Oikeusministeriön selvityksessä todetaan, että kuntien avustustietojen laatu vaihtelee ja poikkeaa merkittävästi kansallisesta tilinpäätöstiedonkeruusta. Lisäksi epäsuoraa tukea, kuten tilojen käyttöä tai asiantuntija-apua, ei useimmiten kirjata eikä sen arvoa seurata. Kehittämisehdotuksissa korostetaan muun muassa:
- avustusten määritelmien tarkentamista
- hakuprosessien ja -järjestelmien kehittämistä
- avustusten tavoitteiden ja myöntämisperusteiden avaamista
– Seinäjoen kaupunki on nostettu esiin esimerkkitapauksena, sillä kaupunki on laatinut koko kaupunkia koskevan avustusperiaatteen ja ottanut käyttöön kumppanuussopimukset. Kaupunkistrategian mukaisesti yhteistyötä yhdistysten, järjestöjen ja seurojen kanssa on kehitetty strategisesti ja kumppanuuteen perustuen. Tämä työ on nyt huomioitu oikeusministeriön julkaisussa, kertoo järjestötyönkoordinaattori Katja Kivioja.
Oikeusministeriö toivoo selvityksen herättävän keskustelua kansalaisjärjestöjen tuesta ja sen seurannan kehittämisestä. Selvityksestä kerätään palautetta sen tuloksista ja merkityksestä sekä esiin nostetuista kehittämisehdotuksista. Selvitys liittyy hallitusohjelmaan sisältyvän kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoon.