Seinäjoen kaupunki on muiden keskisuurten kasvukaupunkien kanssa järjestäytymässä yhteiseen verkostoon vahvistaakseen kansallista kaupunkipolitiikkaa sekä kasvun, hyvinvoinnin ja menestymisen edellytyksiä globaalissa kilpailussa. Sopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 9.10.
Yhteinen kansallinen verkosto luo Suomelle paremmat edellytykset vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan. Samalla rakennetaan entistä kestävämpää kaupunkipolitiikkaa EU-tasolla.
Etätyöskentely, kaupungistuminen ja kaupunkiseutuistuminen, sote-uudistus, TE-uudistus ja muut toimintaympäristöä muovaavat tekijät ovat avanneet uusia mahdollisuuksia erityisesti keskisuurille kaupungeille. Uusi tilanne edellyttää uudenlaista kaupunkipolitiikkaa.
– Seinäjoki ja muut kasvukaupunkiverkoston kaupungit ovat ketteriä ja uudistuvia kaupunkeja, joilla on suuri vastuu koko Suomen tasapainoisesta alueellisesta kehityksestä. Seinäjoen tahtona on, että verkostosta tulee tärkeä kumppani kansallisessa aluekehitystyössä. Kaupunkien keskinäinen yhteistyö edistää hyvien käytänteiden jakamista kaupunkien kesken, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
Keskisuuret ovat kasvukaupunkeja
Suomessa on 16 40 000–100 000 asukkaan kaupunkia, joissa on noin 1,1 miljoonaa asukasta ja 500 000 työpaikkaa. Keskisuuriin kaupunkeihin kohdistuu tulevina vuosina historiallisen suuria investointeja ja monimuotoista kasvua. Kaupungit ovat kriittisessä asemassa tulevien haasteiden ratkaisemisessa. Keskisuurten sijaan verkostoa kutsutaankin kasvukaupunkien verkostoksi.
Kasvukaupungit ovat oman vaikutusalueensa keskuksia. Useissa kasvukaupungeissa elinkeinorakenteen vahva kehitys on näkynyt korkeana ja kasvavana työllisyysasteena. Kasvukaupunkien ääni ei ole vielä kuulunut kansallisella tasolla yhtenäisenä joukkona. Kaupunkipolitiikan on jatkossa huomioitava kasvukaupunkien merkitys.
Kasvukaupunkien verkosto
Isäntäorganisaationa toimii Hämeenlinnan kaupunki. Kasvukaupunkien keskinäisen verkostosopimuksen lisäksi allekirjoitetaan yhteistyösopimus valtio-osapuolen kanssa.
Sopimuksissa tunnistetaan kolme keskeistä teemaa, joiden ympärille yhteistyö kaupunkien ja valtion kanssa ensisijaisesti keskittyy.
- Teollisuuden paluu ja siihen liittyvien pullonkaulojen purkaminen, kuten osaavan työvoiman saatavuus vihreän siirtymän aloilla.
- Yhdyskuntarakenne, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä kestävä liikkumis- ja asuntopolitiikka.
- Kasvukaupunkien veto- ja pitovoiman vahvistaminen avoimuudella, kulttuuri- ja palveluntarjonnalla sekä kansainvälisyydellä.
Kuhunkin teemaan luodaan kaupunkien ja valtion toimijoiden väliset omat sopimuksensa, joissa määritellään tarkemmin tavoitteet ja niiden toteuttamistavat.
Kasvukaupunkien väliseen sopimukseen kutsutaan tässä vaiheessa Hämeenlinna, Hyvinkää, Joensuu, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki ja Vaasa.