Seinäjoella soolotalkoillaan vieraslajien torjunnassa

Seinäjoella talkoillaan valtakunnallisessa Soolotalkoot-kampanjassa jo neljättä kesää. Soolotalkoiden ideana on antaa mahdollisuus vieraslajien torjuntaan silloin, kuin se itselle parhaiten sopii.

Edellisinä vuosina on soolotalkoot otettu mukavasti vastaan. Kitkijöitä on käynyt kaikilla tarjotuilla jättipalsamipaikoilla, joissa näkyy selkeästi palsamikasvustojen väheneminen, kiitos innokkaiden talkoilijoiden.

Soolotalkoot-kampanja on käynnissä Seinäjoella jättipalsamin siementen kypsymiseen asti. Kun siemenet kypsyvät, kyltit kerätään pois ja kampanja päätetään, etteivät kitkijät vahingossa levitä siemeniä kenkien ja vaatteiden mukana. Siihen  asti voi osallistua vieraslajien torjuntaan omassa pihapiirissä tai soolotalkookohteissa ympäri Suomea. Kerätkää kaveriporukka, viettäkää työkavereiden kanssa tyhypäivää tai talkoile soolona, kaikki tavat on sallittuja!

Komealupiinia torjutaan Seinäjoella lähinnä keräämällä kukkavarsia, vaikka omia kesäjuhlia koristamaan. Seinäjoen ympäristönsuojelu on merkinnyt 2 ehdotusta paikoista, joissa voi kerätä kauniin lupiinikimpun. Komealupiinia voi kerätä julkisilla alueilla muualtakin, kunhan ei eksy kukkasten perässä kenenkään pihaan. Keräämällä kukkivia lupiineja torjuu samalla sen leviämistä uusien siementen kautta.

Komealupiinin keräyspaikka jäähallin parkkipaikan lähellä.

Jättipalsamia torjutaan neljällä merkityllä paikalla, joista löytyy kyltin lisäksi postilaatikko, josta saa jätesäkkejä ja kertakäyttöhanskoja kitkentätyöhän. Jätesäkit voi jättää tien reunaan soolotalkookyltin viereen.

Kaupungin omistamilla maa-alueilla jättipalsamia saa kitkeä myös muilla kuin soolotalkoopaikoiksi merkityillä alueilla. Yksityispihoille ei kuitenkaan palsamia kannata mennä kitkemään koska kasvi kitketään juurineen ja sen poistamiseen vaaditaan maanomistajan lupa.

Törnävällä olevalla soolotalkoopaikalla kitketään jättipalsamia. Kyltti sijaitsee joenvartta seuraavan polun vieressä, vastapäätä Törnävän kartanoa.

Talkoilla voi myös omassa pihassa, jos siellä kasvaa vieraslajeja. Haitallisiksi vieraslajeiksi määritettyjä kasveja ei saa tuoda maahan, kasvattaa, myydä tai pitää muuten hallussa. Kasvien poistaminen estää lajiston leviämistä muille alueille. Yleisiä puutarhoista löytyviä vieraslajeja, joiden hallussapito ja kasvatus on kielletty, ovat mm. komealupiini, kurtturuusu, japanintatar ja sahalintatar.

Vieraslajit uhkaavat monimuotoisuutta

Haitalliset vieraslajit kuten komealupiini ja jättipalsami uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Komealupiini on kaunis, mutta valtaa nopeasti alaa esimerkiksi alkuperäisiltä niittykasveilta ja niistä eläviltä hyönteisiltä. Lupiinin siitepöly sisältää myrkyllistä alkaloidia, lupaniinia, joka saattaa haitata kimalaisten lisääntymistä. Lisäksi komealupiini mm. vähentää hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi perhosiin, muurahaisiin ja kovakuoriaisiin.

Jättipalsami leviää tehokkaasti siemenistä. Yksi kasvi tekee tuhansia siemeniä, joita se sinkoaa useiden metrien päähän. Jokien varsissa hentojuurinen jättipalsami saattaa aiheuttaa eroosiota, koska sen juuret eivät sido kosteaa maaperää. Sadevesien myötä vesistöihin päätyvä maaperä voi mm. olla uhka kuoriutuville kalanpoikasille. Nämä molemmat voimakaskasvuiset vieraslajit tuovat haasteita myös metsien uudistamiseen tukahduttamalla puiden taimia.

Lisätietoja

Lisätietoja ja merkatut talkoopaikat löytyvät Seinäjoen Soolotalkoot-sivuilla:  https://www.seinajoki.fi/soolotalkoot/

Lisätietoja Soolotalkoot-kampanjasta löytyy sivuilta:  https://vieraslajit.fi/info/i-4507