Tyhjät hylätyn oloiset rakennukset ovat aina kiinnostaneet mm. nuorisoa. On jännittävää samoilla tyhjillä käytävillä ja katsoa millaisia aarteita paikasta saattaa löytyä. Harva nuori tajuaa, että tunkeutuminen tyhjään rakennukseen on rikos. Isommaksi rikoksen tekee se, että nykyään on lisääntynyt häiriökäyttäytyminen, jossa pelkän tutkimisen lisäksi rikotaan kaikki mikä rikki menee.
Mikäli joku menee luvatta kaupungin tyhjillään olevaan kiinteistöön, esimerkiksi rikkomalla ikkunan, hän syyllistyy rikokseen. Kaupunki tekee tällaisissa tilanteissa pääsääntöisesti aina rikosilmoituksen, mikäli tunkeutujat tavoitetaan, kertoo ylläpitopäällikkö Pekka Aunula.
Veronmaksajien kukkarolla
Kaupunki kehittyy, rakennetaan uutta ja puretaan vanhaa. Sekä rakentaminen että purkaminen vaativat rahaa, budjetointia ja päättäjien tahtoa. Rahat toimintaan kerrytetään kuntalaisten veroeuroista. Optimaalista olisi, että mikäli rakennukselle ei löydy jatkokäyttöä, se purettaisiin välittömästi. Purkubudjetit ovat kuitenkin rajallisia ja listalla olevia rakennuksia on paljon, joten useimmiten purku siirtyy jopa vuosia. Näitä päätöksiä odotellessa purkuun meneviä rakennuksia on taloudellista toisinaan käyttää myös ns. välivarastoina kierrätettävälle tavaralle, koska kalusteiden irrottaminen, siirtäminen ja varastointikin maksaa.
Kun rakennuksen alkuperäinen käyttö loppuu ja se tyhjenee sitä ei hylätä, vaan se joko odottaa uusiokäyttöä tai purkua. Rakennuksessa saattaa vielä olla esim. sähköt ja vedet päällä ja mm. vartiointi kiinteistössä useimmiten jatkuu. Tyhjentyneeseen rakennukseen murtautuminen ja paikkojen särkeminen ei siksi myöskään ole aivan vaaratonta. Vartijoiden välttely saattaa olla jännittävää puuhaa pimeinä syksyiltoina, mutta mikäli rakennuksessa on sähköt edelleen päällä, voi riehumisella olla paljon ikävämpiä seurauksia, kuin vartijoiden ja poliisin puhuttelu.
Tyhjissä rakennuksissa puretaan aggressiota ikkunoiden, ovien ja wc-pönttöjen, sekä lavuaarien hajottamisella, jotka kaikki olisivat vielä käyttökelpoista tavaraa, mikäli rakennukselle tulee uusiokäyttöä. Ja vaikka rakennus menisikin purkuun, kalusteita olisi mahdollista kierrättää tulevissa remonteissa ja rakentamisessa. Niiden hajottaminen iskee siis samalla myös veronmaksajien kukkaroon. Kierrätettävien kalusteiden menetyksen lisäksi kuntalaisten verorahoja syö Seinäjoella murtautumisten aiheuttamat lisääntyneet vartiointikustannukset. Vartijat hälytetään paikalle ylimääräisille käynneille ja myös poliisin työtehtävät ovat lisääntyneet. Aunula toteaa, että kiinteistön kylmäksi (sähköt ja vesi katkaistu) laittamisesta saatavat säästöt valuvat hiljalleen murtautujien jälkien korjaamiseen, kun joudutaan esimerkiksi levyttämään rikottuja ikkunoita.
Vetoomus vanhemmille
Urbaanin löytöretkeilyn nimissä Seinäjoella on murtauduttu mm. terveydenhuolto-oppilaitokselle sekä uusimpana kohteena Kärjen vanhalle koulukiinteistölle. Se mikä alkaa nuorilla viattomana huvina ja uteliaisuutena saattaa päätyä rikosrekisteriin. Seinäjoen kaupunki toivookin, että nuorten kanssa käytäisiin keskustelua siitä, ettei hylätynkään oloisiin rakennuksiin saa tunkeutua.
Lisätietoja
kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa, 040 826 1007
ylläpitopäällikkö Pekka Aunula, 050 340 9351