Kuinka estää ikääntyviä putoamasta digikuiluun? Millä tavoin voitaisiin lukemiseen tottuneita senioreita auttaa kirjojen, lehtien ja muun kulttuurisisällön pariin silloinkin, kun he eivät enää itse pysty hakemaan luettavaa kirjastosta? Voisiko kirjasto innostaa laitteita ja ohjausta tarjoamalla etäpalvelujen käyttäjiksi myös heitä, jotka eivät aiemmin ole juurikaan käyttäneet kirjaston palveluja?
Seinäjoen kaupunginkirjaston syksyllä 2022 alkanut Kirjasto 65 -hanke pyrkii osaltaan löytämään vastaukset näihin kysymyksiin. Tavoitteena on ennen muuta ikääntyneiden kulttuurihyvinvoinnin edistäminen. Tosiasiahan on, että ikääntyneiden määrä kasvaa Suomessa, joten myös kirjastoissa mietitään, miten tätä asiakaskuntaa voitaisiin palvella hyvin myös tulevaisuudessa.
Länsi-Suomen Aluehallintoviraston rahoittama hanke on vielä kesken, mutta jo tähän mennessä on saatu rohkaisevia kokemuksia. Hankkeessa työskentelee yksi palkattu työntekijä, kotikirjastopalveluista Seinäjoen pääkirjastossa vastaava erikoiskirjastovirkailija Jaana Savela. Yhteistyökumppanina on Seinäjoen ammattikorkeakoulu, jonka kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat ovat olleet mukana ohjaamassa ikäihmisiä.
”Tarpeellista ja virkistävää”
Aluksi kotiin lainattavia tabletteja kokeili kuuden hengen pilottiryhmä. Heidän tukenaan uuden laitteen käytössä olivat kirjastoalan opiskelijat, joita perehdyttiin ohjaustyöhön. Kokeiluryhmän antaman palautteen perustella perehdytys oli onnistunut, ja opiskelijat osasivat asiansa. Jaettavat ohjeet paperilla olivat nekin tarpeellinen lisä. Myös opiskelijoiden ja ikäihmisten kohtaaminen koettiin hyväksi ja virkistäväksi asiaksi.
Kirjasto on saanut kokeiluun osallistuneilta hyvää palautetta myös koko ideasta. He ovat sitä mieltä, että tällainen palvelu vähentää yksinäisyyttä ja lisää tasa-arvoa. Sähköisistä tableteilla saavutettavista sisällöistä suosituimpia ovat olleet äänikirjat, elokuvat, tietovisat, lehdet ja dokumentit. Palvelutaloissa laitteiden avulla on esimerkiksi kuunneltu innokkaasti musiikkia ja hyödynnetty muistin virkistämiseen tarkoitettuja sivuja.
Yksi kokeiluryhmän jäsenistä, Seija Smedlund, käyttää älypuhelinta ja tietokonetta päivittäin ja käy usein myös kirjastossa. Sähköiset sisällöt ovat sen sijaan jääneet ennen kirjaston tarjoamaa neuvontaa vieraiksi. Niihin tarttuminen on vain jäänyt. Opiskelijoiden ohjauksessa Smedlund opetteli kirjautumaan palveluihin ja pääsi tutustumaan elokuviin, lehtiin ja kirjoihin.
Seija Smedlund pitää kirjaston tarjoamaa palvelua tarpeellisena ennen muita heille, jotka eivät itse pääse kirjastoon tai jotka arkailevat tietokoneen käyttöä. Hän itse on pilottiryhmäläisenä nauttinut ennen muuta vuorovaikutuksesta opiskelijoiden kanssa ja heiltä saamastaan paneutuvasta ohjauksesta.
”Ennakkoluulottomia kokeilijoita”
Tablettien lainauksesta on tarkoitus tehdä pysyvä käytäntö Seinäjoen kirjastossa. Kevään 2023 mittaan ratkaistaan lainaukseen liittyvät käytännön asiat. Tablettien tarjoamaa sisältöä aiotaan muokata asiakkailta saatujen toiveiden perusteella. Jos aika riittää, myös kirjasto voisi tuottaa laitteita lainaavien käyttöön sisältöä.
Jo tähän mennessä on selvää, että ikääntyneet hyötyvät tämäntapaisesta kirjaston tarjoamasta avusta. Vaikka kohderyhmä on hanketta vetävälle Jaana Savelalle perin tuttu työn kautta, hän on silti yllättynyt siitä, miten ennakkoluulottomasti ja innokkaasti ikäihmiset ovat kokeilleet laitteita.
”Monet haluavat ensin kokeilla tablettia ja mahdollisesti hankkivat laitteen vasta sen jälkeen. Toisaalta kaikilla ei ole mahdollista sellaista ostaa, joten tasa-arvoa muutenkin edistävät kirjastot ovat oikea paikka sellaisen lainaamiseen. Kukaan ei saisi syrjäytyä sen vuoksi, ettei ole mahdollisuutta käyttää laitetta.”
Kokeiluvaihe on tuonut mukanaan myös haasteita, jotka tosin on voitettu. Osa niistä on ollut teknisiä. Muut ovat liittyneet oikean kohderyhmän löytämiseen: mukaan haluttiin ne ikäihmiset, jotka hyötyisivät tällaisesta palvelusta eniten.
”Ohjaaminen on osa kirjastotyötä”
Toista lukuvuotta kirjasto- ja tietopalvelualaa opiskelevat Matti Orrenmaa ja Hannele Hietala ovat olleet mukana Kirjasto 65 -hankkeessa. Molemmat ovat tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen ja ohjaamisessa keräämiinsä kokemuksiin. Tulevat kirjastoammattilaiset uskovat niistä olevan hyötyä opiskelun jälkeen, koska sähköiset sisällöt lisääntyvät koko ajan kirjastoissa, ja asiakkaiden ohjaaminen on muutenkin osa kirjastotyötä.
Jaana Savelan tavoin myös Matti Orrenmaa ja Hannele Hietala pitävät tärkeänä sitä, että ikäihmisiä ohjataan yksilöllisesti. Opetus on tuolloin tehokkaampaa, ja jokaisen kiinnostuksen kohteet voidaan ottaa silloin paremmin huomioon.
Molemmat opiskelijat ovat kokeneet ikääntyneitä opastaessaan mieleenpainuvia tuokioita. Matin mielestä parhaita hetkiä olivat ne, jolloin hän pystyi selittämään neuvottavalle jonkin haastavan asian niin, että tämä tuntui aidosti ymmärtävän sen.
Hannelen mieleen on jäänyt erityisesti yksi tilanne, jossa hän ei heti tiennyt vastausta ohjattavan esittämään kysymykseen. ”Lähdimme selvittämään asiaa, ja riemu yhdessä oivaltamisesta jäi mieleeni positiivisena kokemuksena.”
SIRPA PUKKINEN