Etelä-Pohjanmaan ilmanlaatua tutkittiin vuonna 2022 bioindikaattoreiden avulla. Tutkimuksen bioindikaattoreina käytettiin männyn runkojäkäliä sekä männyn neulasten ja seinäsammalen alkuainepitoisuuksia.
Etelä-Pohjanmaan ilman epäpuhtauksien päästömäärien pääasiallisesta laskusuuntaisuudesta huolimatta jäkälälajiston tutkitut muuttujat olivat jossain määrin heikentyneet edelliseen tutkimusajankohtaan (2017) verrattuna.
Alueen ilmanpuhtausindeksin (IAP) arvo oli heikentynyt ja ilman epäpuhtauksista kärsivien lajien esiintymistiheydet olivat pääasiassa laskeneet. Jäkälät olivat myös aikaisempaa vaurioituneempia. Jäkälien kunnon ja monimuotoisuuden heikkenemiseen ei löytynyt selvää syytä.
Tutkimuksessa tuotiin esille, että muun muassa erilaiset luontaiset tekijät, kuten sateisuus, kovat helteet tai kuivuus, voivat vaikuttaa tuloksiin puskuroimalla tai voimistamalla ilman epäpuhtauksien vaikutuksia, minkä takia bioindikaattorien vasteet eivät aina yksiselitteisesti seuraa päästömäärissä tapahtuvia muutoksia.
Päästömäärien kehityksestä ainakin osittain riippumatonta jäkälätunnusten heikentymistä on tapahtunut Etelä-Pohjanmaan lisäksi myös muualla Suomessa, minkä takia myös muun muassa ilmastonmuutoksen suoria ja epäsuoria vaikutuksia jäkälien kuntoon pidettiin mahdollisina.
Neulasten ja sammalten alkuainepitoisuuksien nousun taustalla päästömäärien laskusuuntaisuudesta huolimatta voivat olla muun muassa pitoisuuksiin vaikuttavat luontaiset tekijät sekä kaukolaskeuma. Alkuainepitoisuuksien havaittiin osittain korreloivan, mikä viittaa bioindikaattoreihin päätyvien epäpuhtauksien olevan peräisin pääasiassa yhteisestä päästölähteestä, kuten liikenteestä, teollisuudesta, kaukolaskeumasta tai näiden yhteisvaikutuksesta.
Tutkimuksen tekijä ympäristöasiantuntija Tiina Osmala Eurofins Ahma Oy:ltä tulee esittelemään ja kertomaan tarkemmin tutkimuksen tuloksista Seinäjoen kaupungintalon valtuustosaliin 8.12.2022 klo 13.