Seinäjoen kirjasto tarjoaa ikäihmisille kotikäyttöön tabletteja, joiden avulla seniorit voivat päästä käsiksi sähköisiin lehtiin, kirjoihin ja muuhun kulttuurisisältöön. Uuden palvelun synnytti vuonna 2022 toteutettu Kirjasto 65 -hanke. Nyt tämä hanke tunnetaan myös kansainvälisesti, sillä se esiteltiin elokuussa Rotterdamiin kokoontuneelle kirjastoalan asiantuntijajoukolle.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta tabletin ja hankkeesta kertovan esityksen kanssa Hollantiin matkasi erikoiskirjastovirkailija Jaana Savela, joka vastaa kirjaston kotikirjastopalveluista. Hän oli myös jo päättyneen Kirjasto 65 -hankkeen veturi.
Kutsun IFLA-tapahtuman esikonferenssiin esitti Saavutettavuuskirjasto Celia, joka muun muassa tuottaa ja välittää äänikirjoja lukemisesteisille suomalaisille valtion rahoituksen turvin. Celia halusi Seinäjoen kirjaston mukaan esimerkiksi siitä, miten palvelujen saavutettavuutta pystytään toteuttamaan Suomessa. Toisena yhteistyökumppanina oli tabletit Seinäjoen kirjastoon toimittanut Hublet Oy. Kirjastoseuran ja Kirjastosäätiön avustukset pienensivät kirjastolle koituneita matkakuluja.
Saavutettavuus-aiheinen tapahtuma edelsi IFLA-konferenssia. Kaksipäiväisessä esikonferenssissa kokoontui noin 50 eri maiden edustajaa kuuntelemaan kirjastopalvelujen saavutettavuuteen liittyviä alustuksia ja keskustelemaan yhdessä. Jaana Savela kertoo, että osallistujia oli paitsi Euroopasta myös esimerkiksi Perusta, Intiasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Osa luennoitsijoista oli tutkijoita, osa laitteiden kehittäjiä ja osa eri kirjastojen hankkeita esitelleitä. Seinäjoen kaupunginkirjasto oli joukon ainoa yleinen kirjasto.
Hyötyä verkostoitumisesta
Seinäjoen malli ja palvelussa käytettävät laitteet herättivät suurta kiinnostusta. Erityisesti kiitosta saivat esitykseen sisältyneet videot, joilla ikäihmisiä neuvottiin todellisissa tilanteissa tablettien käytössä. Seinäjoella käyttöopastusta pilottiryhmälle antoivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastoalan opiskelijat.
Esityksen valmistelu ja matkaan liittyvät käytännön järjestelyt teettivät ennakkoon runsaasti töitä. Jaana Savela myöntää, että luennon pitäminen englanniksi kansainväliselle joukolle jännitti aika tavalla. Toisaalta kokemus oli vahvistava ja tapaaminen muiden samaan päämäärään eli saavutettavuuden lisäämiseen pyrkivien kanssa oli kiinnostava ja hyödyllinen. Suomalaisten palvelujen tilanteeseen vertailukohtaa toi esimerkiksi Perun edustaja. Hän kertoi omassa puheenvuorossaan, miten Perussa kävellen kulkevat kantajat kuljettavat äänikirjoja vuoristoisessa maastossa ja viidakkojen halki niitä tarvitseville eri-ikäisille näkövammaisille.
Luentojen välisillä tauoilla ja illallisella oli mahdollisuus verkostoutua, vaihtaa yhteystietoja ja tehdä lisäkysymyksiä esillä olleista hankkeista ja tutkimuksista. Jaana Savelakin on käynyt syksyn aikana jo ensimmäiset sähköpostiviestittelyt Liettuan saavutettavuushanketta esitelleen kansalliskirjaston työntekijän kanssa.
Tehdään yhdessä ja ”kirjastoidutaan”
Eri aiheisiin keskittyvät esikonferenssit olivat vasta alkua suurelle kansainväliselle kirjastoalan tapahtumalle, joka pidettiin Rotterdamin Ahoy-kongressikeskuksessa.
IFLA on lyhenne sanoista International Federation of Library Associations and Institutions eli kyseessä on kirjastojen kansainvälinen kattojärjestö. Tänä vuona teemaksi oli valittu: Let´s Work Together, Let´s Library. Tapahtuma kokosi noin 3 000 vierasta. Sen aikana pidettiin noin 250 luentoa eri saleissa. Lisäksi osallistujille esiteltiin uutta tekniikkaa ja laitteita näyttelyalueella sekä alan toimijoita julisteiden avulla. Suomesta mukana oli kaikkiaan 30 eri tahojen edustajaa ja muutamia toimintaa esittelevää postereita.
Jaana Savelalle jäi pääkonferenssista erityisesti mieleen, kuinka paljon siellä tuotiin esiin tekoälyn sovelluksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tapahtuman avajaiset olivat Hollannin prinsessa Laurentien tähdittämä arvokas tilaisuus juhlavine ohjelmineen. Paikallisessa eläintarhassa pidetty kulttuuri-illanvietto sisälsi monipuolista ohjelmaa ja antoi mahdollisuuden jutusteluun ja tutustumiseen muiden osallistujien kanssa.
”Päällimmäiseksi jäi yhteisöllisyyden kokemus ja tunne siitä, että edistämme yhdessä tärkeää asiaa. Tapahtuman annissa riittää sulateltavaa pitkään. Siksi on hyvä, että esimerkiksi saavutettavuuspäivien annista on koottu oma verkkojulkaisu, jonka avulla aiheeseen voi palata ja tuumata, mitä asioita voitaisiin mahdollisesti soveltaa täällä meilläkin.”
Sirpa Pukkinen