Kunnan on Terveydenhuoltolain 12 §:n mukaisesti seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin. Kunnan on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus ja vuosittain hyvinvointiraportti.
Hyvinvointikertomuksessa 2017–2020 tarkastellaan kaupunkilaisten hyvinvointia kuluneen valtuustokauden ajalta. Valtuustokaudelle on edellisessä hyvinvointikertomuksessa asetettu viisi tavoitetta kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen:
1. Osallisuuden, yhteisöllisyyden ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen
2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen
3. Työn ja toimeentulon varmistaminen
4. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen
5. Hyvinvointia tukeva kaupunkiympäristö ja -kulttuuri
Näitä tavoitteita on seurattu vuosittain hyvinvointiraportissa. Tässä hyvinvointikertomuksessa perehdytään kaupunkilaisten hyvinvointiin pääasiassa valtakunnallisten tilastojen kautta ja valittuihin vertailukaupunkeihin peilaten. Oman toiminnan keskeisiä sisältöjä ja lukuja esitellään jonkin verran eri toimialojen osalta.
Hyvinvointikertomukseen on valittu vertailukaupungeiksi Hämeenlinna, Pori ja Vaasa. Seinäjoen kaupungin tuloksia verrataan sekä näihin vertailukaupunkien että koko maan tuloksiin. Kokonaisuudessa Seinäjoella voidaan hyvin. Seinäjoki on myös hyvinvointikertomuksen lukujen valossa kasvava ja elinvoimainen kaupunki, jossa asuu paljon lapsiperheitä. Työllisyystilanne Seinäjoella on ollut jo pitkään hyvä.
Lapset ja nuoret Seinäjoella voivat pääsääntöisesti hyvin. Valtuustokauden aikana kehitellyt toimintamallit lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vahvistavat paikkaamme lasten kaupunkina. Ehkäisevää päihdetyötä tulee jatkossa vahvistaa entisestään, jotta pystymme vastaamaan kasvaviin päihdeongelmiin. Myös lasten ja nuorten kasvutilastojen kehittyminen vaatii edelleen panostusta eri toimialoilla.
Ikäihmiset Seinäjoella asuvat tavoitteiden mukaisesti pääsääntöisesti kotona, osa palveluiden turvin. Ikäihmisten osalta Ikäkeskuksen toiminnan aloitus ja kulttuurihyvinvointityö ovat kehittyneet valtuustokauden aikana eteenpäin.
Turvallinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö luo pohjan asukkaiden hyvinvoinnille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeää huomioida jatkossa vieläkin paremmin kaupunkisuunnittelussa. Rikoksia ja liikennerikkomuksia on Seinäjoella vertailukaupunkeja enemmän. Kaupunkimme vahvat kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat erittäin tärkeitä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Itsearviointia omista palveluista on hyvä tehdä TEAviisarin osoittamien lukujen ja tietojen pohjalta.
Tarkastelukauden loppupuolta leimaa korona-pandemia. Valtakunnallisissa hyvinvointitilastoissa koronan vaikutus ei vielä juurikaan näy, koska moni tieto ei ole vielä päivittynyt vuoden 2019 jälkeen. Seinäjoen kaupungin omissa luvuissa korona-pandemian vaikutus näkyy etenkin kävijämääriä tarkasteltaessa. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä määriteltäessä tulee korona-pandemian vaikutusten tarkastelu ottaa erityiseen tarkasteluun.
Tänä vuonna on ensimmäisen kerran Seinäjoella eriytetty hyvinvointikertomus ja hyvinvointi-suunnitelma. Hyvinvointikertomus 2017–2020 katsoo menneeseen ja toteaa tilanteen kuluneen valtuustokauden päätteeksi. Hyvinvointisuunnitelmassa 2021–2024 puolestaan asetetaan tavoitteet tulevalle valtuustokaudelle. Hyvinvointisuunnitelma valmistuu syksyllä 2021.
Lisätiedot:
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori vs.Henna Rantasaari
henna.rantasaari@seinajoki.fi, 050 354 9311