Seinäjoki säästää energiaa – Keskustorin lämmittäminen lopetetaan tammikuun alussa

Energiansäästöohjelma koostuu laajoista energiatehokkuutta jatkuvasti parantavista toimista sekä yksittäistä toimenpiteistä, joilla tavoitellaan energiakriisin vuoksi nousseiden kustannusten hillintää.

Seinäjoen kaupungin energiansäästöohjelma on valmistunut.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaupunginhallituksen edellyttämän energiansäästöohjelman kokouksessaan keskiviikkona 16.11.

Lautakunta teki päätöksen Keskustorin lämmittämisen lopettamisesta tammikuun alusta alkaen, mikä tuo 100 000 euron säästön. Kaupungin kiinteistöjen sisälämpötila lasketaan 21°C:sta 20°C:een, ja tällä säästetään 90 000 euroa vuodessa. Esillä olleesta uimahallin aikaisemmasta kesäsulusta tehdään päätös myöhemmin (säästö 8000€/vuosi).

Kaupunki on jo aiemmin tehnyt päätöksen katuvalojen sammuttamisesta yöaikaan maanantaista perjantaihin. Kahdeksan kuukauden aikana säästö on yhteensä noin 148 000 euroa.

Energiansäästöohjelman menossa olevat toimenpiteet:

  • Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilat: ilmanvaihdon säätäminen osateholle jo klo 15 nykyisen klo 17–18 sijaan (säästö 60 000 €/vuosi).
  • Suorasähkölämmitteiset kiinteistöt: lämpötilan pudotukset käyttöajan ulkopuolella (5000 €/vuosi).
  • Wallsport Areena: lämpötilan alentaminen 3 asteella nykyisestä 13°C:sta (15 000 €/vuosi).
  • Uimahallin saunat: lämpötilojen säätö 70°C asteeseen (10 000 €/vuosi).
  • Tekojäärata ja jäähalli 3: jää tehdään viikkoa normaalia aikataulua myöhemmin. Sulkeminen keväällä 1–2 viikkoa normaalia aikaisemmin. Muut hallit heti, kun mahdollista (20 000 €/vuosi).
  • Kuntoratojen valot: valot pois päältä yöajaksi (1 000 €/vuosi).
  • Jääalueet: valot pois päältä yöajaksi (1 000 €/vuosi).
  •  Muiden kenttien valot: ennen lumentuloa tekonurmien valot säädetään sammumaan aikaisemmin vuorotarpeet huomioiden (1 000 €/vuosi).

Jatkuvaa työtä energiatehokkuuden parantamiseksi

Energiansäästöohjelma on yhteenveto energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyistä toimista, niiden vaikuttavuudesta sekä sovituista tai esitetyistä jatkotoimista.

Kiinteistöissä energiansäästökeinoja ovat kiinteistöautomaation, talotekniikan, ominaiskulutusten, sisäilmaolosuhteiden ja kiinteistöjen painesuhteiden seuranta sekä analytiikan kehittäminen.

Koulujen ja päiväkotien katoille on rakennettu aurinkovoimaloita ja öljylämmitystä on vaihdettu maalämpöön tai vesi-ilmalämpöpumppuun. Sisävalaistuksia on muutetuttu led-valoihin ja vesihanoihin on asennettu vakiovirtaussuuttimia.

Kaupunki mukana energiansäästökampanjoissa ja -sopimuksissa

Motivan Astetta alemmas -kampanja jatkaa vuosi sitten aloitetun hankkeen ideaa, jossa on saatu merkittävä säästö minimoimalla energiankulutus tilojen tyhjäkäytön ajaksi. Suurin osa kouluista ja päiväkodeista on 60 prosenttia vuorokaudesta tyhjillään. Älykkäällä kiinteistöautomaatiolla on voitu laskea lämpötiloja 2–3 astetta ja säätää ilmanvaihto osateholle käyttöajan ulkopuolella.

Kaupungin kiinteistöistä 92 prosenttia lämmitetään Seinäjoen Energian kaukolämmöllä. Lämmönsäästössä saavutettu rakennusten ominaiskulutuksen 7 prosentin vuosisäästö on 270 000 euroa. Energiamäärä vastaa noin 400 omakotikiinteistön lämmitystä.

Tänä vuonna päättyvän Tarkenoo iliman palttoota ja rasoja -hankkeen toimiviksi havaitut energiansäästökeinot ovat hyödynnettävissä ja niitä markkinoidaan myös yrityksille.

Seinäjoen kaupunki on mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) ja on sitoutunut vähintään 7,5 prosentin energiansäästöön.

Säästöt vähentävät energiantuotantoa ja pienentävät siten myös päästöjä. Kaupunki on mukana Hinku-verkostossa, jossa tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Energiansäästöohjelma kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla