Toiminnan lähtökohdat
Kohderyhmänä ovat nuoret (18-29-vuotiaat). Toimintaan osallistumiselle on matalin mahdollinen kynnys.
Isoja ryhmiä ovat määräaikaisen eläkepäätöksen saaneet nuoret (kuntoutustuki) sekä nuoret, jotka eivät ole missään palveluissa. Osa jälkimmäiseen ryhmään kuuluvista nuorista on ns. NEET-nuoria*, jotka eivät ole ennen työpajaan osallistumistaan kuuluneet mihinkään palveluihin, vaan ovat olleet jo yhteiskunnan ulkopuolella. Vajaa puolet kaikista toimintaan osallistuvista nuorista kuuluu eläkeläisiin ja palveluiden ulkopuolella oleviin nuoriin. He osallistuvat toimintaan vapaasta tahdostaan. He eivät saa osallistumisestaan erillistä korvausta. Kuntoutuessaan he voivat liittyä osaksi työpajatoimintaa. Eniten nuoria on juuri kuntouttavassa työtoiminnassa.
Toiminnassa tunnistetaaan osaamista ja vahvistetaan perustaitoja
Ensimmäiseksi nuorille tehdään alkukartoitus sekä osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen. Niiden pohjalta jokaiselle rakennetaan henkilökohtainen suunnitelma. Toimintaan sisältyy yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä monialaista yhteistyötä. Kuntoutuvat nuoret siirtyvät Nuorten Starttiin, jonka keskeisimmät valmennussisällöt ovat arjenhallinta-, itsetuntemus- ja hyvinvointitaidot. Toimintapäiviä viikossa on kaksi. Nuorten Startissa eteenpäin päässeet nuoret siirtyvät Askeleittain -ryhmään.
Askeleittain -ryhmässä toiminnan pääsisältö on auttaa nuoria tulevaisuuden rakentamisessa. Ryhmässä vahvistetaan nuorten perustaitoja ja vahvuuksia. Toiminta sisältää myös esimerkiksi yhteistä ruoanlaittoa, liikuntaa, taidetyöskentelyä, talousneuvontaa, vierailuja oppilaitoksiin, teatteriin ja taidenäyttelyihin sekä ulkoilua ja puutarhatöitä. Toimintapäiviä on kahdesta neljään päivään viikossa.
Toiminnan avulla autetaan nuoria aktiivisuuden ja itseluottamuksen rakentamisessa. Nuoria tuetaan jatkopolun löytämisessä. Heitä ohjataan sekä opintoihin että työmarkkinoille. Osa nuorista on lähtenyt opiskelemaan kansalaisopistossa kieliä (ruotsi, japani, korea, espanja ja venäjä) liikuntaa, musiikkia sekä kädentaitoja (puutöitä ja keramiikkaa). Valmentautuminen kestää henkilöstä riippuen puolesta vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen.
Suuria tuloksia vähällä resursoinnilla
Valtaosa nuorista lähtee työpajan jälkeen opiskelemaan. Osa nuorista menee töihin, apuohjaajaksi pajatyöhön tai he jatkavat toiseen työpajaan.
Kansalaisopiston työpajatoiminnan tavoitteena on osallistujien voimaannuttaminen, tulevaisuususkon luominen ja oman ammatillisen tien löytäminen. Tavoitteiden saavuttamista mitataan jatkopolutuksen onnistumisella ensi sijassa opintoihin, mutta myös työelämään. Positiivinen jatkopolutus on vuonna 2023 yli 90 %.
Kansalaisopiston työpajalla toimii kaksi päätoimista työntekijää ja yksi puolipäiväinen projektikoordinaattori. Valtaosa toiminnan rahoituksesta tulee valtiolta (AVI ja OPH). Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä saadaan kansalaisopistolla merkittäviä tuloksia vähällä resursoinnilla. Vuonna 2011 opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.
Lisätietoja
Teppo Latvanen, rehtori Seinäjoen kansalaisopisto, 040 774 8391, teppo.latvanen@seinajoki.fi
Yrjö Uurtimo, projektikoordinaattori Seinäjoen kansalaisopisto, 040 667 5017, yrjo.uurtimo@seinajoki.fi
*NEET-nuori: ”Not in Employment, Education or Training”, joka tarkoittaa ”ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa” (Stat.fi).