Vinkkausvuorossa Salla, Henna ja Johanna
Seinäjoen kaupunginkirjaston Ihmisiä, kirjoja, elämää -blogissa vinkkaavat alkaneen vuoden aikana pääkirjaston työntekijät. Ensimmäisenä ovat vuorossa lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevät Salla, Henna ja Johanna. Myös Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kirjastolaisten vinkit ovat edelleen luettavissa blogissa.
Johanna, Henna ja Salla lukevat työnsä vuoksi paljon lasten- ja nuortenkirjoja
Sallan vinkit
Kirjastovirkailija Salla Leinosen voi bongata kierrättämässä esikoululais- tai päiväkotiryhmää Seinäjoen pääkirjaston tiloissa tai pitämässä lapsille satutuokiota. Muita tavanomaisia reviirejä ovat mm. lastenkirjasto Piilomaa tai Apilan alakerta.
Sallan lempikirjavalikoimassa on pari lastenkirjaa ja vanhoja suosikkeja omasta kirjahyllystä. Katri Kirkkopellon Molli-kirjassa Sallaa viehättää muukin kuin söpö ja taitava kuvitus. Molli on ärripurri, jolla ei oikein ole ystäviä. Hän alkaa harjoitella niin sanottuja ihmissuhdetaitoja ja lähtee liikkeelle aivan perusasioista kuten hymyilemisestä. Sallan mielestä kirja on ollut hyvä väline tunteiden läpikäymiseen omien lasten kanssa. Sitä ja tunnekasvatukseen liittyvää Molli: hyvällä mielellä vai pahalla päällä -tietokirjaa lainaavat vanhempien lisäksi myös kasvatusalan ammattilaiset.
Mats Srandbergin vuonna 2017 ilmestyneestä lastenromaanista Yön hirviö Salla sai vinkin työkaveri Marialta. Äidin lisäksi molemmat perheen tyttäret tykkäsivät kovasti kirjasta, jossa Frank-niminen poika muuttuu ihmis-Uffeksi sen jälkeen, kun Uffe-koira puree häntä. Ihmis-Uffea pidetään pelottavana öisin saalistavana petona, vaikka hän oikeasti haluaisi vain rapsutuksia. Lopulta yksinäinen poika löytää laumansa.
Omasta kirjahyllystä Salla nappasi vinkattavaksi suosikit vuosien takaa. Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin on kirja, jonka tarina on jo osittain unohtunut,
Sallan vinkkikirjoiksi valikoitui dekkareita, lastenkirjoja ja kevyttä ajanvietettä.
mutta kirjan jättämä tunnelma jäänyt pysyvästi mieleen. Kirja sijoittuu yliopistomiljööseen ja kertoo nuorten opiskelijoiden porukasta, joka tekee peruuttamattoman teon. Lukija kiintyy kirjan henkilöihin ja joutuu pohtimaan moraaliin ja syyllisyyteen liittyviä asioita.
Nykyisin Salla lukee eniten dekkareita. Hänen suosikkejaan ovat pohjoismaisten dekkareiden lisäksi Elizabeth Georgen jännityskirjat, jotka hän on lukenut moneen kertaan. Erityisesti hän pitää tuotannon alkupään kirjoista, joita ovat mm. Kunnioitetun kansalaisen kuolema ja Viattomien kesken. Georgen kirjat kannattaa lukea järjestyksessä, sillä neljän keskeisen henkilön elämäntilanteet vaihtuvat ja suhteet kehittyvät kirjasta toiseen. Dekkareiden valtti on Sallan mielestä taitava rikosten taustojen ja motiivien kuvaus.
Kevyttä ja nopeaa lukemista kaivatessaan Salla tarttuu esim. Sophie Kinsellan tai Kaari Utrion kirjoihin. Kinsellan tuotannosta hän suosittaa helppolukuista viihdykettä kaipaavalle kirjailijan yksittäisiä romaaneja, esimerkiksi Kevytkenkäistä kummitusta. Sen sijaan Himoshoppaaja-sarja on hänen mielestään menettänyt imunsa hyvän alun jälkeen. Utrion kirjoissa on kiinnostavaa historiaa helposti luettavassa muodossa. Siitä esimerkiksi käy Utrion Vaitelias perillinen, joka ajoittuu 1830-luvulle. Siinä on muun muassa värikästä ajankuvaa ja herkullista huumoria.
Hennan vinkit
Fantasia eri muodoissa on ollut jo pitkään lasten- ja nuortenpalvelujen kirjastovirkailija Henna Pakkasen oma juttu. Koska lukeminen on joka tapauksessa eräänlaista pakoa todellisuudesta, fantasiakirjat tarjoavat maagisine elementteineen siihen parhaan mahdollisuuden. Henna tietää kokemuksesta, että hyvä fantasiaelokuva tai -kirja imee omaan maailmaansa niin, että lukija ei välttämättä huomaa muita ympärillään.
Hennan suosikeissa on eniten fantasiaa ja animea.
Yksi Hennan tuoreimmista tuttavuuksista on nuorten fantasiaromaani Caraval, joka ilmestyi vuonna 2017. Nuortenkirjastotyötä tekevä Henna on jo ehtinyt vinkata Stephanie Garberin kirjoittamaa kirjaa kahdeksasluokkalaisille ja suosittaa sitä muillekin fantasiakirjallisuuden ystäville. Kirjan päähenkilö on nuori tyttö Scarlett, jota odottaa tyranni-isän järjestämä avioliitto. Perhe asuu Trisda-nimisellä saarella. Kirjan nimi Caraval viittaa sirkukseen, jonka esityksissä on maagisia elementtejä ja jonka Scarlett on aina halunnut nähdä. Hän pääseekin sirkuksen kotisaarelle, mutta onnistuuko hän löytämään sinne karanneen sisarensa Donatellan?
Patrick Rothfussin Tuulen nimi on Hennan fantasiakirjasuosikki vuosien takaa. Se on ensimmäinen osa Kuninkaansurmaajan kronikasta. Kertomus on ns. korkeaa fantasiaa ja siinä on kokonaan oma maailmansa karttoineen, magioineen ja luonnonlakeineen. Toinenkin osa on ilmestynyt, mutta kolmatta on odotettu jo pitkään.
Kirjojen päähenkilö on Kvothe, jonka pitämään majataloon saapuu kronikoitsija. Kvothe suostuu kertomaan hänelle kolmen päivän ajan menneistä vaiheistaan ja seikkailuistaan. Kirjan fantasiamaailmassa nimillä on paljon voimaa, niinpä Kvothella, elävällä legendalla, on myös monta nimeä, ja hänellä on sisäsyntyinen kyky oivaltaa asioiden alkuperäiset nimet. Keskeistä tarinassa on taistelu pahaa vastaan. Vinkatessaan kirjaa Henna antaa samalla myös varoituksen unettomista öistä: kirjaa ei pysty laskemaan kädestään.
John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa ja Raina Telgemeierin kirja Hymy sijoittuvat todelliseen maailmaan. Hymy on omaelämäkerrallinen kertomus teini-ikäisen elämästä ja ongelmista, joita onnettomuuden jälkeen suuhun asennettavat hammasraudat eivät ainakaan vähennä. Siihen viittaavat myös kirjan nimi ja kansikuva. Kirja ajoittuu 1990-luvulle, mikä ei kuitenkaan syö kiinnostavuutta, koska monet teini-ikään liittyvät ihanat ja kurjat asiat ovat ajattomia.
Poika raidallisessa pyjamassa on Hennan mielestä erinomainen kirja, mutta sitä on vaikea vinkata syyllistymättä spoilaukseen. Kirjan omintakeinen tunnelma syntyy siitä, että 9-vuotias päähenkilö Bruno elää viattomana ja iloisena lapsen maailmassa tietämättä, miksi hänen kotinsa lähellä on korkea aita ja sen takana ihmisiä raidallisissa asuissa. Kirja on myös vaikuttava kertomus kahden pienen, eri puolilla aitaa elävän pojan ystävyydestä.
Japanilaisen animaation eli animen ystäville Henna Pakkanen löytää nuorten elokuvahyllystä monta kiinnostavaa videoelokuvaa. Studio Ghibli ja Hayao Miyazaki ovat tuttuja nimiä animen harrastajille. Yhdistelmää edustavat mm. elokuvat Tuuli nousee, Sydämen kuiskaus ja Kikin lähettipalvelu. Osa elokuvista sopii hyvin koko perheen katsottaviksi, osalle on asetettu lainaamisessa noudatettavat ikärajat. Ghiblin tuotantoa on myös Isao Takahatan käsikirjoittama Prinsessa Kaguyan taru, jossa piirrostyyli on kevyttä, kuin puuväreillä tehtyä.
Johannan vinkit
Lasten- ja nuortenpalvelujen kirjastonhoitaja Johanna Saarela vinkkaa kirjoja enimmäkseen yläkouluikäisille, mutta satunnaisesti myös alakoulujen oppilaille. Vapaa-ajalla luettavat kirjatkin ovat siis usein nuortenkirjoja. Omaksi iloksi lukeminenkin on vaisun kauden jälkeen taas viriämässä uudelleen. Johanna on huomannut, että lukemisharrastus ruokkii itse itseään. Kun pääsee alkuun, innostus lisääntyy.
Viha jonka kylvät -kirja on ajankohtainen aiheensa vuoksi. Muurahainen lääkärissä tutustuttaa Topeliukseen.
Yksi Johannan suosikkilastenkirjoista on Zacharias Topeliuksen Muurahainen lääkärissä. Se ei ole aivan tavanomainen lasten kuvakirja eikä edes tyypillinen Topeliuksen satu, ja siksikin se on mainio valinta kirjailijan 200-vuotisjuhlavuotena. Myös Kristina Segercrantzin kuvitus on persoonallinen ja oivaltava.
Topeliuksen muurahaistarina on rankka. Aikuisen kannattaa tutustua siihen ennen ääneen lukemista, etenkin jos lapsi, jolle luetaan, on lääkärikammoinen tai muuten helposti pelästyvä. Toisinaan Johanna on tuumannut, onko mustan huumorin värittämä kertomus sittenkin enemmän aikuisten kuin lasten satu. Satu kertoo jalkansa menettävästä pienestä muurahaisesta sekä hänen puoltaan pitävästä äitimuurahaisesta, joka vie lastaan ensin lääkäriin ja sitten muille parantajille. Vastoinkäymisten jälkeen kirja päättyy onneksi toiveikkaisiin tunnelmiin. Kirjan kieli on yhtä yllättävää kuin tarinan käänteetkin. Suomennos ei ole aivan tuore, sillä kääntäjiksi on mainittu V. Tarkiainen, Valter Juva ja Ilmari Jäämaa.
Amerikkalaisen Angie Thomasin Viha jonka kylvät on ilmestynyt vuonna 2017. Se on erittäin ajankohtainen ja herättänyt paljon huomiota – ja paheksuntaakin – Yhdysvalloissa juuri sen vuoksi. Kirjan päähenkilö on 16-vuotias Starr, joka asuu köyhien mustien asuinalueella, mutta jonka vanhemmat ovat halunneet laittaa kouluun ns. paremmalle puolelle kaupunkia eli rikkaitten valkoisten lasten joukkoon.
Starr on ainoa silminnäkijä, kun valkoihoinen poliisi ampuu hänen vanhan ystävänsä matkalla kotibileistä. Hän joutuu miettimään, lähteekö todistajaksi ja mitä todistuksen antamisesta seuraisi. Johannan mielestä tarina on kirjoitettu taitavasti. Vaikka suomalaiselle lukijalle jengit ja ghetot ovatkin kaukaisia asioita, tarinaan on helppo samastua. Siihen vaikuttaa puhekielen käyttö sekä uskottava kuvaus siitä, kuinka paljon Starr joutuu turvautumaan rooliin sekä koulussa että viettäessään aikaa valkoisen poikaystävänsä kanssa. Angie Thomas tuntee aiheensa, sillä hän on itse ollut teiniräppäri ja kasvanut slummissa. Kirjasta on tulossa myös elokuva.
Life is strange on konsolipeli PS 4:lle. Se on hankittu Nurmon kirjaston valikoimiin. Pelin ikäraja on 16 vuotta. Johanna on pelannut samaa peliä PC:llä ja tykkää erityisesti pelin visuaalisuudesta ja käsinmaalatuista grafiikoista. Myös tarina on samastuttava, vaikka pelaajan teiniajoista olisikin jo aikaa. Ainakaan Johannaa ei haitannut ikäero päähenkilö Maxin kanssa.
Valokuvien maailma on keskeinen elementti Life is strange -pelissä. Max opiskelee valokuvausta ja pystyy siirtymään valokuvien avulla ajassa taaksepäin sekä muuttamaan jo tapahtuneita asioita. Hän käyttää tätä kykyään yrittäessään ratkaista koulusta kadonneen tytön tapauksen. Pelaaja pääsee tekemään valintoja Maxin puolesta ja vaikuttamaan näin tuleviin tapahtumiin. Pelaaja voi halutessaan pohtia myös ihmiselämän syvällisiä teemoja, siihenkin peli tarjoaa mahdollisuuden.
Pelin synkkyyden vuoksi 16 vuoden ikäraja on Johannan mielestä oikeaan osunut. Paitsi nuorille aikuisille eriaiheisia konsolipelejä on lainattavissa myös lapsille, nuorille ja aikuisille. Valikoimat vaihtelevat Seinäjoen kirjastojen eri toimipisteissä.
Sirpa Pukkinen
Sallan, Hennan ja Johannan vinkkilista
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa
Garber, Stephanie: Caraval
George, Elizabeth: Viattomien kesken
George, Elizabeth: Kunnioitetun kansalaisen kuolema
Kinsella, Sophie: Kevytkenkäinen kummitus
Kirkkopelto, Katri: Molli
Prinsessa Kaguyan taru. Ohjaaja Isao Takahata
Rothfuss, Patrick: Tuulen nimi
Strandberg, Mats: Yön hirviö. Kuvitus: Sofia Falkenheim
Sydämen kuiskaus. Ohjaaja Yoshifumi Kondo
Tartt, Donna: Jumalat juhlivat öisin
Telgemeier, Raina: Hymy
Thomas, Angie: Viha, jonka kylvät
Topelius, Zacharias: Muurahainen lääkärissä. Kuvitus: Kristina Segercrantz
Tuuli nousee; Kikin lähettipalvelu. Ohjaaja Hayao Miyazaki
Utrio, Kaari: Vaitelias perillinen