Huolta aiheuttaa emokaupungin taloudellisesti heikompi tulos. Talouden tunnusluvut heikkenivät merkittävästi edellisvuodesta tilikauden vertailukelpoisen tuloksen ollessa kertaluontoinen. Kun Aallokkoa koskevat 10 miljoonan euron alaskirjaukset huomioidaan, tulos on -3,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ilman edellä mainittua oikaisua tulos on -13,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupunkikonsernin vertailukelpoinen tulos on emokaupunkia parempi, poikkeuserillä oikaistuna 8,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Oikaisematon tilikauden tulos rahoituserien jälkeen jää kuitenkin vain -1,3 miljoonaan euroon. Velkamäärä jatkoi laskuaan ja on nyt 8 694 euroa/asukas. Koko konsernin lainakanta on yhä suuri, 575,1 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin se oli 608,9 miljoonaa euroa. Seinäjoen kaupunkikonsernin taseeseen kertyneet ylijäämät ovat yhä vahvalla tasolla, 113,9 miljoonaa euroa.
– Vaikka kaupunkikonsernina kaupungin talous on yhä vahvalla pohjalla, viime vuoden kehitykseen ei voida tyytyä. Tilanne vaatii päätöksentekoa nimenomaan talouspainotteisesti, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
Tilinpäätös osoittaa, että Seinäjoen kaupungin taseeseen kertynyt ylijäämä 20,8 miljoonaa euroa tarvitsee vahvistavia toimia. Käyttötalouden oikaistu toimintakatteen kasvu vuonna 2023 oli 6,5 prosenttia. Erityisesti sivistyspalvelujen 10 prosentin kasvu on liian suurta. Palveluissa menokehitys oli puolittunut edellisen kolmen vuoden aikana noin 4 prosentin tasolle, mutta nyt toteutuma oli selkeästi heikompi.
Maanmyyntituloja saatiin viime vuonna 2,7 miljoonaa euroa, mikä on hyvin olosuhteisiin nähden. Tulos on kuitenkin 4 miljoonaa euroa tavanomaista vähemmän. Nettokorkokulut kasvoivat menokehityksen heikentyessä korkeamman koron aikana 6 miljoonaa euroa emokaupungin velkataakan lisääntyessä. Lainamäärä on 360,3 miljoonaa euroa. Taantuma näkyi jo nyt siinä, että verotulojen kasvu ei ollut loppuvuodesta niin vahvaa kuin yleensä. Myös työttömyysluvut kasvoivat, mutta ne olivat kuitenkin maan sisäisessä vertailussa hyvää tasoa.
Seinäjoki investoi merkittävästi
Asemanseudun investointikokonaisuus jatkuu läpi 2020-luvun. Alueen ensimmäiset kohteet ja palvelut valmistuvat 2024. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna lähes 33 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernina yli 60 miljoonaa euroa.
Kärjen ja Törnävän koulut sekä Lintuviidan päiväkotilaajennus valmistuvat vuonna 2024. Vuoteen 2023 kuuluivat myös päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset, Hallilanvuoren ja Pajuluoman asuinaluelaajennukset sekä skeittipuiston rakentaminen Lakeudenpuistoon.
Talousnäkymät ja kohti tulevaa
Kuntakentällä ja yleisessä taloudessa vaikeat ajat ovat edessä, joten taloudenpidossa on onnistuttava. Valtion miljardien eurojen sopeutustoimet näkyvät huolestuttavasti valtionosuuksissa niiden erittäin suurena pienentymisenä. Suomen talous on taantumassa, ja eritoten rakennusalan ja asuntokaupan matalasuhdanne näkyy valitettavasti myös Seinäjoella.
– Kaupungin talouden vuotuinen kestävyysvaje on vuoden 2023 lopussa noin 7–8 miljoonaa euroa, mikä vastaa puolen kunnallisveroprosentin verran sopeuttamistarvetta, rakenteellisia muutoksia, uudistuksia ja lisätuloja kestävään talouden tasoon pääsemiseksi, toteaa rahoitusjohtaja Mika Itänen.
Vuoden 2025 talousarviovalmistelussa kestävyysvaje on tärkeää kuroa umpeen, jotta velkaantuminen saadaan kääntymään laskuun. Investointikyvykkyys ja palvelut halutaan pitää yhä hyvällä tasolla kaupungin kasvaessa. Velkamäärän laskemiseen tarvitaan emokaupungissa 10 miljoonan euron tuloksia. Tavoitteesta on syytä pitää kiinni.
Valtion jo päättämät ylimääräiset säästötoimet valtionosuusleikkauksina merkitsevät kuntatalouteen isoja vaikeuksia, mikäli valtio ei niitä kompensoi kunnille keväällä kehysriihen yhteydessä. Seinäjoen kaupungille tämä merkitsisi noin 7 miljoonaa euroa vuodessa 2025–2027, mikä vastaa 0,5 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroihin. Kyseessä on tärkeä edunvalvontakysymys kunnille.
– Kaupunki jatkaa strategiansa mukaisesti hyvää työtä Seinäjoella kasvun eteen, mutta tekee systemaattisesti toimia myös terveen talouden eteen. Tiedolla johtamiseen panostetaan aiempaa enemmän. Meidän on uskallettava uudistua palveluissa rohkeasti. Yhteisellä tekemisellä ja yksituumaisella päätöksenteolla kurssi korjataan taas paremmaksi, toteaa Kiiskilä.
Seinäjoella on edelleen Suomen paras yritysilmasto. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän Keskusliiton Kuntaranking-tutkimuksesta 2023. Yrittäjyys on Seinäjoen kaupunkistrategian kärkiteemoja. Seinäjoen asukasluku 66 157 on nyt historian korkein, ja tässä oli kasvua edelliseen vuoteen 1,3 prosenttia. Etenkin kansainvälinen muutto Seinäjoelle on voimistunut ja oli ensi kertaa suurempaa kuin maan sisäinen nettomuutto.
Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen 25.3. Valtuustoon asia etenee 17.6
Tunnuslukukoonti/ TP-2023:
Lisätiedot:
kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä, 050 340 3401
rahoitusjohtaja Mika Itänen, 040 566 1245