo Nüganen
Ahnhem, Stefan: Miinus kahdeksantoista astetta
Bocelli, Andrea: Cinema ja muut cd-levyt
Durrell: Eläimet ja muu kotiväkeni
Ericson, Pernilla: Sinua seurataan ja Löydän sinut
Fredriksson, Marianne: Anna, Hanna ja Johanna
Grebe, Camilla: Kun jää pettää alta
Jaakonen, Kati: Hellapoliisi makeilee: jälkiruoat ja muut välipalat (+muut Hellapoliisi-kirjat)
Kivirähk, Andrus: Riihiukko
Kivirähk, Andrus: Koiranne alkaa kohta kukkia
Moravia, Alberto: Kaksi naista
Sansom, C.J.: Luostarin varjot; Kerettiläinen ja muut Shardlake-sarjan dekkarit
Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen
Wennstam, Katarina: Turman lintu