Maakuntakirjastotyö päättyy Seinäjoella
Maailma muuttuu, ja niin kai pitääkin. OKM:n viimeisin, kirjastoja koskeva uudistus on kehittämisestä vastaavien kirjastojen nimeäminen asetuksella. Aikaisemmin Suomessa oli 18 maakuntakirjastoa, jatkossa on 9 kehittämisestä vastaavaa kirjastoa. Seinäjoki ei ole yhdeksän valitun joukossa, vaan kolmen pohjalaismaakunnan kirjastojen kehittämisestä vastaa jatkossa Vaasan kaupunginkirjasto.
Tekemämme kirjastotyön ja erityisesti maakuntakirjastotyön valossa päätöstä on todella vaikea ymmärtää, mutta sen kanssa on kuitenkin elettävä – ainakin siihen saakka, kunnes jokin uusi uudistus tulee.
Maakuntakirjastotehtävien ja -rahojen poistuminen ei onneksi suoraan heijastu asiakkaiden kirjastopalveluihin Seinäjoella paljonkaan.
Vaikka meillä ei enää ole käytettävissä vuosittaista valtion rahaa koko alueen kirjastotoiminnan eteenpäin viemiseen, emme lopeta erinomaista yhteistyötä. Mainio Eepos-kimppa yhteisine rekistereineen, kuljetuksineen ja kirjastokortteineen pysyy ja paranee.
Pääkirjaston maakuntakokoelman hankinnan suhteen muutoksia on sen sijaan tehtävä. Alueellista aineistoa todennäköisesti hankitaan jatkossakin jonkin verran, mutta jostain on tingittävä. Kohdistuuko säästö sitten sanomalehtien hinnakkaisiin mikrofilmeihin vai mihin, siitä asiasta on keskusteltava.
Kaukolainauksessa antolainauksen maksullisuus tulee myös keskusteluun. Antolainaus tarkoittaa meiltä muihin kirjastoihin annettuja kaukolainoja. Meidän asiakkaillemme kaukolainojen tilaaminen maksaa nytkin, mutta viiden euron maksu ei kata edes postikuluja, työstä puhumattakaan. Onneksi Eepos-kimpan mittavat kokoelmat ja aineistokuljetukset vähentävät kaukolainauksen tarvetta merkittävästi.
Yhteisiä kehittämishankkeita tullaan varmasti hakemaan ja toteuttamaan Eepos-alueella jatkossakin, samoin pidämme huolta, että henkilöstön täydennyskoulutuksia tullaan järjestämään myös Etelä-Pohjanmaalla.
Aika näyttää, mitä hyötyä tästä uudistuksesta on. Sen haittoihin on kuitenkin nyt jo laskettava kirjastoväen vähentynyt luottamus OKM:n valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkista valtaa tulisi käyttää harkiten ja mahdollisimman avoimesti, muutoin on seurauksena epäluottamusta ja katkeruuden tunteita, jotka eivät suinkaan edistä yhteistä asiaamme eli paremman maailman rakentamista kirjastopalvelujen avulla.
Mervi Heikkilä
kirjastotoimenjohtaja, kirjailija