Seinäjoen seutu arvioitiin seitsemännen kerran Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle. Seinäjoen kaupunki voitti myös yli 50 000 asukkaan kuntien vertailun.
– Seinäjoen kuvaajat kyselyssä ovat todella hyvät yritysten kohtelussa ja elinkeinopolitiikassa. Luonnollisesti myös sijaintimme saa aina mainiot arvosanat. Yrittäjämyönteisyys on joukkuelaji. Kiitos siis etenkin kaikille yrityksille, yhteistyökumppaneille ja Inton ja kaupungin henkilöstölle, Inton toimitusjohtaja Leena Perämäki iloitsee.
– Tämä on hieno uutinen Seinäjoen seudulle. Työskentelemme päivittäin vetovoimaisuuden ja yrittäjäystävällisyyden eteen. Onnistumiseen tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä yrittäjien, yritysten ja meidän muiden toimijoiden välillä. Olen kiitollinen yhteistyötahdosta, näin pärjätään tulevassakin, kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä toteaa.
Rauman seutu uusi hopeasijansa ja Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille.
Tämän vuoden tulokset jatkavat jo edellisessä Kuntarankingeissa havaittua positiivista kehityssuuntaa, jossa yritykset arvioivat kuntien toimintaa aiempaa myönteisemmin. Erityisesti on lisääntynyt tyytyväisyys yrityspalveluihin, joita kunnat ja niiden kehitysyhtiöt tarjoavat.
Vertailu tehdään kahden vuoden välein
Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.
Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:
- kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä)
- oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat)
- hankintojen toteutustapa (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).
Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2025 yhteensä 2 515 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla.