Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa kuvaava hyvinvointiraportti valmistui

Kolme naista paistaa laavulla makkaraa.
Seinäjoen kaupungin Hyvinvointisuunnitelmassa on asetettu tavoitteet kaupungin asukkaiden hyvinvoinnille vuosille 2021-2025. Hyvinvointisuunnitelmassa on kolme päätavoitetta alatavoitteineen. Päätavoitteet ovat: kaikille mahdollisuus osallisuuteen; hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ja palvelut; sekä hyvät arkiympäristöt. Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain hyvinvointiraportissa.

Korona vaikutti palveluihin

Koronapandemia vaikutti palveluihin edelleen myös vuonna 2021. Erityisesti tämä näkyi terveyskeskuksen palveluissa. Koronarajoitusten takia osa palveluista, kuten esimerkiksi ryhmätoiminnat, laitettiin tauolle. Näin vältettiin ihmisten altistaminen. Osa potilaista ei myöskään halunnut tulla vastaanotolle terveyskeskukseen, koska he pelkäsivät altistuvansa koronavirukselle joko toisten potilaiden tai henkilökunnan kautta. Korona vaikutti myös muihin palveluihin. Esi­merkiksi kirjastojen tapahtumissa osallistujia oli aiempaa vähemmän ja liikuntapalveluissa myönnettiin vähemmän seniorikortteja.

Työttömyysaste laski vuonna 2021. Samaan aikaan kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrä nousi niin meillä Seinäjoella kuin koko maassakin. Koronapandemian alkuvaiheessa osa työttömille tarjotuista palveluista keskeytettiin. Tällöin pitkäaikaistyöttömät jäivät ilman mm. kuntouttavan työtoiminnan palveluita, mikä edelleen vaikeutti pitkäaikaistyöttömien työllisyysasemaa ja paluuta työmarkkinoille. Koronan vaikeimman vaiheen jälkeen työ­markkinat ovat elpyneet, mutta valitettavasti osalla pitkäai­kaistyöttömistä työttömyys on pitkittynyt ja vaikeutunut.

Onnistumisia palveluissa

Huolimatta lyhyestä tarkasteluajasta, on raportin luvuissa havait­tavissa myös positiivista kehitystä. Varhaiskasvatukseen osallistuneiden määrä on noussut. Olemme onnistuneet lisäämään perheiden tietoisuutta varhaiskasvatuspalveluis­ta ja niiden hyvästä laadusta.

Liikuntapaikkojen määrä sekä yhteistyössä kylätoimijoi­den kanssa toteutettujen tapahtumien määrä on kasvanut. Myös yhteistyösopimuksia ulkoilureittien hoidosta on teh­ty. Tämä osoittaa, että kylätoimijat ja järjestöt ovat Seinäjoen kaupungille tärkeitä kumppaneita, joiden avulla saadaan ylläpidettyä asukkaille tärkeitä palveluita.

Kulttuuripalvelut ovat tavoittaneet kaikenikäisiä asuk­kaita huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Kirjasto­jen aukiolotunnit ovat lisääntyneet ja myös lainausmäärät ovat kasvaneet. Palvelun saatavuuden lisäämisellä on ollut positiivinen vaikutus.

Koulutukseen tai työelämään sijoittuneiden jälkihuollos­sa olevien nuorten määrä on laskenut. Sosiaalityön tarve tässä ryhmässä on kasvava. Tämä osoittaa, että jälkihuol­toiän nostamiselle lainsäädännössä 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen on siis ollut hyvät perusteet. Vaikka luku on huono, on meillä myös paljon onnistumisia, erityisesti yli 20-vuotiaiden kohdalla.

Mielenterveyden edistäminen

Seinäjoki on mukana Mieli ry:n Hyvän mielen kunta -hank­keessa. Hyvän mielen kunta on hanke, joka on osa kansal­lisen Mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Hankkeessa kehitetään työvälineitä, joilla kunnassa voidaan vahvistaa mielenterveyden edistämistä. Kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, myös mielenterveyden edistäminen on koko kunnan yhteinen asia, ja kunnan kaikkien toimialojen toiminta vaikuttaa mie­lenterveyteen. Siksi tarvitsemme laajoja toimenpiteitä; yksi toimiala tai toimenpide ei voi yksin saavuttaa vaikuttavia tuloksia.

Yksi hankkeessa kehitetty työväline on Hyvän mielen kunta -tarkistuslista. Tarkistuslistan tarkoitus on tukea ja kannustaa kuntia vahvistamaan asukkaiden mielenterve­yttä osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Se on kunnalle apuväline oman tilanteensa arvioimi­sessa sekä strategisten linjausten tekemisessä ja painopis­teiden valinnassa. Tavoitteena on myös siirtää painopistet­tä korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen ja häiriöiden ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen puuttumi­seen.

– Yksi konkreettinen esimerkki hankkeen toimenpiteistä on alakoulujen oppilaille suunnattu Hyvän mielen kurssi, joka oli myös yksi viime vuoden asukasbudjetissa nousseista ideoista. Kurssia pilotoidaan tämän syksyn aikana kouluissa, kun oppilaille tarjotaan mielen hyvinvointiin liittyviä tehtäviä. Tehtävien suorittamisen myötä oppilas oppii vahvistamaan mielenterveystaitojaan kuten tunne-, kaveri- ja turvataitoja sekä löytämään omia vahvuuksiaan, kertoo Seinäjoen kaupungin hyvinvointipäällikkö Henna Rantasaari.

Hyvän mielen kunta -tarkistuslistan suunniteltuja ja toteutuneita toimenpiteitä tullaan jatkossa raportoimaan hyvinvointiraportin yhteydessä.

Liite: Hyvinvointiraportti 2021

Lisätietoja

Rantasaari Henna

hyvinvointipäällikkö , Hyvinvointi ja osallisuus