Seinäjoen pääkirjaston hiilijalanjälki vuodelta 2022 on selvitetty. Se on 322 tCO2e, joka on suurten kirjastojen joukossa keskimääräinen. Hiilijalanjälki kertoo toteutuneista ilmastopäästöistä. Päästöt vastaavat noin 47 kertaa maapallon ympäri autolla ajamista.
Sähköstä ja lämmöstä suurimmat päästöt
Suurimman osuuden, 30 %, hiilijalanjäljestä muodostivat sähkön ja kaukolämmön ostot. Seuraavaksi suurin osuus, 26 %, tuli asiakkaiden liikkumisen päästöistä. 16 % osuuden muodostivat niin ostetut tuotteet ja palvelut kuin polttoaineiden tuotanto ja energian siirtohäviöt.
Pienempiä hiilidioksidikertymiä tuli henkilökunnan töihin matkustamisesta (7 %), kirjaston aineiston kuljetuksista ja jakelusta sekä muista kuljetuksista (5 %). Omat suorat päästöt (poltto- ja kylmäaineiden käyttö) sekä muut päästölähteet kuten jätteet, liikematkustus, myytyjen tuotteiden käyttö ja myytyjen tuotteiden käytöstä poisto olivat merkitykseltään vähäisiä, noin 1 % kokonaisuudesta.
Kirjastonkäyttö on ekoteko
Laskennan raportissa pohdittiin, onko kirjastojen hiilijalanjälki suuri vai pieni. Sitä verrattiin muiden organisaatioiden laskelmiin. Keskimääräisen yliopiston, kaupan alan yrityksen ja tuotantolaitoksen hiilijalanjälkeen verrattuna kirjaston hiilijalanjälki on hyvin pieni.
Laskelmien pohjalta päivitettiin myös yksittäisen kirjalainan, fyysisen kirjastokäynnin, e-kirjalainan sekä kirjastojen keskimääräisen hiilijalanjäljen kansalliset indikaattorit. Esimerkiksi yhden kirjalainan hiilijalanjälki on 0,46 kgCO2e, kun e-kirjalainan vastaava luku on vain 0,008 kgCO2e. Sähköinen kirja on siis painettua kirjaa ympäristöystävällisempi valinta, mutta yhteiskäytössä olevien esineiden ja aineistojen käyttö on aina ekoteko verrattuna omistamiseen.
Kädenjälki kuvaa myönteisiä vaikutuksia
Hiilijalanjäljen lisäksi selvitettiin kirjastojen kädenjälkeä. Kädenjälki kuvaa myönteistä vaikutusta yhteiskuntaan. Sillä tarkoitetaan sitä, miten toimija voi auttaa asiakasta tai yhteiskuntaa pienentämään jalanjälkeään. Kädenjäljellä viitataan myös muihin kuin kasvihuonekaasupäästöihin liittyviin vaikutuksiin. Kädenjälki voidaan määrittää esimerkiksi vedenkulutukselle (vesikädenjälki) tai ympäristölle yleisesti (ympäristökädenjälki).
Kirjastoilla on suoria myönteisiä vaikutuksia, eli suuri kädenjälki, esimerkiksi seuraaviin seikkoihin: Maksuttomat sisällöt tukevat hyvää koulutusta, tilat ja avoimet harrastusmahdollisuudet kehittävät kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä, lainauspalvelut vähentävät kuluttamista ja kirjastojen tarjoama ympäristönmuutosta koskeva tieto ja kampanjat kannustavat ilmastotekoihin.
Selvityksestä tukea tulevaisuuden toimintaan
Kun hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on mitattu, kirjasto voi yhä paremmin kiinnittää huomiota toimintaansa ja sen kehittämiseen. Voidaan miettiä, miten hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä ja miten vastaavasti kädenjälkeä vahvistetaan entisestään.
Kirjastojen hiilijalanjälkilaskennassa oli mukana 14 erikokoista kirjastoa sekä kolme kirjastoautoa ympäri Suomea. Laskennan toteutti Gaia Consulting Oy osana Kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hanketta. Gaia Consulting on kehittämässä yleisille kirjastoille räätälöityä laskennan konseptia eli hiilijalanjälkilaskuria, jonka avulla laskenta voidaan jatkossa suorittaa itsenäisesti.
Hiilijalanjälkeä mitattiin kansainvälisen GHG-protokollan mukaisesti. Päästölaskenta perustui kirjastojen omasta toiminnastaan kattavasti keräämään tietoon. Tietoja täydennettiin yleisten kirjastojen tilastoista saatavalla tiedolla, mittaajakirjastoille tehdyillä kyselyillä sekä Gaian täydentämien tietojen avulla.
Lisätietoa kirjaston hiilijalanjälkilaskennasta saa Vihreä kirjasto –sivulta
Lisätietoja:
Elina Kortesmäki, palvelupäällikkö
SEINÄJOEN KAUPUNKI | Kirjastopalvelut
elina.kortesmaki@seinajoki.fi | 044 418 1806